Venäjä on Turkin uusi ystävä, kun välit länteen kiristyvät

Presidentti Erdoğanin käynnistämä puhdistusaalto herättää kauhua maailmalla.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Turkki puhdistaa valtiokoneistoa muslimisaarnaaja Fethullah Gülenin kannattajista kovalla kädellä. Hallitus on määrännyt suljettavaksi kouluja, yliopistoja, sairaaloita, yrityksiä ja hyväntekeväisyysjärjestöjä, joilla on yhteyksiä Gülenin perustamaan Hizmet-liikkeeseen.

Tuomareita, toimittajia, tutkijoita ja diplomaatteja on pidätetty ja erotettu. Puhdistusaalto koskettaa jo kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Presidentti Recep Tayyip Erdoğan syyttää Güleniä heinäkuun puolivälin vallankaappausyrityksestä. Gülenin läheinen avustaja ja veljenpoika on pidätetty. Lisäksi Turkki vaatii Yhdysvaltoja luovuttamaan maanpaossa Pennsylvaniassa asuvan Gülenin maan viranomaisille.

”Gülen on varallisempi kuin Osama Bin Laden”, EU-ministeri Ömer Çelik sanoi Ankarassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Gülen kiistää kaikki syytökset. Hän arvelee, että kaappausyritys oli pelkkää lavastusta Erdoğanin valta-aseman pönkittämiseksi.

Kaappauksen jälkeen käynnistetty puhdistusaalto on kärjistänyt Erdoğanin jo ennestään kireitä suhteita länsimaihin.

EU-johtajat ovat vaatineet Turkkia noudattamaan ihmisoikeuksia ja kunnioittamaan oikeusvaltion periaatteita myös kaappausyrityksen jälkipyykin aikana.

Erdoğan syyttää EU:ta puolueellisesta ja ennakkoluuloisesta suhteutumisesta Turkkiin. Presidentin neuvonantaja Ibrahim Kalin epäilee, että EU olisi tukenut kaappareita, jos vallankaappaus olisi onnistunut.

Työministeri Süleyman Soylu on vihjaillut, että Yhdysvallat olisi kaappaushankkeen takana. Hallitsevaa AK-puoluetta edustava kansanedustaja Aydin Unal meni vielä pitemmälle väittämällä, että kaappareiden joukossa oli naamioituneita amerikkalaisia sotilaita.

 

Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry kiistää väitteet ja sanoo niiden vahingoittavan maiden suhteita. Hänen mukaansa Turkin jäsenyys Natossa asetetaan kyseenalaiseksi, jos maa luisuu entistä syvemmälle diktatuuriin.

Turkilla on Yhdysvaltain jälkeen Naton toiseksi suurin armeija. Se on antanut Yhdysvaltain käyttää Syyriaan tehdyissä iskuissa Incirlikin tukikohtaa, jonne amerikkalaiset ovat varastoineet myös ydinaseita. Tukikohdan komentaja Bekir Ercan Van on syytettynä osallisuudesta kaappausyritykseen.

Yhdysvaltain harmiksi Venäjä on ryhtynyt lämmittämään uudelleen suhteitaan Turkkiin.

Presidentti Vladimir Putin ilmaisi heti kaappauksen jälkeen tukensa Erdoğanille, ja miesten on määrä tavata elokuun alkupuolella. Turkin varapääministeri Nurettin Canikli ja talousministeri Nihat Zeybekc vierailivat alkuviikosta Moskovassa. Esillä olivat pitkään vireillä olleet energiahankkeet ja muu talousyhteistyö.

Turkin ja Venäjän suhteet ajautuivat kriisiin marraskuussa, kun Turkki ampui alas venäläisen rynnäkkökoneen Syyrian rajaseudulla. Putin määräsi välikohtauksen jälkeen Turkkia vastaan talouspakotteita ja kehotti venäläisiä välttämään matkustamista maahan.

Tilanne laukesi kesäkuussa, kun Erdoğan pyysi Putinilta anteeksi. Venäläiskoneen ampujia syytetään Turkissa nyt vallankaappaushankkeen ja Gülenin tukemisesta.

Diplomaattilähteiden mukaan Venäjän tiedustelupalvelu varoitti Turkkia etukäteen kaappausyrityksestä. Erdoğan onnistui pakenemaan lomahotellistaan 15 minuuttia ennen kaappareiden saapumista.