Venäjä odottaa, että Ukraina iskee ensin – sota olisi lyhyt ja sen lopputulos selvä

Tutkija: Venäjän johto luottaa, että Nato ei tule osapuoleksi mahdollisiin taisteluihin.

Nato
Teksti
Markku Salomaa
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Sekasortoisen Ukrainan puolustusvoimat eivät pysty torjumaan Venäjän asevoimia, jos Itä-Ukrainan levottomuudet laajenevat taisteluiksi.

Mikäli Ukrainan väliaikainen hallitus toteuttaa uhkauksensa ja yrittää kukistaa asevoimalla hallintorakennusten valtaukset, Venäjän johdon olisi kuultava Ukrainan venäläismielisen väestön avunpyyntö ja toimittava kutsun mukaan.

Amerikkalaiset tiedustelulaitokset arvioivat jo julkisesti, että Venäjä valmistelee Itä-Ukrainan liittämistä federaatioon. Menettelyt olisivat samat kuin viime kuussa Krimillä.

Venäjän federaation presidentin 5. helmikuuta 2010 vahvistamassa sotilasopissa eli doktriinissa (Ukaz no 146, kohta 27, tehtävä k) määrätään asevoimien tehtäväksi ”suojata Venäjän federaation kansalaisia Venäjän federaation rajojen ulkopuolella heihin kohdistuvilta aseellisilta hyökkäyksiltä”.

Asiaa ei muuksi muuta se, että tuolloin presidenttinä oli Dmitri Medvedev ja pääministerinä Vladimir Putin, ja nyt siis toisin päin. Oppi oikeuttaa ja oppi velvoittaa. Putin ei epäröi laittaa asevoimat asialle.