Ukraina: Putin ei peräänny

Venäjän joukot rakentavat Kaakkois-Ukrainan kautta maayhteyttä Krimille.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Neuvottelut Ukrainan tilanteen rauhoittamiseksi ovat jatkuneet tällä viikolla Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä. Venäjän johdon viimeaikaiset lausunnot viittaavat kuitenkin siihen, että se ei ole valmis minkäänlaiseen kompromissiin.

Presidentti Vladimir Putin julkisti keskiviikkona yllättäen neuvottelijoiden pohdittavaksi seitsemänkohtaisen rauhasuunnitelman, joka sai maailmalla varsin epäluuloisen vastaanoton. Ukrainan pääministerin Arseni Jatsenjukin mukaan Putin haluaa tuhota Ukrainan ja puhuu rauhasta vain välttääkseen lännen uudet pakotteet.

Putin haluaa pitää Ukrainan otteessaan ja varmistaa, että se ei liity tulevaisuudessa EU:n tai Naton jäseneksi. Hänen kerrotaan kehaisseen EU:n komission puheenjohtajan José Manuel Barroson kanssa käymässään puhelinkeskustelussa, että Venäjä pystyy halutessaan valtaamaan Kiovan kahdessa viikossa.

”Venäjä ei anna periksi”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik. ”Se haluaa varmistaa, ettei Ukraina menesty nykyisen johdon alaisuudessa.”

Putin ja ulkoministeri Sergei Lavrov ovat esittäneet julkisuudessa ristiriitaisia lausuntoja ja suoranaisia valheita. Raik arvelee, että Venäjällä ei ylipäätään ole selkeää suunnitelmaa siitä, kuinka se pääsee tavoitteisiinsa.

”Venäjä haluaa pitää Ukrainan itäosia oteessaan. Luulen, että se toimii aika lailla improvisaation logiikalla.”

 

Putin puhuu hämärästi Novorossijasta, Uudesta Venäjästä, jolla tarkoitetaan Mustanmeren pohjoispuolella sijaitsevaa, pääosin Ukrainaan kuuluvaa aluetta. Samalla hän vaatii neuvotteluja itäisen Ukrainan ”valtiorakenteesta”.

Venäjä on lähettänyt kapinallisten vahvistukseksi Ukrainaan tuhansia armeijan sotilaita. Brittiläiset tiedustelulähteet puhuvat noin 4 000–5 000 miehen joukoista, mutta

venäläisen Sotilaiden äidit -järjestön mukaan Ukrainaan on lähetetty jopa 15 000 venäläissotilasta, joista alueella on edelleen yli 7 000.

Venäjä pyrkii ilmeisesti avaamaan maayhteyden Krimille Asovanmeren rannikon kautta varmistaakseen alueen huollon ennen talvea. Venäläisjoukkojen tukemat kapinalliset valloittivat viime viikolla eteläisen Novoazovskin kaupungin ja etenivät alkuviikosta kohti strategisena pidettyä Mariupolia.

Venäjä pyrkii osoittamaan Ukrainalle, että tämä ei voi voittaa sotaa. Venäjällä on Euroopan suurin armeija, eikä Ukrainan heikosti koulutetuilla joukoilla ole mitään mahdollisuuksia, jos se hyökkää täydellä voimalla.

Venäjä kiistää edelleen olevansa sodan osapuoli. Siitä huolimatta venäläisjoukot ovat levittäneet Ukrainan kaakkoisosiin lentolehtisiä, joissa asukkaita pyydetään puhumaan väärinkäsitysten välttämiseksi vain venäjää ja osoittamaan, että he suhtautuvat positiivisesti venäläisiin sotilaisiin. Heitä pyydetään myös luovuttamaan asuntonsa sotilaiden käyttöön.

”Ketään ei ammuta ilman syytä”, lentolehtisessä luvataan. ”Tehkää listoja ukrainalaisen armeijan jäsenistä, Maidanin tapahtumiin osallistuneista, kansalaisyhteiskunnan aktivisteista sekä kansallisvähemmistöjen johtajista, jotta voisitte välittää tiedon Venäjän turvallisuuspalvelun työntekijöille, jotka kulkevat rauhanturvajoukkojen mukana.”

Ukrainan armeija on puolestaan levittänyt Mariupolissa lehtisiä, joissa kehotetaan välttämään paniikkia ja korostetaan, että apua on tulossa.

”Auttakaa armeijaa ja poliiseja valmistamaan kaupunkia puolustautumiseen. Varastoikaa lääkkeitä, polttoainetta, vettä ja ruokaa. Mitä enemmän, sitä parempi. Tehkää Molotovin cocktaileja – v

enäläinen sotakoneisto palaa hienosti.”

 

Raik ei usko, että kriisiin olisi löydettävissä neuvotteluissa nopeaa ratkaisua. Ukraina ei voi suostua Venäjän vaatimuksiin, jos se aikoo säilyttää itsemääräämisoikeutensa.

EU ja Yhdysvallat suunnittelevat entistä tiukempia pakotteita, mutta Raik ei usko, että ne saisivat Putinin luopumaan tavoitteistaan.

”Lyhyellä tähtäyksellä pakotteet vain vahvistavat Venäjän kansallista uhoa”, hän sanoo. ”Mutta paine kasvaa vähitellen.”

Tästä on jo joitakin merkkejä. Venäjällä lisääntyy huoli nopeasti heikentyvästä taloudesta. Aluehallinnot ovat velkaantuneet pahasti, ja kasvavat korkomenot tekevät tilanteen kestämättömäksi.

Myös Venäjän kärsimät miestappiot nostattavat kritiikkiä sotaa vastaan. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan ainakin 200 venäläissotilasta on kuollut. Sotilaiden äitien järjestö on puolestaan koonnut listan 400 kaatuneesta ja haavoittuneesta sotilaasta.

Moskovassa ja Pietarissa on järjestetty pienimuotoisia mielenosoituksia sotaa vastaan. Venäjä on kuitenkin autoritaarinen valtio, joka pystyy helposti tukahduttamaan kaikenlaisen kansalaiskritiikin. 

Juttua päivitetty 5.8. klo 4.40: lisätty tieto Putinin tulitaukoehdotuksesta 3. syyskuuta.