Ukraina: Hallitus uhkaa kaatua – presidentin suosio romahtanut

Uutisanalyysi: Itä-Ukrainan sota vaikeuttaa talouskriisiä.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ukrainan hallitus yrittää jatkaa uudistuspolitiikkaansa erittäin vaikeassa tilanteessa. Bruttokansantuote supistuu, ja valtio velkaantuu kovaa vauhtia. Maan valuutta hryvnia on menettänyt puolessatoista vuodessa yli 60 prosenttia arvostaan, ja sota Itä-Ukrainassa jatkuu Minskin tulitaukosopimuksesta huolimatta.

Samaan aikaan pääministeri Arseni Jatsenjukin johtama hallituskoalitio uhkaa kaatua sisäisiin erimielisyyksiinsä. Hallitusta tähän asti parlamentissa tukenut Radikaalipuolue ilmoitti tiistaina 1. syyskuuta siirtyvänsä oppositioon.

Suurimman hallituspuolueen, presidentti Petro Porošenkon blokin parlamenttiryhmän varapuheenjohtaja Ihor Kononenko vakuutti kuitenkin, että hallitus jatkaa toimintaansa normaalisti.

Ukrainan taloudellinen kriisi helpottui hieman viime viikolla, kun hallitus pääsi kuukausia jatkuneiden neuvottelujen jälkeen sopimukseen valtion velkojen leikkaamisesta noin 20 prosentilla.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Yhdysvallat ajoivat voimakkaasti velkajärjestelyä. IMF painosti osapuolia neuvotteluihin ilmoittamalla, että se maksaa Ukrainalle loput lupaamastaan 17 miljardin euron hätälainasta vasta sopimuksen synnyttyä.

Lähes puolet Ukrainan yksityiseltä sektorilta saamista 19 miljardin dollarin luotoista on amerikkalaisen Franklin Templeton -sijoitusrahaston hallussa. Yhtiö sijoitti viime vuonna Ukrainan valtionlainoihin peräti kahdeksan miljardia dollaria suurten korkotuottojen toivossa. Luoton korko oli alun perin 7,5 prosenttia, mutta se kohosi jälkimarkkinoilla jopa 20 prosenttiin Ukrainan kriisin pitkittyessä.

Ukrainan velkoja leikataan nyt 3,6 miljardilla dollarilla ja takaisinmaksua lykätään myöhemmäksi. Ukraina tavoitteli aiemmin jopa 40 prosentin leikkauksia, mutta valtiovarainministeri Natalia Jaresko sanoi olevansa tyytyväinen ratkaisuun.

Ukrainan parlamentti oli säätänyt varmuuden vuoksi jo kesäkuussa lain, joka olisi antanut hallitukselle oikeuden jäädyttää velkojen takaisinmaksun.

 

Tunnettu Venäjän ja Ukrainan talouden tutkija, Ukrainan hallituksen neuvonantajana toiminut ruotsalainen Anders Åslund pitää sopimusta merkittävänä. Hänen mukaansa se vähentää Ukrainan lähivuosien rahoitustarpeita 15 miljardilla dollarilla.

“Sopimus on valtava saavutus Ukrainan hallituksen kannalta, sillä nyt sen ei tarvitse jäädyttää velkojen takaisinmaksua”, Åslund toteaa.

Siitä huolimatta Ukrainan julkinen talous on yhä romahduksen partaalla.

Viime viikon sopimus ei kata kolmen miljardin dollarin velkaa, jonka Venäjän myönsi Ukrainalle vuonna 2013 pelastaakseen maan edellisen, korruptoituneen presidentin Viktor Janukovytšin. Venäjä lupasi tuolloin Ukrainalle kaikkiaan 15 miljardin dollarin lainat. Ohjelmasta ehdittiin kuitenkin toteuttaa vain ensimmäiset kolme miljardia ennen Maidanin vallankumousta.

Velka erääntyy maksettavaksi joulukuussa, eikä Venäjän valtiovarainministeriö ole suostunut neuvottelemaan uudelleenjärjestelystä.

Kiistaa käydään nyt tulkinnasta. Ukraina pitää luottoa yksityisenä, mutta Venäjä katsoo, että kysymys on normaalista valtion joukkovelkakirjalainasta.

Tulkinnalla on merkitystä, sillä sääntöjensä mukaan IMF ei voi lainata rahaa maalle, joka on jättänyt maksamatta velkojaan julkiselle taholle. Pahimmassa tapauksessa Ukraina joutuu maksamaan lainan lännestä ottamallaan velalla.

 

Länsimaat ovat seuranneet huolestuneina Ukrainan uudistuspolitiikan hidastumista.

Ne ovat painostaneet presidentti Porošenkoa ja pääministeri Jatsenjukia jatkamaan talousreformeja ja kitkemään korruptiota, joka on edelleen yksi maan pahimmista ongelmista.

Länsimaat ovat kehottaneet Ukrainan hallitusta täyttämään myös Minskissä helmikuussa allekirjoitettuun sopimuksen ehdot, jotta ne voisivat painostaa Venäjää nykyistä paremmin lopettamaan sotilaallisen tuen kapinallisille.

Koko Minskin sopimus uhkaa jäädä kuolleeksi kirjaimeksi, sillä taistelut jatkuvat, eikä kumpikaan osapuoli ole pannut toimeen kaikkia sopimuksen ehtoja.

Itä-Ukrainan sodassa on kuollut jo lähes 7000 ihmistä.

Sopimus on Ukrainan hallitukselle erittäin hankala, sillä se noudattelee monilta osin Venäjän vaatimuksia. Ukrainan pitäisi myöntää vuoden loppuun mennessä kapinallisten hallussa oleville Donetskin ja Luhanskin alueille perustuslaillinen itsehallinto. Sen jälkeen Ukrainan Venäjän vastainen valtioraja tulisi palauttaa hallituksen valvontaan.

Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa puhkesi maanantaina 31. elokuuta väkivaltaisia mielenosoituksia, kun Ukrainan parlamentti asettui alustavasti tukemaan lakia. Parlamentin ulkopuolelle kokoontuneet kansallismieliset ja äärioikeistolaiset mielenosoittajat vastustavat suunnitelmaa, sillä se palvelee heidän mielestään Venäjän pyrkimyksiä ja tuhoaa Ukrainan itsenäisyyden.

Tilanne parlamenttitalolle johtavalla kadulla ajautui sekasortoon, kun pampuilla, savupommeilla ja kyynelkaasukranaateilla aseistautuneet mielenosoittajat hyökkäsivät parlamenttia suojanneiden mellakkapoliisien ja kansalliskaartilaisten kimppuun. Yhteenotossa loukkaantui ainakin 140 ihmistä ja kolme kansalliskaartilaista sai surmansa.

Kyseessä olivat pahimmat väkivaltaisuudet sen jälkeen, kun presidentti Janukovytš syrjäytettiin vallasta puolitoista vuotta sitten. Pääministeri Arseni Jatsenjuk syytti tapahtumista kansallismielistä Svoboda-puoluetta.

 

Uudistusten hidas tahti ja jatkuva sota ovat syöneet Ukrainan johdon suosiota.

Tuoreen mielipidemittauksen mukaan Porošenkon kannatus on pudonnut viime syksyn 55 prosentista 24:ään, ja hallituksen toimintaa tukee enää kymmenen prosenttia haastatelluista.

Ukrainan suosituin poliitikko on tällä hetkellä läntisen Lvivin kaupungin pormestari Andriy Sadovy noin 36 prosentin kannatuksella. Hänen perässään tulevat Porošenko, äärioikeistolaisen Oikean sektorin johtaja Dmytro Jaroš, radikaalipuolueen johtaja Oleh Liaško, Kiovan pormestari, entinen mestarinyrkkeilijä Vitali Klitško sekä Isänmaa-puolueen johtaja Julia Tymošenko, jonka kannatus on noussut jälleen 22 prosenttiin.

Samaan aikaan Donetskia ja Luhanskia hallitsevat kapinalliset vakuuttavat taistelutahtoaan.

“Donetskin kansantasavallan pääministeri” Aleksandr Zahartšenko sanoi viime viikolla julkaistussa haastattelussa, että rauha saadaan aikaan vasta sen jälkeen, kun Kiovan nykyinen hallitus on kaatunut.

“Kiovassa puhkeaa todennäköisesti uusi Maidan, joka nostaa uudet ihmiset valtaan”, hän ennusti. “Ehkä löydämme yhteisen kielen heidän kanssaan.”

 

Presidentti Porošenko puolustaa voimakkaasti kiisteltyä itsehallintolakia. Hän sanoi maanantai-iltana pitämässään puheessa, että Ukraina menettää länsimaiden tuen, ellei se hyväksy lakia.

Samalla Porošenko korosti, että laki vahvistaa Ukrainan mainetta luotettavana maana, joka täyttää Minskin rauhansopimuksen ehdot päinvastoin kuin Venäjä.

“Jos Venäjä ei muuta politiikkaansa, Krimin valloituksen sekä Donetskin ja Luhanskin miehityksen vuoksi asetettuja pakotteita jatketaan”, hän sanoi.

Itä-Ukrainan autonomiaa koskeva laki tulee lopulliseen käsittelyyn vuoden lopulla. Sen hyväksymiseen tarvitaan 300 ääntä 450-paikkaisessa parlamentissa. Alustavassa käsittelyssä maanantaina 31. elokuuta se sai taakseen 265 kansanedustajaa.

Ukrainan hallitusta tukeneilla puolueilla on ollut tähän asti 302 paikan enemmistö. Radikaalipuolueen irtautumisen jälkeen enemmistö putoaa 281 kansanedustajaan.

Pääministeri Jatsenjuk rauhoitteli tilanteen pelästyttämiä ukrainalaisia vakuuttamalla, että Ukraina tavoittelee edelleen lännen sotilasliiton Naton jäsenyyttä. Hänen mukaansa parlamentin vuonna 2010 hyväksymä päätös liittoutumattomuudesta oli “geostrateginen virhe”, jota voidaan pitää suoranaisena rikoksena.