Tutkija: Jihadistien uusi sukupolvi kasvaa jo Euroopassa – keskiluokkaisissa perheissä

”Pyhästä sodasta tulee eräänlainen siirtymäriitti”, väittää sosiologi Farhad Khosrokhavar.

Teksti
Taina Tervonen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

PARIISI Euroopassa on syntymässä uusi, keskiluokkaisista perheistä kotoisin olevien nuorten jihadistien sukupolvi. Näin sanoo ranskalais-iranilainen sosiologi Farhad Khosrokhavar, 67, joka on tutkinut radikaalia islamia sekä Iranissa että Ranskassa.

Syyrian sodan myötä jihadismi on Khosrokhavarin havaintojen mukaan selvästi siirtymässä kohti keskiluokkaa.

Viime vuoden lopussa, juuri ennen tammikuisia terrori-iskuja, Khosrokhavar julkaisi kirjan Radicalisation, joka kertoo nuorten jihadistien taustoista. Yhteiskunnallisten tieteiden EHESS-korkeakoulussa opettava Khosrokhavar toimii tutkijana sosiaalisia muutoksia ja identiteetin murroksia tutkivassa yksikössä.

“Vuoteen 2013 asti valtaosa eurooppalaisista jihadisteista oli lähiöissä kasvaneita nuoria, joilla oli usein rikkinäinen perhetausta ja joilla oli takanaan väkivaltaisuutta, pikkurikollisuutta ja niistä aiheituneita vankilatuomioita”, Khosrokhavar sanoo.

Radikalisoituminen tapahtui vankilassa. Sitä seurasi usein Lähi-itään tehty matka, joka toimi eräänlaisena vihkimisriittinä. Sen aikana nuoret oppivat käyttämään aseita ja tekivät lopullisen pesäeron eurooppalaiseen yhteiskuntaan.

“Tämä oli myös Pariisin terrori-iskut tehneiden Chérif ja Saïd Kouachin sekä Amédy Coulibalyn tausta.”

 

Vuodesta 2013 alkaen on Khosrokhavarin mukaan kuitenkin ollut nähtävissä uusi ilmiö.

“Pyhään sotaan lähtee entistä enemmän keskiluokkaisten perheiden nuoria, joilla ei ole mitään aikaisempaa kosketusta rikollisuuteen, puhumattakaan vankilatuomioista. He eivät myöskään osoita erityistä vihaa länsimaista yhteiskuntaa vastaan, toisin kuin lähiöiden nuoret, joille radikaali islam on tapa kanavoida yhteiskuntaan turhautuminen.”

Noin neljäsosa näistä keskiluokkaista jihadisteista on islamiin kääntyneitä katolisia tai protestanttisia nuoria, Khosrokhavar sanoo. Joukossa on myös muutamia juutalaisia ja buddhalaisia.

“Muut tulevat keskiluokkaisista muslimiperheistä, joista monet ovat maallistuneita eivätkä harjoita uskontoaan aktiivisesti.”

 

Khosrokhavarin mukaan keskiluokkaisten nuorten radikalisoitumisen taustalla on usein tietynlaista elämään pettymystä ja haaveiden sortumista. Jihadistien propaganda vetoaa nuoriin sankarikuvilla ja tekemällä heistä aikuisia.

“Pyhästä sodasta tulee eräänlainen siirtymäriitti. Kuoleman läheisyys tekee asioista vakavampia, säännöt ja kiellot ovat selkeitä, toisin kuin sallivassa länsimaisessa yhteiskunnassa.”

“Nämä nuoret hakevat pyhän kokemusta, jota länsimainen yhteiskunta ei tarjoa. 1960-luvulla keskiluokan nuoret lähtivät Afganistaniin huumeiden perässä – nyt lähdetään sotaan. Tuolloin haettiin seksuaalista vapautumista, nyt seksuaalisuutta pyritään rajoittamaan Jumalan sanelemien sääntöjen mukaan.”

Voiko tämä uusi jihadistien sukupolvi syyllistyä uusiin terrori-iskuihin?

“Ilman muuta”, Khosrokhavar sanoo.

 

Eurooppaan palaavat jihadistit voidaan Khosrokhavarin mukaan jakaa kolmeen eri kategoriaan.

Ensinnäkin vakuuttuneet jihadistit, jotka vannovat ideologian nimeen ja ovat valmiita kostamaan eurooppalaisille yhteiskunnille.

Toiseksi sodassa traumoja saaneet nuoret, jotka saattavat oireilla väkivaltaisesti, ei niinkään ideologisista syistä kuin henkisen kärsimyksen takia. Tämä ilmiö on tuttu esimerkiksi sotaveteraanien kohdalla.

Kolmantena kategoriana ovat sotaan ja väkivaltaan pettyneet nuoret. Vaarana heidän kohdallaan on, että palatessaan Eurooppaan he saattavat joutua vankilaan – jolloin ainakin Ranskassa heidät sijoitetaan samoihin yksiköihin muiden jihadistien kanssa. Riskinä on tuolloin uusi radikaloituminen.

“Nämä kolme kategoriaa olisi pystyttyvä erottamaan toisistaan, koska jokainen vaatii erilaista lähestymistapaa.”

Khosrokhavar muistuttaa, että nuorten radikalisoitumista ei tapahdu vain Ranskassa.

“Tämä on yleiseurooppalainen ilmiö. Pyhään sotaan lähdetään yhtä lailla Ranskasta, Hollannista, Norjasta kuin Ruotsistakin. Siksi ongelmaa ja sen seurauksia olisi lähestyttävä nimenomaan Euroopan tasolla.”

Tammikuisten iskujen jälkeen elämä Pariisissa on palannut ennallaan ja asukkaat ovat tottuneet synagogien edessä ja rautatieasemilla partioiviin sotilaihin. Nizzassa tapahtunut kolmen sotilaan puukotus ei ole nostattanut uutta psykoosin aaltoa. Terrorismiuhka on viranomaisten mukaan kuitenkin todellinen.

Keskiviikkona 4. helmikuuta presidentti François Hollande ilmoitti, että terrorismiuhan vuoksi vigipirate-turvallisuusindeksi pidetään korkeimmalla tasolla.

 

Miten jihadismia voidaan torjua?

Khosrokhavarin mukaan lähiönuorten kohdalla tarvittaisiin perinpohjaisia ja pitkän aikavälin uudistuksia, jotka muuttaisivat perustavasti lähiöiden taloudellista ja sosiaalista tilannetta.

“Joissakin lähiöissä työttömyys saattaa nousta jopa 60 prosenttiin. Monilla näistä nuorista on tunne siitä, että ainoa tapa onnistua elämässä ja ansaita elantonsa on rikollisuus ja erilaiset harmaan talouden muodot. Niin kauan kuin lähiöiden tilanne pysyy tällaisena, uusia lähtijöitä tulee aina löytymään.”

Keskiluokkien nuorten kohdalla olisi panostettava perheisiin. Perhesiteet ovat löystyneet, ja samalla myös aikuisten auktoriteetti.

“Internetistä ja ystävistä on tullut entistä tärkeämpiä nuorille. Kuinka paljon tiedämme siitä, mitä nuoret elävät ja kokevat netissä?”