Jouluseimestä tuli laiton – miten käy ”kolmen kuninkaan” loppiaisherkun?

Ranskalaiset kiistelevät, ovatko jouluseimet uskonnollisia vai kulttuuriin liittyvä perinne.

joulu
Teksti
Anne Kuorsalo
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

MENTON, RANSKA Onko se joulupukin vauva, kyselee lapsi jouluseimen ääressä ranskalaislehden pilakuvassa. Se ilakoi oikeusistuimen päätöksellä, joka vaati joulukuun alussa poistamaan jouluseimen Vendéen departementin hallintoviraston aulasta.

Tuomioistuin Nantesissa, läntisessä Ranskassa, nojasi valtion ja kirkon toisistaan erottavaan lakiin, johon myös vetosi seimen poistamista vaatinut vapaa-ajattelijoiden yhdistys. Vastaavia kieltoja on annettu pari kertaa aikaisemminkin, mutta ei Vendéen tapauksessa, vaikka joulun odotusta on juhlistettu seimellä vuodesta 1988 lähtien.

Seimikielto on saanut tunteet roihuamaan.

Keskusteluissa kiistellään siitä, ovatko jouluseimet oikeastaan enää uskonnollisia vai onko niistä tullut enemmänkin maan kulttuuriperintöön kuuluvia joulukoristeita. Rintamalinjat muistuttavat suomalaista mielipiteenvaihtoa kouluvuoden päättävästä Suvivirrestä ja sen veisaamiseen liittyvistä vaaroista.

Lisää vauhtia kiista sai, kun toinen oikeusistuin Montpellierissä katsoi, että Béziersin kaupungintalon jouluseimi saa jäädä paikalleen. Tuomarin mukaan seimi ei ole kulttiesine vaan nimenomaan kulttuurin ilmentymä. Lehtitietojen mukaan ennen joulua annetaan vielä kolmas oikeuden päätös, joka tukee vaatimusta  seimen poistosta.