EU:n tulevaisuus ratkeaa sunnuntaina: Italiassa ja Itävallassa äänestetään vallasta – populistit vahvoilla

Italian kansanäänestys ja Itävallan presidentinvaalit osoittavat, mihin suuntaan EU on kehittymässä.

Angela Merkel
Teksti
Teppo Tiilikainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Italiassa järjestetään sunnuntaina 4. joulukuuta kansanäänestys, jolla saattaa olla kauaskantoisia seurauksia koko EU:n tulevaisuudelle. Sen odotetaan paljastavan, antaako Donald Trumpin vaalivoitto nostetta poliittista eliittiä vastustaville populisteille myös Euroopassa.

Kansanäänestys koskee Italian perustuslain uudistusta. Pääministeri Matteo Renzi yrittää tehostaa poliittista päätöksentekoa rajoittamalla senaatin valtaa. Senaatilla on oikeus hajottaa hallitus, ja ne ovat sen vuoksi usein lyhytikäisiä. Italiassa on ollut 65 hallitusta toisen maailmansodan jälkeen.

Italian valtiovarainministeriön entinen pääekonomisti Lorenzo Codogno pitää uudistusta tärkeimpänä vuoden 1947 perustuslakiuudistuksen jälkeen. Hän muistuttaa, että parlamentin ylä- ja alahuoneella on nykyisin yhtä paljon valtaa. Järjestelmä on tehoton, kun asioita pallotellaan edestakaisin edustajainhuoneen ja senaatin välillä.

”Tarkoituksena on varmistaa, että vaalien voittaja voi tehdä uudistuksia”, Codogno sanoi Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa Helsingissä maanantaina 28. marraskuuta.

 

Kansanäänestyksessä esitettävä kysymys on juridis-tekninen ja erittäin monimutkainen. Codognon mukaan italialaiset äänestävät sen vuoksi käytännössä joko Renzin puolesta tai häntä vastaan.

EU-vastaiset populistit ja äärioikeisto vastustavat ehdotusta. Viimeisten mielipidemittausten mukaan vastustajat lähtevät kansanäänestykseen 5–8 prosenttiyksikön johdossa. Kantaansa harkitsevia oli kuitenkin vielä paljon.

Renzi on ilmoittanut eroavansa, jos uudistus kaatuu. Se voisi johtaa ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin, jotka saattaisivat puolestaan nostaa valtaan populistisen Viiden tähden liikkeen.

Se olisi kova isku Britannian eroon valmistautuvalle EU:lle. Viiden tähden liikkeen johtaja, koomikko Beppe Grillo ajaa Italian eroa euroalueesta ja mahdollisesti koko EU:sta.

Italialaisten selvä enemmistö kannattaa kuitenkin maansa jäsenyyttä sekä EU:ssa että Euroopan rahaliitossa. Italia on unionin perustajajäsen ja euroalueen kolmanneksi suurin talous.

Mielipidemittausten perusteella Renzin johtama demokraattinen puolue on edelleen Italian suurin puolue runsaan 30 prosentin kannatuksella. Viiden tähden liike on lähes yhtä suosittu, mutta mielipidemittaukset eivät mittaa populistien kannatusta välttämättä oikein.

Codogno pelkää, että kansanäänestys ajaa Italian uuteen epävakauden aikaan. Tilanne on hankala, sillä Renzin hallitus ei ole saanut talouskasvua vauhtiin, ja pankkisektori on erittäin huonossa kunnossa. Peräti kahdeksan pankkia on konkurssin partaalla.

 

Sunnuntaina äänestetään myös Itävallassa. Viime toukokuun presidentinvaalit joudutaan uusimaan ääntenlaskennassa ilmenneiden epäselvyyksien vuoksi.

Vastakkain ovat maahanmuuttovastaisen Vapauspuolue FPÖ:n ehdokas Norbert Hofer ja EU:hun sekä monikulttuurisuuteen myönteisesti suhtautuva vihreiden entinen puoluejohtaja Alexander Van der Bellen.

Hofer hävisi erittäin niukasti toukokuun vaalit, mutta nyt hän lähtee vaaleihin hienoisena ennakkosuosikkina. Hän kannattaa kansanäänestystä Itävallan EU-jäsenyydestä. Hän uskoo, että Trumpin vaalivoitto Yhdysvalloissa tukee hänen kampanjaansa.

Itävallan johtavat konservatiivit ovat kehottaneet kannattajiaan äänestämään vihreiden Van der Belleä. Vaalien alla julkaistun poikkeusellisen julistuksen ovat allekirjoittaneet muun muassa entinen EU-komissaari Franz Fischler ja varaliittokansleri Wilhelm Molterer.

”Itävallan pitää olla luotettava kansainvälinen ja eurooppalainen kumppani, jotta se pystyisi säilyttämään taloutensa dynamiikan”, julistuksessa todetaan.

Hoferin voitto olisi historiallinen, sillä sosiaalidemokraatit ja kansanpuolue ovat hallinneet Itävallan politiikkaa toisen maailmansodan lopusta lähtien.

FPÖ nousi ensimmäistä kertaa hallitukseen vuoden 1999 vaalien jälkeen. Muut EU-maat panivat tuolloin Itävallan boikottiin Euroopan perusarvojen rikkomisesta. Nyt FPÖ on kasvattanut jälleen suosiotaan Euroopan pakolaiskriisin vuoksi.

Käytännössä Hoferin voitto ei muuttaisi juuri Itävallan politiikkaa, sillä liittopresidentin tehtävä on seremoniallinen.


Putin voittaa Ranskan vaalit

Ranskan ensi kevään presidentinvaalit näyttävät päättyvän Venäjän presidentin Vladimir Putinin voittoon. Sekä keskustaoikeiston ehdokkaaksi valittu François Fillon että hänen todennäköinen haastajansa Marine Le Pen suhtautuvat häneen poikkeuksellisen myönteisesti.

Fillon tuntee Putinin pääministeriajoiltaan. Hän vastustaa Venäjälle asetettuja talouspakotteita ja kannattaa sotilaallista yhteistyötä Syyriassa. Le Pen on puolestaan sanonut ihailevansa Putinia. Hänen puolueensa on saanut rahoitusta Moskovasta.

Fillon on kovan linjan oikeistolainen ja Britannian entisen pääministerin Margaret Thatcherin ihailija. Hän ajaa Ranskan talouteen radikaalia rakenneuudistusta ja vaatii rajoituksia maahanmuuttoon.

Le Pen taistelee osin samoista äänestäjistä, mutta hän yrittää houkutella myös perinteisiä vasemmiston kannattajia syyttämällä Fillonia suunnitelmista sosiaaliturvan murskaamiseksi.

Myös Hollannin ja Saksan parlamenttivaalit vaikuttavat ensi vuonna merkittävästi EU:n politiikkaan. Geert Wildersin maahanmuuttovastainen Vapauspuolue PVV saattaa nousta Hollannin suurimmaksi puolueeksi.

Saksassa oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) haastaa puolestaan Angela Merkelin kristillisdemokraatit.