Brittiraportti paljastaa: Murhattu Litvinenko epäili Putinia heroiinin salakujetuksesta Länsi-Eurooppaan

Brittiläiset tutkijat uskovat, että Putin hyväksyi entisen KGB-agentin salamurhan.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Brittiläinen tutkimusryhmä uskoo, että Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi entisen KGB-agentin Aleksandr Litvinenkon murhan kymmenen vuotta sitten.

328-sivuisessa raportissa todetaan, että Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n asiamiehet Andrei Lugovoi ja Dmitri Kovtun murhasivat Litvinenkon tiputtamalla hänen teekuppiinsa radioaktiivista poloniumia Lontoon keskustassa sijaitsevassa Millennium-hotellin baarissa marraskuussa 2006.

Raportin mukaan he toimivat “suurella todennäköisyydellä” tiedustelupalvelu FSB:n ohjeiden mukaisesti. FSB:n johtajana oli tuolloin Nikolai Patrušev, joka toimii nykyisin Venäjän turvallisuuskomitean puheenjohtajana. Hän kuuluu Putinin lähipiiriin.

“Saatavissa olevien todisteiden ja analyysin perusteella olen tullut siihen tuloksen, että sekä Patrušev että presidentti Putin hyväksyivät todennäköisesti FSB:n operaation”, tutkimusryhmän johtaja Sir Robert Owen toteaa raportissa.

“Olen varma, että Lugovoi ja Kovtun panivat polonium 210:ä teekuppiin Pine Barissa 1. marraskuuta 2006. Olen varma myös siitä, että he tekivät sen myrkyttääkseen Litvinenkon.”

Raportti julkaistiin torstaina 21. tammikuuta.

Lugovoi ja Kovtun ovat kiistäneet osallisuutensa murhaan. Lugovoi on nykyisin Venäjän duuman jäsen. Hän luonnehti brittitutkijoiden syytöksiä “järjettömiksi”.

“Tänään julkistetun tutkimuksen tulokset paljastavat jälleen kerran Lontoon venäläisvastaisen asenteen ja englantilaisten haluttomuuden etsiä todellista syytä Litvinenkon kuolemaan”, hän sanoi uutistoimistojen mukaan.

Venäjän ulkoministeriö syytti puolestaan brittitutkijoita murhatutkimusten politisoimisesta.

“Pahoittelemme, että puhdas rikosasia on politisoitu. Se varjostaa yleistä ilmapiiriä kahdenvälisissä suhteissamme “, ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova totesi.

 

Aleksandr Litvinenko palkattiin 1980-luvun lopulla Neuvostoliiton turvallisuuspalveluun KGB:hen.

Neuvostoliiton hajottua Litvinenko siirtyi KGB:n seuraajaksi perustettuun FSB:hen, jossa hän työskenteli järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin vastaisessa yksikössä. Vuonna 1997 hänet siirrettiin rikollisjärjestöjen toimintaa tutkineen salaisen yksikön varajohtajaksi.

Brittitutkijoiden mukaan Litvinenko tutki tuolloin Pietarissa niin sanotun Tambovin rikollisliigan toimintaa Pietarissa. Tambovin johtaja Vladimir Kumarin tunnetaan myös nimellä Barsukov.

Raportin mukaan Litvinenko löysi todisteita, joiden mukaan Kumarin salakuljetti heroiinia Afganistanista Uzbekistanin ja Pietarin kautta Länsi-Eurooppaan.

Litvinenkon mukaan toiminnassa oli mukana myös KGB:n virkamiehiä, kuten Vladimir Putin ja Nikolai Patrušev.

”In the course of his investigations, Mr Litvinenko discovered evidence that the Tambov group was engaged in smuggling heroin from Afghanistan via Uzbekistan and St Petersburg to Western Europe. Even more significantly, he became convinced that there was widespread collusion between the Tambov group and KGB officials, including both Vladimir Putin and Nikolai Patrushev.”

Tutkijat ovat löytäneet myös muita viitteitä Putinin yhteyksistä järjestäytyneeseen rikollisuuteen, erityisesti ukrainalaissyntyiseen rikollisjohtajaan Semion Mogilevitšiin ja pietarilaiseen SPAG-yhtiöön (St Petersburg Real Estate Holding Company), jota pidetään Tambovin mafian peiteyhtiönä.

Litvinenkon mukaan Mogilevitš toimi FSB:n agenttina ja järjesteli samaan aikaan asekauppoja terroristijärjestö Al-Qaidan kanssa.

 

Litvinenko ajautui hankauksiin FSB:n johdon kanssa  paljastettuaan sen toimintaan liittyneitä väärinkäytöksiä.

Hän kertoi marraskuussa 1998 suurta huomiota herättäneessä tiedotustilaisuudessa, että hänet oli määrätty murhaamaan vaikutusvaltainen liikemies Boris Berezovski, joka kuului tuolloin presidentti Boris Jeltsinin lähipiiriin.

Litvinenko pidätettiin tekaistun syytteen perusteella ja sijoitettiin FSB:n tutkintavankilaan Lefortovoon. Vuonna 2000 hänet armahdettiin ja vapautettiin, mutta myöhemmin häntä vastaan nostettiin uusia syytteitä.

Marraskuussa 2000 Litvinenko pakeni perheineen Turkin kautta Britanniaan, josta hän sai poliittisen turvapaikan ja myöhemmin myös kansalaisuuden.

Litvinenko väitti vuonna 2002 historioitsija Juri Felštinskin kanssa kirjoittamassa kirjassa Blowing up Russia: Terror from Within, että vuonna 1999 tapahtuneet kerrostalojen räjäytykset Venäjällä olivat FSB:n järjestämiä. Kirja on julkaistu myös suomeksi (Venäjä kuilun partaalla – turvallisuuspalvelut demokratian uhkana, Tammi 2007).

Kerrostalojen räjäytyksissä kuoli yli 300 henkeä, ja niistä syytettiin tšetšeeniterroristeja. Litvinenkon mukaan ne järjesti todellisuudessa FSB, jonka tehtävänä oli oikeuttaa Venäjä hyökkäämään uudelleen Tšetšeniaan.

Kirjan mukaan iskuissa käytettiin suuria määriä heksogeeniä, jota valmistettiin Venäjän suljetuissa sotateollisuusyrityksissä, ja jonka käyttöä valvottiin erittäin tarkasti. Kirjassa väitettiin, että FSB oli myös monien muiden rikosten ja murhien taustalla.

 

Myös Litvinenko syytti kuolinvuoteellaan murhasta presidentti Putinia.

Litvinenko oli tehnyt tuolloin muutaman vuoden yhteistyötä Britannian ja Espanjan tiedustelupalvelujen kanssa ja hänen tarkoituksenaan oli matkustaa Espanjaan todistamaan oikeudenkäynnissä Venäjän mafiaa vastaan.

Poliisin mukaan Litvinenko nieli poloniumia 200 kertaa yli kuolettavan annoksen. Murhassa käytetty polonium-210 oli todennäköisesti peräisin Sarovista, joka oli neuvostoaikoina suljettu ydinasekaupunki.

Britannian poliisi keskeytti kuitenkin murhan tutkimukset “kansallisen turvallisuuden” nimissä. Uudet tutkimukset aloitettiin noin vuosi sitten tuomari Owenin johdolla.

Owen on kuulustellut yli 60 todistajaa ja käynyt läpi yli 15 000 sivua erilaisia asiakirjoja.

 

Litvinenkon kuolema kiristi Britannian ja Venäjän välisiä suhteita ja molemmat maat karkottivat toistensa diplomaatteja.

Britannia on vaatinut Venäjää luovuttamaan Lugovoin ja Kovtunin. Venäjä on kieltäytynyt ja väittänyt, ettei sillä ole mitään tekemistä murhan kanssa.

Tapauksen arvellaan kiristävän jälleen Britannian ja Venäjän välejä. Muun muassa liberaalidemokraattisen puolueen johtaja Tim Farron vaati torstaina 21. tammikuuta hallitusta kieltämään Litvinenkon murhaan syyllistyneiltä viisumit ja jäädyttämään heidän varansa Britanniassa.

Pääministeri David Cameronin edustaja sanoi, että hallitus ottaa Owenin ryhmän tutkimustulokset “äärimmäisen vakavasti”. Sisäministeri Theresa May tuomitsi parlamentissa Venäjän toiminnan “räikeänä” kansainvälisen oikeuden rikkomisena ja kutsui maan suurlähettilään puhutteluun.

“Kyseessä on Lontoon kaduilla tehty murha, jota valtio sponsoroi”, hän sanoi.

Mayn mukaan Britannia pyytää Interpolia asettamaan kansainväliset pidätysmääräykset Andrei Lugovoista ja Dmitri Kovtunista. Hän ei kertonut muista mahdollisista toimista Venäjän valtiota vastaan.

Päivitetty 16:25. Lisätty Britannian sisäministerin kommentit.