Donald Trump, tuleva presidentti: 75 oikeusjuttua, 500 yhtiötä, oma klaani ja Aurinkokuninkaan sisustus

Valkoinen talo saa uuden isännän 20. tammikuuta.

Barack Obama
Teksti
Teppo Tiilikainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Donald John Trump, 70, vannoo virkavalansa Capitolin kukkulalla ensi viikon perjantaina 20. tammikuuta. Sen jälkeen Valkoiseen taloon astelee presidentti, jonka suunnitelmia voi vain arvailla.

Trump on laukonut mielipiteitään ja lupaillut yhtä sun toista, mutta hänen puheistaan ei pysty päättelemään, kuinka paljon maailman mahtavimman valtion politiikka muuttuu lähivuosina.

Aikooko Trump todella rakentaa muurin Meksikon rajalle? Miten hän hoitaa suhteita Kiinaan,Venäjään ja Eurooppaan? Ovatko Naton turvatakuut voimassa jatkossakin?

Politiikan tyyli muuttuu joka tapauksessa rajusti. Kahdeksan vuotta Valkoista taloa hallinnut Barack Obama on reagoinut tilanteisiin analyyttisesti ja harkinnut sanansa tarkkaan.

Trump sen sijaan laukoo lonkalta, valehtelee häpeilemättömästi ja muuttaa mieltään tarpeen mukaan.

Trumpia ja hänen yhtiöitään vastaan on vireillä ainakin 75 oikeusjuttua. Syytteet vaihtelevat seksuaalisesta häirinnästä maksamattomiin palkkoihin.

Marraskuussa Trumpin asianajajat neuvottelivat sovitteluratkaisun hänen nimeään kantavan bisneskoulun, Trump Universityn oikeuskiistaan.

Entiset opiskelijat syyttivät häntä petoksesta. Kanteen mukaan 35 000 dollaria maksaneet kurssit eivät vastanneet odotuksia eikä oppilaitos ollut yliopisto, jollaisena se markkinoi itseään.

Juttu oli vireillä vuosia, ja Trump maksoi lopulta 7 000 opiskelijalle yhteensä 25 miljoonan dollarin vahingonkorvaukset.

Peilisali on kopioitu Versailles’n palatsista, edustustiloissa on suihkulähde.

Trump muuttaa alkuvaiheessa Valkoiseen taloon yksin. Hänen puolisonsa Melania, 46, jää toistaiseksi New Yorkiin, ettei heidän kymmenvuotiaan poikansa Barronin tarvitse vaihtaa koulua kesken lukuvuoden.

Todennäköisesti myös presidentti viettää edelleen aikaa Manhattanin ökyasunnossaan, Viidennellä Avenuella sijaitsevassa Trump Towerissa.

58-kerroksisen pilvenpiirtäjän huipulla sijaitsevan kolmikerroksisen huoneiston sisustus jäljittelee Ranskan aurinkokuninkaan Ludvig XIV:n tyyliä. Lattiat, seinät ja pylväiköt ovat marmoria.

Peilisali on kopioitu Versailles’n palatsista, edustustiloissa on suihkulähde.

Trump pääsee laskeutumaan asunnostaan hissillä suoraan 26. kerroksen toimistoonsa, jossa hän on haastatellut hallintonsa ministeriehdokkaita. Sen alapuolella sijaitsevat Trump Organizationin toimitilat, joissa hänen aikuiset lapsensa, Donald Jr, 38, Ivanka, 35 ja Eric, 32, johtavat perheyritystä.

Vuonna 1983 valmistuneesta tornitalosta on tullut presidentinvaalien ansiosta New Yorkin suosituin turistinähtävyys, ”pohjoinen Valkoinen talo”. Aseistetut poliisit ja pommikoirat vartioivat rakennusta yötä päivää. New Yorkin kaupunki on käyttänyt kymmeniä miljoonia dollareita tulevan presidentin turvallisuuteen.

Trump on luvannut luopua jääviysongelmien takia kokonaan liiketoiminnasta ja keskittyä yksinomaan presidentin tehtävien hoitamiseen.

Se saattaa osoittautua mahdottomaksi. Hän on mukana yli 500 yhtiössä ainakin 25 maassa, ja presidentin asema antaa hänelle ainakin periaatteessa mahdollisuuden edistää samalla perheensä bisneksiä.

Vastaavasti Trumpiin saatetaan yrittää vaikuttaa liiketoimien kautta. Esimerkiksi Filippiinien kovaotteinen presidentti Rodrigo Duterte on jo nimittänyt Trumpin manilalaisen liikekumppanin Jose Antonion erityislähettilääkseen Washingtoniin.

Antonio rakentaa Manilan keskustaan 57-kerroksista Trump Toweria, joka maksaa noin 150 miljoonaa dollaria. Trump on puolestaan sanonut tukevansa hallituksen huumeiden vastaista sotaa, vaikka Filippiinien kuolemanpartiot on tuomittu laajasti maailmalla.

Julkisuudessa on epäilty, että yhteiset bisnekset saattoivat vaikuttaa hänen näkemyksiinsä.

Donald Trump muistuttaa tyyliltään enemmän itäeurooppalaista oligarkkia kuin amerikkalaista konservatiivipoliitikkoa

Eurooppalaisista huippupoliitikoista häntä voi verrata Italian entiseen pääministeriin Silvio Berlusconiin. Molemmat ovat mahtailevia machomiehiä, mutta Berlusconi on heistä varakkaampi.

Trump aloitti liikemiesuransa 1960-luvun lopulla isoäitinsä ja isänsä perustamassa kiinteistöfirmassa Elizabeth Trump & Sonissa. Hän nousi yhtiön toimitusjohtajaksi 1970-luvun alussa vain 25-vuotiaana ja muutti samalla sen nimen mahtipontiseksi Trump Organizationiksi.

Trump on ollut mukana hotelli- ja kasinobisneksessä, hän on pyörittänyt suosittua tositelevisiosarjaa, mallitoimistoa ja missikisoja. Hän on sponsoroinut amerikkalaista jalkapalloa, nyrkkeilyä ja showpainia ja rakennuttanut golfkenttiä.

Uraan mahtuu myös katkeria epäonnistumisia. Trump on tehnyt useita konkursseja, mutta hän on noussut aina jaloilleen.

Vaikeimmassa vaiheessa 1990-luvulla hän oli lähellä henkilökohtaista konkurssia, mutta onnistui lopulta kaatamaan satojen miljoonien dollareiden tappiot velkojien niskaan. Hän on vahvimmillaan nimenomaan kriisijohtajana.

 

Amerikkalaiset saavat liikemiespresidentin mukana kokonaisen klaanin. Trumpin aikuisilla lapsilla oli jo vaalikampanjassa tärkeä rooli. Hän luottaa heihin enemmän kuin keneenkään muuhun. Varsinkin Ivanka Trumpilla, 35, on vaikutusvaltaa isänsä ratkaisuihin.

Ivanka on vastannut perheen hotellibisneksistä. Donald nuorempi on huolehtinut kiinteistöistä ja Eric golfkentistä sekä viinitilasta.

Ivanka Trumpilla on myös yritys, joka myy omalla tuotemerkillään vaatteita, kenkiä ja käsilaukkuja. Joulukuussa hän herätti huomiota osallistumalla Trump Towerissa isänsä ja Japanin pääministerin Shinzo Aben väliseen tapaamiseen, sillä hän neuvotteli samoihin aikoihin lisenssisopimuksesta japanilaisten kanssa.

Ivankalle on luvassa näyttävä rooli Valkoisessa talossa. Lehtitietojen mukaan hän perustaa toimistonsa tiloihin, jotka ovat olleet perinteisesti presidentin puolison käytössä. Hän saanee samalla hoitaakseen joitakin puolison tehtäviä.

Ivankan aviomies Jared Kushner, 35, toimi Trumpin epävirallisena kampanjapäällikkönä. Nyt hän päätyy vanhemmaksi neuvonantajaksi.

1960-luvulla säädetty nepotismin vastainen laki kieltää presidenttiä nimittämästä sukulaisia hallitukseen. Oikeusoppineet kiistelevät siitä, koskeeko kielto presidentin kansliaa.

Kushner tulee erittäin hyvin toimeen appensa kanssa, vaikka he ovat luonteeltaan erilaisia. Hän vaikuttaa itsetietoisen ja röyhkeän Trumpin rinnalla kohteliaalta ja harkitsevalta.

Kushnerin perhe on tukenut perinteisesti demokraatteja. He ovat ortodoksijuutalaisia, ja myös Ivanka on kääntynyt juutalaiseen uskoon. Ivanka ja Jared ovat liikkuneet samoissa New Yorkin liberaalipiireissä kuin Hillary ja Bill Clintonin tytär Chelsea.

New Yorkin osavaltion kuvernööri Hugh Carey esitteli Hyatt-hotellin suunnitelmaa kesäkuussa 1978. Trump kuvassa vasemmalla.
New Yorkin osavaltion kuvernööri Hugh Carey esitteli Hyatt-hotellin suunnitelmaa kesäkuussa 1978. Trump kuvassa vasemmalla. © AP/Lehtikuva

Tulevan presidentin persoona jakaa kansakunnan jyrkästi kahtia. Tuoreen mielipidemittauksen mukaan vain 46 prosenttia amerikkalaisista luottaa Trumpin kykyyn hallita kansainvälisiä kriisejä

Luottamus Obamaan oli kahdeksan vuotta sitten 70 prosenttia.

Myös republikaanisella puolueella on ollut ilmiselviä vaikeuksia asettua presidenttinsä tueksi. Trump kannattaa valtionhallinnon purkamista ja aseenkanto-oikeutta, mutta monissa muissa asioissa hän on kaukana puolueen valtavirrasta.

Häntä ei voi pitää kristillisenä eikä oikeastaan edes konservatiivina. Hän ei käy säännöllisesti kirkossa, hän on ollut kolmesti naimisissa ja hänen kaikki vaimonsa ovat olleeet valokuvamalleja. Vielä 1990-luvulla hän puolusti aborttioikeutta ja huumeiden laillistamista.

Trump on puhdasverinen oikeistopopulisti, mutta hän ei ole yhtä ideologinen kuin Ranskan Marine Le Pen tai Hollannin Geert Wilders.

Hänen väitetään olevan yleensä samaa mieltä kuin hänen viimeisin keskustelukumppaninsa, joten neuvonantajilla on paljon vaikutusvaltaa.

Yhdysvaltain presidentiltä kaivattaisiin nyt sovinnonhalua ja johtajuutta. Vihapuheen täyttämä vaalikampanja myrkytti yhteiskunnallisen ilmapiirin ja koko poliittinen järjestelmä on kriisissä. Trump näyttää kuitenkin keskittyvän Obaman liberaalin perinnön purkamiseen niin nopeasti kuin mahdollista.

Tehtävää helpottaa se, että republikaaneilla on enemmistö kongressin molemmissa kamareissa, edustajainhuoneessa ja senaatissa. Voimasuhteet saattavat muuttua jo vuoden 2018 välivaaleissa, joten uudella hallinnolla on kaksi vuotta tehokasta peliaikaa.

Asialistan kärjessä on Obaman terveydenhoitouudistuksen romuttaminen. Myös samaa sukupuolta olevien avioliitoista saattaa syntyä uusi keskustelu, vaikka korkein oikeus on jo hyväksynyt lain.

Kongressissa on odotettavissa ankaria taisteluja. Demokraattien mielestä Trumpin mandaatti ei riitä radikaaleihin muutoksiin, sillä hän sai vaaleissa lähes kolme miljoonaa ääntä vähemmän kuin Clinton.

Trump haastatteli valokuvamalli Bridget Marksia Playboy-lehteen toukokuussa 1993.
Trump haastatteli valokuvamalli Bridget Marksia Playboy-lehteen toukokuussa 1993. © AFP/Lehtikuva

Vaalikampanjan aikana Trump esiintyi unohdetun tehdastyöväestön puolustajana.

Hänen hallituksessaan istuu kuitenkin viisi miljardööriä ja joukko äärioikeistolaisia populisteja. Korkeimman oikeuden tuomareiksi hän on luvannut nimittää vanhoillisia abortin vastustajia.

Presidentin päästrategi Steve Bannon tunnetaan äärioikeiston ärhäkkäänä äänitorvena. Hän toimi viime elokuuhun asti valkoisen rodun ylivaltaa, juutalaisvastaisuutta ja salaliittoteorioita lietsovan Breitbart-uutissivuston johtajana.

Valinta nostatti demokraattileirissä kovaa kritiikkiä. Sen sijaan Ku Klux Klanin entinen johtaja David Duke ilahtui nimityksestä. Hänen mukaansa Bannon luo Trumpin populistiselle vallankumoukselle ideologisen pohjan.

Varapresidentti Mike Pence kuuluu vanhoilliseen kristilliseen oikeistoon ja hänet tunnetaan kiivaana homojen oikeuksien vastustajana. Pencellä on keskeinen rooli presidentin ja kongressin välisissä neuvotteluissa, sillä hän on kokenut poliitikko päinvastoin kuin suurin osa hallituksen jäsenistä.

Valtaosa ministereistä tulee politiikan ulkopuolelta. Valtiovarainministeri Steven Mnuchin on entinen investointipankkiiri. Kauppaministeri Wilbur Ross on liikemies. Hän on luonut yrityssaneerauksilla 2,5 miljardin omaisuuden.

Ulkopolitiikassa jyrkät käänteet ovat harvinaisia, sillä demokraattien ja republikaanien näkemyksissä ei ole kovin suuria eroja.

Trump on kuitenkin ehtinyt sekoittaa totuttuja kuvioita myötäilemällä Venäjää ja uhittelemalla Kiinalle. Hän on uhannut irtisanoutua Pariisin ilmastosopimuksesta ja lisätä fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Trumpin ylimalkaiset kommentit Venäjästä, Syyriasta, Irakista ja Kiinasta osoittavat, ettei hän tunne kansainvälistä politiikaa kovin syvällisesti.

Washingtonilaisen Brookings-instituutin tutkimusjohtaja Thomas Wright löytää hänen puheistaan oikeastaan vain yhden selkeän linjan: Trump asettaa Yhdysvaltain edun kaiken muun edelle.

Yhdysvaltain politiikassa on eletty viime vikot sekavaa kaksoishallinnon aikaa. Obama on yhä presidentti, mutta Trump ajaa samaan aikaan omaa agendaansa.

Hän julistaa sanomaansa tviittaamalla, koska hän ei saa perinteiseltä medialta kaipaamaansa arvostusta. Hänellä on Twitterissä yli 19 miljoonaa seuraajaa.

Joulukuussa Trump vastusti jyrkästi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa, joka tuomitsi Israelin siirtokunnat palestiinalaisalueilla. Obaman määräyksestä Yhdysvallat ei kuitenkaan käyttänyt veto-oikeuttaan.

Israel raivostui päätöksestä. Myös Trump arvosteli sitä voimakkaasti. Hän vakuutti Twitterissä, että Yhdysvallat tukee Israelia hänen virkaanastujaistensa jälkeen.

”Pysy vahvana Israel, tammikuun 20. päivä on lähellä”, hän tviittasi.

Vastoin Trumpin toiveita Obama laajensi Venäjän vastaisia talouspakotteita ja karkotti 35 venäläistä diplomaattia maasta. Kyseessä oli rangastus Venäjän tiedustelupalvelujen tekemistä tietomurroista ja -vuodoista.

Trump on suhtautunut hakkerointipaljastuksiin epäillen. Samalla hän on kyseenalaistanut Yhdysvaltain tiedusteluviranomaisten uskottavuuden, mikä on herättänyt närkästystä myös republikaanisessa puolueessa.

Trumpin arvellaan ryhtyvän purkamaan pakotteita Yhdysvaltain ja Venäjän välisten suhteiden parantamiseksi.

Presidentti Vladimir Putin varmisteli asiaa omalta osaltaan pidättymällä vastatoimista Obaman karkotuspäätöksen jälkeen. Ratkaisu kirvoitti Trumpilta vuolaan kiitoksen.

”Hieno siirto (V.Putinilta). Olen aina tiennyt, että hän on hyvin fiksu”, hän tviittasi.

 

Yhdysvaltain ja Venäjän suhteiden kehitystä seurataan mielenkiinnolla myös Euroopassa. Varsinkin Ukraina ja Baltian maat pelkäävät, että Trump suostuu jonkinlaiseen geopoliittiseen sopimukseen niiden kustannuksella.

Venäjän kanssa käytävät neuvottelut lankeavat tulevalle ulkoministerille Rex Tillersonille, joka tuntee Putinin pitkältä ajalta. Hän on tehnyt Exxon Mobilin pääjohtajana merkittäviä sopimuksia Venäjän valtiollisen öljy-yhtiön Rosneftin kanssa ja saanut korkeimman ulkomaalaisille myönnettävän ansiomerkin.

Trumpin entinen neuvonantaja Jack Kingston kävi joulukuussa informoimassa Moskovassa toimivia amerikkalaisia liikemiehiä. Hän kertoi, ettei Trump ole sitoutunut Obaman ulkopolitiikkaan, ja että hän aikoo arvioida uudelleen pakotteiden tarpeellisuuden.

Yhdysvallat on menettänyt Obaman kaudella vaikutusvaltaansa Lähi-idässä. Trump hakee Putinista kumppania islamilaista terrorismia vastaan käytävään taisteluun, mutta Yhdysvaltain kongressissa suhtaudutaan epäluuloisesti Venäjän pyrkimyksiin.

Asenne on jyrkentynyt entisestään sen jälkeen kun keskustiedustelupalvelu CIA osoitti venäläisten hakkereiden sekaantuneen Yhdysvaltain vaaleihin.

Trump arvostelee Twitterissä myös omiaan. Tammikuun alussa hän painosti tviitillään republikaanit luopumaan aikeistaan heikentää kongressiedustajien eettistä valvontaa. Trumpin mielestä kongressin tulisi keskittyä mieluumin verotuksen ja terveydenhoidon uudistamiseen.

Trump osallistui golfkenttänsä markkinointitapahtumaan Skotlannin Aberdeenissa toukokuussa 2010.
Trump osallistui golfkenttänsä markkinointitapahtumaan Skotlannin Aberdeenissa toukokuussa 2010. © David Moir/Reuters/Lehtikuva

Republikaaneilla on presidenttinsä kanssa erimielisyyksiä myös talouspolitiikassa. Puolue kannattaa perinteisesti vapaakauppaa, mutta Trump on uhannut romuttaa Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen ja asettaa Kiinalle ja Meksikolle kymmenien prosenttien tuontitulleja.

Republikaanit kannattavat vapaata markkinataloutta, mutta Trump taivuttelee amerikkalaisyrityksiä luopumaan ulkomaisista investoinneista ja sijoittamaan tuotantoon kotimaassa. Hänen mukaansa yhtiöitä odottavat jopa 35 prosentin tullimaksut, jos ne yrittävät tuoda ulkomailla valmistettuja tuotteitaan Yhdysvaltoihin.

Uhkailu on tuottanut tulosta: Ford luopui aikeistaan rakentaa Meksikoon 1,6 miljardin dollarin autotehdas ja investoi sen sijaan 700 miljoonaa Michiganin tehtaansa uudistamiseen. Fiat Chrysler investoi miljardi dollaria Ohion ja Michiganin tehtaisiinsa.

Myös ilmastointilaitteita valmistava Carrier-yhtiö luopui aikeistaan siirtää tuotantoaan Meksikoon sen jälkeen kun Trump oli neuvotellut yhtiölle seitsemän miljoonan dollarin tukirahat.

Trump on patistellut työllisyystalkoisiin myös Piilaakson suuria teknologiayhtiöitä. Trump Towerin 25. kerroksen kongressisalissa joulukuussa järjestettyyn tapaamiseen osallistuivat muun muassa Applen toimitusjohtaja Tim Cook, Googlen perustaja Larry Page sekä Amazonin, Microsoftin, IBM:n ja sähköautoyhtiö Teslan toimitusjohtajat.

Lehtitietojen mukaan keskustelut käytiin hyvässä hengessä, vaikka Trump on painostanut yhtiöitä palauttamaan valmistusta Kiinasta Yhdysvaltoihin ja syyttänyt Amazonia verojen kiertämisestä.

Kokoukseen osallistuivat myös Trumpin aikuiset lapset. Vastaavanlaisia tapaamisia on tarkoitus järjestää muutaman kuukauden välein presidentin vävyn Jared Kushnerin johdolla.

Piilaakson teknologiayritykset vierastavat Trumpin populistista ja muukalaisvihamielistä arvomaailmaa. Ne ovat kieltäytyneet rakentamasta hänen haaveilemaansa ”muslimirekisteriä”, jossa kansalaisia jaettaisiin ryhmiin uskonnon ja etnisen alkuperän mukaan.

Trump uskoo olevansa paras lähestulkoon kaikessa, myös Yhdysvaltain presidenttinä.

Trumpin The Art of Deal -muistelmateoksen haamukirjoittaja Tony Schwartz luonnehtii tulevaa presidenttiä patologiseksi valehtelijaksi ja sosiopaatiksi, joka ei jaksa keskittyä mihinkään muuhun kuin itseensä. Hän sanoo, että Yhdysvaltain ydinasekoodit johtavat Trumpin käsissä pahimmassa tapauksessa maailmanloppuun.

Elämänkerturi Michael D’Antonio ei usko, että Trumpin käytös muuttuu yhtään presidentillisemmäksi, kun hän muuttaa Valkoiseen taloon. Hänen mielestään jatkuva ja hallitsematon Twitterin käyttö kertoo pohjattomasta halusta saada huomiota ja hyväksyntää.

D’Antonion mukaan Trump iskee nopeasti ja kovaa, jos hän tuntee, että häntä uhataan tai loukataan. Ja hän loukkaantuu usein, D’Antonio kirjoitaa The New York Daily Newsissa.

Trump puuttuu Twitterissä myös mitättömiin pikkuasioihin. Hän raivostui hiljattain Vanity Fair -aikakauslehden ravintolakriitikolle, joka oli haukkunut Trump Towerin grilliravintolan ruoan ala-arvoiseksi. Hän leimasi lehden päätoimittajan lahjattomaksi ihmiseksi ja ennusti hänelle potkuja.

Trumpia pidetään narsistina, hän uskoo olevansa paras lähestulkoon kaikessa, myös Yhdysvaltain presidenttinä. Joulukuussa hän riemuitsi, kun sekä Time Magazine että Financial Times olivat valinneet hänet ”vuoden henkilöksi”. Talouslehti Forbes valitsi hänet puolestaan maailman toiseksi vaikutusvaltaisimmaksi ihmiseksi.

Trumpin harmiksi ykkönen oli Vladimir Putin.