Vihreä bisnes kaupallistuu hitaasti – mitattava näyttö hyödyistä auttaa markkinoilla

Suomi aikoo luoda cleantech-alalle 40 000 uutta työpaikkaa.

cleantech
Teksti
Marko Hamilo
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ympäristön kuormitusta vähentävien teknologioiden eli cleantech-alan maailmanlaajuisten markkinoiden arvo oli vuonna 2011 noin 1 600 miljardia euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan markkinan ennustetaan kasvavan noin 11 prosentin vuosivauhdilla yli 3 000 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä.

Kun Suomen teollisuuden perusta on murenemassa, uutta pelastajaa on etsitty puhtaasta teknologiasta. Suomen tavoitteena on kasvattaa cleantech-alan liikevaihto 50 miljardiin euroon ja luoda alalle 40 000 uutta työpaikkaa 2020 mennessä.

Vihreästä teknologiasta tulevat monelle mieleen tuulimyllyt ja aurinkopaneelit. Cleantech-alan määritelmä, identiteetti ja sitä kuvaavat käsitteet ovat kuitenkin vasta kehittymässä, kertoo Anne Jalkala, Lappeenrannan teknillisen yliopiston tuotantotalouden professori.

Ala kattaa laajan kirjon teknologioita ja ulottuu useille teollisuudenaloille. Sen keskiössä on vähähiilisten ja ympäristöä säästävien tuotteiden ja palveluiden kehitys.

Vaikkei esimerkiksi kaivosteollisuudesta tule ensimmäisenä mieleen, että sillä olisi jotain tekemistä puhtaan teknologian kanssa, juuri saastuttavimmilla aloilla pienetkin suhteelliset parannukset vähentävät ympäristön kuormitusta eniten.

 

Suomi on hyvässä asemassa puhtaan teknologian kehittäjänä. Olemme cleantech-innovaatioita mittaavassa indeksissä neljännellä sijalla Tanskan, Israelin ja Ruotsin jälkeen.

”Ongelmana on kaupallistamisen hitaus”, Jalkala sanoo.

Jalkala johti Tekesin rahoittamaa Cleantech Solutions -tutkimushanketta, jossa selvitettiin puhtaiden teknologioiden kaupallistamista edistäviä toimintamalleja.

Jalkalan mukaan avain uuden teknologian kaupallistamiseen on se, että saadaan mitattavaa näyttöä innovaation tuomista ympäristöhyödyistä ja kustannussäästöistä asiakkaalle.

Puhdasta teknologiaa kehittävä yritys tarvitsee positiivisia asiakasreferenssejä päästäkseen kasvuun. Referenssi tuo yritykselle uskottavuutta, mainetta ja kokemusta.

Suurille yrityksille tämä ei välttämättä ole mikään ongelma. Ne rahoittavat asiakasympäristössä tapahtuvat kokeilut usein omalla kustannuksellaan, mutta pienyrityksille tämä ei ole useinkaan mahdollista.

”Pienet yritykset tarvitsisivat julkista rahoitusta asiakasympäristössä tapahtuviin kokeiluihin”, Jalkala sanoo.

 

Kaupallistaminen epäonnistuu usein silloin, jos puhtaamman teknologian tuoma arvo asiakkaalle on epäselvä tai sitä ei ole todennettu.

Jalkalan mukaan cleantech-yritys onnistuu teknologiansa kaupallistamisessa parhaiten, jos se ottaa tärkeän asiakkaan mukaan jo tuotekehitykseen.

Cleantech Solutions -tutkimushankkeessa tutkittiin muun muassa kaivosteollisuuden tarpeita vesienkäsittelypalveluille. Kaivoksilla on velvollisuus olla perillä uusimmasta teknologiasta, joten cleantech-ratkaisuille on kysyntää.

Tutkimuksen mukaan tällaisessa yhteistyössä olennaista ovat jatkuvuuden synnyttämä luottamus, taloudellisten hyötyjen todentaminen ja yhteys asiakasyrityksen varsinaiseen liiketoimintaan.

Vedenkäsittelyn taloudelliset hyödyt eivät välttämättä näy suoraan viivan alla, vaan ne ovat usein imagohyötyjä.

Kaivosyritykset myös kokevat vedenkäsittelypalvelut usein tukitoimintoina, joiden yhteys varsinaiseen tuloksentekoon on olematon. Näiden asioiden arvon todentaminen asiakkaalle on siksi avain cleantech-yrityksen menestykseen.