Samat geenit tekevät onnelliseksi ja altistavat masennukselle

Yllätystulos perustui kognitiivisten vinoumien ja genetiikan tutkimimustulosten yhdistämiseen.

tiede
Teksti
Marko Hamilo
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Oxfordin yliopiston professori Elaine Fox ja Teaxasin yliopiston professori Chris Beevers kävivät läpi joukon kognitiivisia vääristymiä sekä genetiikkaa käsitteleviä tutkimuksia. He päätyivät Molecular Psychiatry -lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan yllättävään tulokseen. Tietyt depressiolle altistavat geenit voivat toisenlaisissa elämäntilanteissa ruokkia onnellisuutta.

“Kognitiivisista vinoumista on kyse, kun ihmiset johdonmukaisesti tulkitsevat tilanteita tietynlaisten mentaalisten suodattimien läpi – kun ihmisillä on kognitiivinen vinouma, joka painottaa negatiivisia näkökohtia tai ajatuksia, heillä on muita suurempi riski mielenterveyden ongelmille. On paljon tutkimusta näistä vinoumista, ja on paljon tutkimuksia geeneistä, jotka saavat ihmiset alttiiksi huonolle mielenterveydelle. Meidän mielestämme olisi järkevämpää tuoda nämä kaksi tutkimusaluetta yhteen”, professori Beevers sanoi.

“Kun tarkastellaan yhtä geeniä, joka on yhdistetty mielenterveysongelmiin, ja verrataan ihmisiä, joilla on tämä sama geenivariantti, on selvää että mitä tapahtuu heidän mielenterveydelleen perustuu heidän ympäristöihin. Vaikka mikään yksittäinen geeni ei ‘aiheuta’ huonoa mielenterveyttä, jotkut geenit voivat tehdä ihmiset herkiksi ympäristön vaikutuksille – niin hyvää kuin huonoonkin suuntaan”, professori Fox sanoi.

“Jos sinulla on nämä geenit ja olet negatiivisessa ympäristössä, sinulle todennäköisesti kehittyy negatiivisia kognitiivisia vinoumia, jotka johtavat mielenterveyden häiriöihin. Jos sinulla on nämä geenit, mutta olet kannustavassa ympäristössä, sinulle todennäköisesti kehittyy kognitiivisia vinoumia, jotka vahvistavat mentaalista sitkeyttäsi.”

Fox pyrkii jatkotutkimuksissaan tarkastelemaan sitä, miten mitkäkin geenit vaikuttavat mielenterveyteen ja miten ympäristövaikutukset säätelevät tätä yhteyttä. Toiveena on, että tällainen tutkimus auttaisi meitä ymmärtämään ihmisten perustavaa geneettistä herkkyyttä. Näin voitaisiin tarjota ihmisille nykyistä henkilökohtaisemmin räätälöityä tukea parhaan mentaalisen sitkeyden ja terveyden saavuttamiseksi.