Komeetta 67P – näin se saa hunnun, josta kasvaa pyrstötähden pyrstö

Philae uinuu, mutta ”nyt emoaluksen ohjelmassa alkaa mielenkiintoinen jakso”.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkon jäälohkareiden ympäröimänä varjoissa rinteessä uinuva Philae-laskeutuja ehti lähettää kaikki tärkeimmät havainnot Rosetta-emoalukselleen ja sitä kautta maapallolle ennen hyytymistään. Viimeisenä työnään se porasi ja otti näytteitä komeetasta.

Ensimmäisiä tietojakin on alkanut tihkua. Pinta osoittautui yllättävän kovaksi jääkerrokseksi, jota peittää 10–20 sentin pölykerros. Paikalla on myös vettä.

Kova laskeutumispinta ja vähäinen painovoima lienevät aiheuttaneen laskeutujan kaksi valtavaa loikkaa ennen kuin se asettui paikoilleen.

Parhaillaan analysoidaan, kuinka paljon vettä on. Samalla edetään tarkempiin isotooppitutkimuksiin. Komeetan vesipitoisuuden isotooppikoostumusta verrataan maapallon meriin – ovatko maapallon meret peräisin komeettojen törmäyksestä maapallon nuoruudessa.

”Isotoopit ovat kuin sormenjälki”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Riku Järvinen sanoo.