Ebola-rokote kehitettiin jo vuosia sitten, nyt pikavauhtia testaukseen

Rokotteen kehittäminen ei ole erityisen vaikeaa, rahapula hidasti työtä.

ebola
Teksti
Jari Lindholm
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tappavaa verenvuototautia aiheuttavaan ebolavirukseen on ollut useita lupaavia rokotekandidaatteja jo vuosia. Testaaminen on vain ollut hidasta, kun valtiot ovat leikanneet rahoitusta ja suuremmat kansanterveydelliset ongelmat ovat ajaneet ohi.

Viruses-tiedejulkaisu kertoi jo vuonna 2012, että ebolaa vastaan oli kokeiltu kahdeksaa erilaista rokotekandidaattia, joista kuusi oli antanut koe-eläiminä käytetyille reesus- ja jaavanmakakeille täyden suojan.

Ebolalle ei ole erityisen vaikeata kehittää rokotetta, jos tautia vertaa esimerkiksi hepatiitti C:hen tai aidsia aiheuttavaan HI-virukseen, sanoo Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen.

”Niihin on yritetty kehittää rokotteita 25 vuotta. Ebolan kohdalla kokeellisten rokotteiden teko on onnistunut, ne ovat toimineet koe-eläimissä hyvin.”

Viime talvena Guineassa alkanut ebolaepidemia on aiheuttanut kolmessa Länsi-Afrikan maassa terveyskatastrofin. Ainakin 4 000 ihmistä on kuollut, ja epidemia leviää edelleen valtavalla vauhdilla. Myös länsimaat ovat heränneet tajuamaan, että afrikkalaisten ongelmana pidetty tauti on maailmanlaajuinen uhka.

Tiedeyhteisö on tiennyt rokotteen mahdollisuudesta yli 30 vuotta. Rahaa ja kiinnostusta kehitystyöhön ei ole silti löytynyt. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ebola-rokotetutkimus olisi pari vuotta nykyistä pidemmällä, ellei budjetteja olisi leikattu, sanoi terveysviraston johtaja Francis Collins The Huffington Post -lehdessä.

Maailman terveysjärjestön WHO:n pääjohtaja Margaret Chan puolestaan on syyttänyt kansainvälistä lääketeollisuutta siitä, että se ”ei sijoita tuotteisiin, joilla ei ole maksavia markkinoita”.

 

Epidemian levitessä rokotteen kehitykseen on saatu vihdoin vauhtia. Kaksi rokotekandidaattia on viety testauksen ensimmäiseen vaiheeseen eli faasiin.

Molemmat rokotteet ovat geenimuunneltuja. Niissä ei ole käytetty inaktivoitua elävää ebolavirusta, vaan toiseen virukseen on geeniteknisin menetelmin siirretty ebolan pintaproteiinigeeni. Toinen rokotteista perustuu apinoiden adenovirukseen ja toinen VSV- eli vesicular stomatitis -virukseen, jota tavataan muun muassa nautaelämillä ja hevosilla.

Ensimmäisen rokotteen kehitti Yhdysvaltojen kansanterveyslaitos, joka lisensoi sen sveitsiläiselle Okairos-yhtiölle. Brittiläinen lääkejätti GlaxoSmithKline osti Okairoksen vuonna 2013 ja testaa parhaillaan rokotetta terveydenhoitohenkilökunnalla ebolamaiden naapurissa Malissa.

Toinen rokote kehitettiin Kanadan kansanterveyslaitoksessa ja lisensoitiin NewLink Genetics -lääkefirmalle, joka aloitti testauksen lokakuun puolivälissä.

GlaxoSmithKlinen rokotteen on arveltu pääsevän tuotantoon mahdollisesti jo ennen vuodenvaihdetta.

”Rokotekehittelyssä ei ole varsinaisesti oikoteitä”, professori Julkunen sanoo. ”Mutta sitä voidaan nopeuttaa niin, että eri faasien tutkimukset menevät osittain päällekkäin.”

Ebolalle ei ole myöskään erityisen vaikeata löytää lääkettä. Useita valmisteita on jo kokeiltu potilaisiin sekä Afrikassa että länsimaissa, ja tulokset ovat olleet lupaavia, joskin kliininen näyttö lääkkeiden toimivuudesta puuttuu.

”Hiviin kehitettiin muutamassa vuodessa yhdistelmähoito, ja kuolleisuus pieneni dramaattisesti”, Julkunen sanoo. ”Jos vain panostetaan, kyllä ebolaankin löytyy lääkeaineita.”