Asuinalueella on luultua vähemmän vaikutusta terveyteen

Suomalaiskaupunkienkin sisällä on rajuja terveyseroja, mutta asuinpaikan vaikutus niihin on kyseenalainen.

tiede
Teksti
Lauri Seppälä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Useissa aluevaikutustutkimuksissa on maailmanlaajuisesti havaittu, että köyhemmillä asuinalueilla elävillä ihmisillä on keskimäärin huonompi fyysinen ja psyykkinen terveys.

Se, mistä erot johtuvat, on ollut pulmallinen kysymys. Onko asuinympäristöllä suora vaikutus ihmisen terveyteen ja elintapavalintoihin? Vai onko niin, että terveimmät ihmiset hakeutuvat asumaan parhaimmille alueille, kun taas vähemmän terveet suuntautuvat köyhemmille alueille?

Asiaa on tutkinut psykologian apulaisprofessori Markus Jokela hyödyntämällä australialaista HILDA-tutkimusaineistoa. American Journal of Epidemiologyssä julkaistussa tutkimuksessa on seurattu yli 20 000 aikuisen ihmisen elämää vuosittain 2001-2010 välisenä aikana.

 

Tutkimusjakson aikana jotkut tutkituista muuttivat köyhemmälle tai vauraammalle alueelle.

Jokelan tutkimuksessa selvisi, että ihmisten vaihdettua asuinaluetta heidän terveydentilansa ei keskimäärin tarkasteltuna muuttunut. He olivat siis yhtä terveitä tai sairaita riippumatta alueen varallisuusasteesta.

”Sen sijaan parempi terveydentila ennusti muuttoa varakkaammalle asuinalueelle”, Jokela kertoo.

Jokela toisti tutkimuksen myöhemmin brittiaineistolla ja sai samansuuntaisia tuloksia. American Journal of Epidemiology nosti Jokelan työn vuoden 2014 kymmenen parhaan artikkelin joukkoon.

Jokela huomauttaa, että tutkimukset eivät kuitenkaan kumoa täydellisesti sitä, että asuinalueella olisi vaikutusta terveyteen. Esimerkiksi lapsien hyvinvointiin voi olla huomattavakin vaikutus sillä asuinalueella, jossa he kasvavat.

”Tutkimukseni keskittyivät aikuisiin, jotka muuttivat eri alueelle ja tässä viiteryhmässä tulokset olivat selkeitä. Niiden myötä kyseenalaistuu yleinen tutkimuskirjallisuudessa esiintyvä oletus, jonka mukaan asuinalue vaikuttaisi aikuisten terveyteen.”

 

Suomalaisten kaupunkien asuinalueilla terveyserot ovat merkittäviä. Tämä ilmeni Itä-Suomen yliopiston ja konsulttiyritys FCG:n tutkimuksesta, joka julkaistiin viime syksynä Yleislääkäri-lehdessä.

Tutkimuksessa oli tarkastelussa ennenaikaisia ja ehkäistävissä olevia kuolemia eri kaupungeissa.

Itä-Suomen yliopiston terveyspolitiikan professorin Ilkka Vohlosen mukaan erot kaupunkien sisällä ovat erittäin suuria – vähintäänkin yhtä suuria tai suurempia kuin kuntien ja kaupunkien väliset erot. Vohlonen uskoo, että jatkossa kaupunkien sisällä terveyserot voivat jopa kasvaa.

Asiantuntijat ovat arvioineet, että terveyseroja selittää osin terveyspalvelujen laadun heittelehtiminen kaupunginosien välillä.

Kuudesta suurimmasta kaupungista suurimmat kaupunginosakohtaiset erot olivat vuosina 2006–2010 Helsingissä ja pienimmät Vantaalla. Suhteellisesti eniten elinvuosia menetettiin Turun Varissuolla ja vähiten Tampereen pohjoisessa kaupunginosassa.

Oman ryhmänsä muodostavat ihmiset, joilla ei ole varsinaista asuinosoitetta – heitä on pelkästään Helsingissä miltei 17 000. Tutkijat arvioivat, että elinvuosien menetysten osalta asuinosoitteettomien tulokset ovat jopa 3-5 kertaa huonompia verrattuna kaupunkien keskiarvoihin.