Tuhannet luottokortin haltijat saavat vuosittain pyynnön kortin turvallisuustarkistukseen. Mutta millä perusteilla? Entä voisiko sen hoitaa muutenkin kuin kirjeellä?
Kuva Martti Kainulainen / Lehtikuva.Posti toi joulukuun alussa kirjeen Visa-korttiin liittyen. Siinä luki:
”Pyydämme Teitä ystävällisesti ottamaan viipymättä yhteyttä asiakaspalveluumme. Yhteydenottopyyntö koskee korttinne turvallisuustarkistusta ja korttinne käytössä saattaa ilmetä häiriöitä kunnes turvallisuustarkistus on tehty.”
Dramaattista.
Soitto asiakaspalveluun selvitti, että kyseessä oli epäily väärinkäytöksestä - että joku olisi saanut kortin tiedot luvattomasti haltuun. Epäilyt kohdistuivat yhteen ostokseen, joka oli tehty brittiläisessä verkkokaupassa.
Kyseinen ostos oli kuitenkin kaikin puolin kunnossa. Verkkokauppa oli asianmukainen, tuote oli jo saapunut, eikä luottokortin tiedoissa näkynyt epäilyttäviä tapahtumia.
Mistä siis oikein oli kyse?
Luottokunta ja kortteja myöntävät pankit ottavat asiakkaisiinsa yhteyttä turvallisuusasioissa tuhansia kertoja vuodessa. Vuonna 2008 yhteydenottoja oli noin 4 000, tänä vuonna hieman enemmän.
”Tämä on odotettua kasvua, yhteydenotot kasvavat suhteessa kortin käytön lisääntymiseen”, johtaja Henry Kylänlahti Luottokunnasta sanoo.
Asiakkaaseen ollaan yhteydessä, kun epäillään, että tämän korttitiedot ovat päässeet vääriin käsiin. Tuore esimerkki tällaisesta on Espanjassa syksyllä sattunut tietomurto, jossa murron kohteena oli korttimaksuja välittävä yritys. Rikollisten haltuun päätyi valtavasti luottokorttien tietoja, myös suomalaisten.
Turvallisuustarkistuksen tarkoitus on selvittää, onko epäilyttävä ostos asiakkaan itsensä tekemä vai liittyykö siihen väärinkäyttöä.
”Yritämme reagoida mahdollisimman nopeasti ja saada asiakkaaseen yhteyden ennen kuin korttia ehditään käyttää väärin.”
Esimerkiksi juuri tietomurtotapauksissa on syytä epäillä, että kortin tiedot ovat väärissä käsissä mutta niitä ei ole vielä yritetty käyttää.
Korttien myöntäjät seuraavat luottokorttien tapahtumia. Kylänlahti kertoo, että ulkomailta tulevat korttiostosten varmennukset menevät tietojärjestelmiin, jotka pyrkivät löytämään joukosta epäilyttävät.
Epäilyttävyyden kriteerejä on paljon. Huomiota saattaa herättää jossain päin maailmaa, tiettynä aikana tai tietyssä verkkokaupassa tapahtuneet korttiostot. Kahden peräkkäisen tapahtuman ero voi nousta esiin. Myös pienen pienet ostokset saattavat herättää huomiota.
”Kun monen tekijän yhdistelmä natsaa, tapahtuma nousee tarkempaan tarkasteluun.”
Pienten ostosten saama huomio johtuu siitä, että pikkusummilla korttitietovarkaat testaavat luottokortteja. Jos nettikauppa hyväksyy oston, se on varkaalle tieto, että kortti on yhä toiminnassa. Tällaiset testiostokset ovat Kylänlahden mukaan yleensä muutaman euron suuruisia, vaikkapa yksi mp3-musiikkitiedosto tai lahjoitus punaiselle ristille.
Tässä jutussa mainittu yhteydenottopyyntö johtui todennäköisesti siitä, että kyseistä verkkokauppaa on käytetty luottokorttien testaamiseen.
Kun kortti on todettu toimivaksi, ja jos kukaan ei ole huomannut tietovarkautta, kortin käyttöä rajoittaa enää luottoraja. Se on suomalaisilla Kylänlahden arvion mukaan keskimäärin 1 500 euroa.
Henry Kylänlahden mukaan tietomurrot ovat huomattavin syy, kun korttitietoja joutuu vääriin käsiin. Osasyy on se, että tietomurroissa saattaa olla kyse jopa miljoonien ihmisten tiedoista.
”Suomessa ei ole nähty tietomurtoja, joissa olisi tavoiteltu luottokorttitietoja”, Kylänlahti sanoo.
Korttitietovarkaat operoivat muualta maailmasta. Mistä, siitä ei voi olla täysin varma.
”Tietomurtoja on äärettömän vaikea selvittää, jäljet kylmenevät nopeasti.”
Tietomurtotapauksissa luottokorttinumeroista tulee kauppatavaraa. Korttitietovaras myy saaliinsa eniten maksavalle.
Takaisin alkuun. Miksi yhteydenottopyyntö tuli kirjeellä eikä puhelimitse?
Tässä tapauksessa kyse oli siitä, että asiakkaan tiedoissa oli vanha puhelinnumero. Kylänlahti vakuuttaa, että asiakkaalle pyritään aina soittamaan useammankin kerran ennen kirjeen lähettämistä.
Entä jos asiakas on matkoilla? Puhelimella ei välttämättä saa kiinni, ja kirje ei tavoita. Matkalaiselle on ikävä yllätys, jos kortti ei toimi.
Kylänlahti sanoo, että suunnitteilla on tekstiviestipalvelu tällaisiin tilanteisiin. Tarkkaa aikataulua sen valmistumiselle ei vielä ole.
”Siihen liittyy viestinnällisiä haasteita. Asiakkaan pitää voida luottaa, että viestin lähettäjä on se kuka sanoo olevansa.”
luottokortit , Luottokunta , tietomurrot , maksuliikenne
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Joka paikassa toitotetaan ettei sähköpostilla tai tekstareilla tuleviin tiedusteluihin pidä vastata koska hyvin usein kyse on tietojen kalastelusta. Siinä on varsin hyvä syy ettei kumpaakaan näistä käytetä kun kyse on luottokortista.
Puhelukin on periaatteessa vähän epäilyttävä. Kaikista paras on kirje, joka kehottaa ottamaan yhteyttä. Ennen yhteydenottoa voi varmistaa että numero mihin soittaa on todellakin luottokorttifirman numero.
Ongelmana muissa kuin puhelussa on se että asian selvittely voi vaatia useita viestejä kun taas puhelimessa asian saa selväksi heti samantien.
Mikseivät voisi automaattisesti lähettää varmistustekstiviestejä, jonka tiedoilla kortin voisi varmentaa esim. pankkitunnuksilla netissä tms.. ???
Eivät vaan ole tarpeeksi innovatiivisia.
Jos asia hoituu puhelinsoitolla, niin miksi kehittää rinnakkaisia systeemejä ellei sitten tarvittavien varmistusten määrä ole niin iso että siitä saataisiin säästöä. Suomalaisilla on kumma halu välttää ihmisen kanssa asiointia, vaan mielummin nysvätään konetta.
Paras olisi saada mobiiliin yhteydenottopyyntö SMSllä - ILMAN takaisinsoitto-puh nroa. Joutuisin hakemaan itse soittonumeron esim netistä tai papereista, jolloin olisin varma että todellakin puhun pankkini kanssa. Siitä se luottokorttijuttu sitten selviäisi kätevästi heti puhelimessa.
Ihmettelin myös tätä lähestymistä kirjeitse. Olen kuullut yhdestä tapauksesta, jossa pankista soitettiin, että pankkikortti menee nyt kiinni, koska väärinkäyttöä epäiltiin. Ei siinä kortin omistajalta kysellä mitään tietoja taikka varmistuksia, se on kortti samantien kiinni. Ja hyvä niin. Kyllä ne pankissa kaiken tarvittavan tietävät, jos haluavat kortin sulkea. Sehän on vain asiakkaan parhaaksi, etteivät rahat katoa jonnekin maailmalle. Uuden kortin sai hakemalla pankista.
Oman kokemukseni mukaan Luottokunta pyrkii tavoittamaan asiakkaan puhelimitse; jo ihan aikataulusyistä. Itseäni yritettiin tavoittaa kotipuhelimesta noin klo 17. Vaimoni sattui olemaan kotona lomapäivänään, ja saattoi antaa työkännykkäni numeron, joka puuttui tiedostosta tai oli muuttunut. Luottokunnan henkilön piti sitten uskoa, että olen työpaikallani Suomessa enkä Intiassa, jossa henkilökohtaisella pankki- ja luottokortilla oli juuri tehty useita ostoksia. Kortti saatiin suljettua siten heti puhelun aikana. Posti toi noin viikon kuluttua uuden kortin, reklamaatiokaavakkeen ja palautuskuoren,
jolla saimme lähettää selvityksen siitä, että emme olleet kyseiseen aikaan Intiassa. - Mielestäni asia hoitui tehokkaasti ja ammattitaitoisesti. Kirjepostia tarvitaan asiapapereiden ja luottamuksellisten tietojen lähettämiseen.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Hetkinen tilausta käsitellään.
Lukia kirjoitti:
Itse huomasin, että luottokortti oli lopettanut toimimasta. Soitto Luottokuntaan paljasti, että kortti oli suljettu erään normaalin, itse tekemäni verkko-ostoksen seurauksena. IlmoitusKIRJE oli kuulema jo matkalla. Kohta eletään 2010-lukua ja tämmöiset asiat hoidetaan kirjeitse?