”Vakuuksilla ei ole enää mitään merkity6stä, jos koko Eurooppa on raunioina”, sanoo Sixten Korkman. Kuva Kaisa Rautaheimo.Sixten Korkman arvioi, että Suomessa on käyty aivan liian vähän keskustelua EU:sta ja ja rahaliitosta.
”Olemme jättäneet sen niiden harrastukseksi, jotka ovat kategorisen kielteisiä koko EU:ta kohtaan”, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja.
EU:n arvostelu yltyy osin siksi, että nyt eletään epävarmuuden aikaa. ”Tällaisena aikana yksinkertaiset vastaukset saavat vastakaikua, vaikka todellisuudessa ne voivat viedä ojasta allikkoon.”
Korkmanin mukaan laajempi keskustelu auttaisi suomalaisia näkemään, että EU:ssa on yhteisiä etuja, joita kannattaa puolustaa.
”Myös meidän, jotka suhtaudumme myönteisesti integraatioon, pitäisi käydä rakentavan kriittistä keskustelua.”
Kritiikkiin on aihetta myös Korkmanin mielestä, sillä EU:ssa ja rahaliitossa on tehty vakavia virheitä.
”On valuvikoja, joihin on syytä puuttua ja voidaan puuttua.”
Korkman käsittelee rahaliiton rakennevirheitä ja näköaloja raportissaan EMU on eksyksissä - oikeat valinnat Suomen kannalta, jonka Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva julkaisee 7. lokakuuta.
Aamuyöllä 4. lokakuuta euroalueen valtiovarainministerit pääsivät Luxemburgissa sopimukseen Suomen vaatimista Kreikka-vakuuksista.
”Suomi saa hyvät vakuudet”, sanoi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) Helsingin Sanomien mukaan kokouksen jälkeen.
Monimutkaista vakuusjärjestelyä on arvosteltu Suomelle epäedulliseksi. Muutkin euromaat olisivat saaneet samat vakuudet, mutta yksikään ei ilmoittanut haluavansa niitä.
”Jonkinlaiset vakuudet saatiin, joten hallitus voi sanoa, että sen tavoite toteutui”, Korkman sanoo. ”Hyvä uutinen tässä on se, että Suomen poliittista pääomaa nakertava asia on saatu pois päiväjärjestyksestä.”
Korkman pitää huonosti harkittuna päätöstä tarrautua vakuusvaatimukseen, sillä se antoi väärän kuvan siitä, mikä Kreikka-päätöksissä, rahaliitossa ja talouskriisissä on Suomelle olennaista.
”Olemme Euroopassa ja maailmantaloudessa rahoituksellisen romahduksen partaalla, ja talous voi mennä täysin raiteiltaan. Samalla poliittiset erimielisyydet kasvavat. Koko EU on nyt historiansa vakavimmassa vaiheessa.”
”Tätä taustaa vasten Suomen vakuusvaatimus on vain nappikauppaa, pikantti yksityiskohta.”
Korkman ei vaadi Suomelta kiltteyttä EU:n ja rahaliiton jäsenenä.
”Suomi voi olla tiukka. Ymmärtäisin hyvin, jos Suomi olisi sanonut, että Kreikan tukipaketti on huono idea. Monen muun ekonomistin kanssa olen samaa mieltä siitä, että Kreikka pitäisi panna velkasaneeraukseen.”
Samoin Korkman ymmärtää hallituksen lähtökohdan, jonka mukaan veronmaksajien riskiä ei pidä lisätä. Hän ymmärtää myös sen, että suomalainen ei hevin hyväksy veroeurojen uhraamista Kreikkaan, joka on elänyt kauan yli varojensa. Senkin hän ymmärtää, että suomalaiset vieroksuvat ajatusta Ranskan ja Saksan pankkien suojelemisesta Kreikka-tappioilta.
”Olemme aina toimineet sääntöjen mukaan, muut eivät. Täysin ymmärrettävästi sekin jurppii meitä.”
Euromaista vain Suomi ja Luxemburg ovat aina noudattaneet vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä. Suomi ei ole koskaan rikkonut myöskään Maastrichtin sopimuksen vaje- ja velkarajoja.
Kaikesta tästä huolimatta Suomen on epäviisasta toimia ikään kuin olisimme rahaliiton vapaamatkustaja.
”Se ei johda hyvään lopputulokseen.”
Korkman luonnehtii maailman taloustilannetta kahdella sanalla: ”Poikkeuksellisen vaarallinen.”
”Varmasti kintut kastuvat, ennen kuin päästään kuivalle maalle.”
Pahin ongelma on Yhdysvaltojen ja Euroopan kotitalouksien, yritysten, pankkien, valtioiden ja muiden julkisyhteisöjen ylivelkaantuminen, johon ei ole ihmelääkettä.
Silti Korkman arvioi euron tulevaisuutta varauksellisen myönteisesti: virheistä voi oppia, on löydettävissä työkalut, joilla rahaliiton voi korjata toimivaksi.
Korkman siteeraa Euroopan keskuspankin pääjohtajaa Jean-Claude Trichet’tä: ’Poliitikot eivät kykene koviin päätöksiin - paitsi äärimmäisen paineen alaisina.’”
”Nyt lähestyy aika, jolloin voi odottaa, että poliitikot kykenevät tarvittaviin päätöksiin, koska paine on äärimmäisen kova.”
Sixten Korkman , talouskriisi , Kreikka-vakuudet , EU , rahaliitto , euro
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Pankit tulee pääomittaa ensin omistajiensa varoin. Vasta sitten kansallisella pankkituella. Jos tämä ei onnistu, niin nurin. Eurooppalaista hteisvastuuta ei pidä hyväksyä.
Arvoisa Sixten Korkman,
Suomalaiset veronmaksajat lainaavat rahaa Kreikalle, joka antaa rahat saksalaisille ja ranskalaisille velkojillleen. Tämän jälkeen Suomi antaa omat Kreikan velan osittain anteeksi. Käytännössä Suomen rahat ovat pankkitukea saksalaisille ja ranskalaisille pankeille ja tästä pankkkituesta saadaan vain osa takasin.
Miksi Sixten ei voida suoraan pääomittaa pankkeja pankkien omistusta vastaan, kun veronmaksajien rahoja joka tapauksessa annetaan pankeille velkojamaiden kauttta?
Olisiko tämä oikein?
On parasta muuttaa ajoissa Thaimaahan, ennenkuin liian myöhäistä. Euroopassa alkaa sisällissota, jonka suomalaiset häviävät.
Korkman opastaa meitä:
”Euromaista vain Suomi ja Luxemburg ovat aina noudattaneet vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä. Suomi ei ole koskaan rikkonut myöskään Maastrichtin sopimuksen vaje- ja velkarajoja.
Kaikesta tästä huolimatta Suomen on epäviisasta toimia ikään kuin olisimme rahaliiton vapaamatkustaja.”
Hyvä, Sixten Korkman. Eivätköhän - ihan aikuisen oikeasti - muut maat ole olleet niitä vapaamatkustajia! Suomi ja Luxemburg ovat ainoita, jotka ovat pelanneet sääntöjen mukaan.
Tuo syyllistäminen on yhtä järkevää kuin taannoinen Kataisen ja Urpilaisen mantra, että Suomen on toimittava vastuullisesti ja lapioitava rahaa noihin vilunkimaihin, jotka ovat eläneet kuin siat vatukossa - siis täysin vastuuttomasti.
Eurostoliitto pitää hajoittaa ja jättää vain tullivapaa kauppa-alue. Jo nyt on sidottu Suomen varoja EKP:n osuus mukaan lukien noin 30 miljardia euroa Taloussanomien mukaan. Vain Timo Soinin porukka voisi pelastaa Suomen eurokonkurssilta.
Finanssimaailmaa johtavien banksterien suunnitelma on syödä kaikki Saksan rahat ja näin näyttää käyvän. Heidän kätyri Sarkozy on houkutellut Merkelin ansaan. Hänen pitäisi ymmärtää erota heti ja järjestää uudet vaalit Saksaan.
Korkman on Suomen virallinen vakava henkilö. Taktiikka ulostuloissa on tämä. Olette periaatteessa oikeassa ja ymmärrän teitä. Sympatiapisteet teille maallikoille, mutta nämä asiat on ihan hirveen monimutkaisia, ja jos ette usko minua, niin ihan kauheaa tapahtuu. Enkä nyt tässä selvitä miten monimutkaisia asiat ovat, koska ne ovat niin monimutkaisia. Mutta saatte kyllä sympatiat minulta.
Yleisesti, Korkman on anoikainen helkilö jonka sanomisia talousasoissa kannattaa lukea ajatuksella….
Monissa kommenteissa on sellaista asiantuntemusta, jonka vain täydellinen asiasta tietämättömyys antaa.
Eikö poliittisia päättäjiä olisi syytä asettaa vastuuseen huonosta harkinnastaan?
Äänestäminen tai äänestämättä jättäminen ei ole riittävä tapa kontrolloida kannatusta sillä äänestäjille tieto ehdokkaan toiminnasta ei kulje tarpeeksi hyvin - tai kulkee vain siinä määrin tai sellaisena, mitä ehdokas itse haluaa suodattaa tiedotettavaksi. Kyse on yleensä pelkästä mainonnasta, ei faktatiedosta.
Esim: ketkä suomalaiset päättäjät olivat mm. ajamassa Kreikkaa emuun, esittämässä Kreikalle nykyisen kaltaisia tukipaketteja tai ajamassa pankkien tukemista sen sijaan, että olisi ajoissa otettu niskalenkki
väärästä rahapolitiikasta?
Eikö taloudelliset linjaukset ja päätökset tulisi ensin alistaa julkisesti puolueettomien asiantuntijoiden arvioitaviksi, jonka jälkeen niistä voisi päättää poliittisin perustein?
Korkmanille propsit siitä, että haluaa alentaa korkoja ja löysentää rahapolitiikkaa. On kuitenkin vaikea nähdä, miten se valuvirhe korjataan korjaamatta valuvirhettä. No bail out -lausekkeet eivät tule sen uskottavimmiksi, vaikka kuinka tekisi julkilausumia. Maiden budjettikuri ok periaattessa, mutta kurittomuus ei ole syy kriisiin parhaimpana esimerkkinä Espanja ja Irlanti, joiden julkiset taloudet olivat priimakunnossa ennen kiinteistökuplien puhkeamista. Jopa Kreikka kykeni euroaikana ennen maailman taantumaa laskemaan julkisen sektorin velkaansa bkt:hen nähden liki 15 prosenttiyksikköä, joten
ei se Kreikkakaan nyt ihan niin kauhea ole ollut. Sisäinen devalvaatio ei ole vaihtoehto joustaville valuuttakursseille. Näkeehän sen siitäkin, että Rehn ja co ei ole ollut kiivaasti esittämässä omiin palkkoihin rakenteellista uudistamista, jolla tulospalkkaus olisi valliltseva muoto EU-byrokraateilla.
Kun eva kirjoittaa, että Kreikka tulee saneerata, on päätös saneerauksesta ilmeisesti lyöty lukkoon. Tosin Kreikan tilanne on ollut selvää ainakin vajaan vuoden ajan: kysynnän pienentäminen kotimarkkinoilla yhdessä EKP:n kireän rahapolitiikan kanssa on varma keino pahentaa velkaongelmaa. Velkasaneerauksesta puhuminen avoimesti tarkoittanee sitä, että yksityiset saamiset on saatu vaihdettua julkisiksi eli pankkien taseita on saatu vahvistettua riittävässä määrin. Korkman ei siis visioi, vaan kirjoittaa lähinnä sen, mikä tulee tehtäväksi joka tapauksessa.
Ensin siitä valuviasta. Ei ole mitään valuvikaa jos isot maat eivät olisi aikoinaan näyttäneet esimerkkiä sääntöjen rikkomisesta. Kun kerran sääntöjen rikkomisesta on tullut tapa niin yhtäkkiä aletaan syyttää valuvikaa joka on olemassa vain suhteessa uusiin sääntöjen vastaisiin toimintatapoihin, kätevää.
Yksinkertaiset ratkaisut on jotenkin niin helppoja, ne eivät ikäänkuin vaadi älyllistä ponnistelua joten nämä on ilmeisesti syytä hylätä jo näillä perusteilla. Monimutkaiset johtopäätelmät, korjaustoimenpiteet ja erityisesti näiden perustelut toimii tosin paremmin niille joiden on pakoiltava
vastuutaan. Monimutkaisissa ratkaisuissa kun on aina se mahdollisuus että ratkaisun osatotuuksia voi loogisesti perustella järkeviksi joista löytyy sopivasti elementtejä asiasta keskusteluun. Kokonaisuus on kuitenkin näissä puujuna, kun ei kulje niin ei kulje.
Miksi pankkeja ei pääomiteta omistusta vastaan?
Kun ongelma numero 2 on pohjimmiltaan pankkikriisi niin miksi pankkeja ei pääomiteta omistusta vastaan?
Mitä tulee ongelmaan numero 1 niin se on se että EMU-sopimuksia ei ole noudatettu. Tästä tulee Saksan ja Ranskan kantaa olennainen vastuu, koska he vesittivät 2000 luvun alkupuolella komission esityksen sanktioista EMU- sopimuksen rikkojia kohtaan.
Syy Saksalla ja Ranskalla oli inhimillinen, sillä he olivat itse rikkoneet EMU-sopimusta, eivätkä siten halunneet itselleen sanktioita.
No nyt ollaan tilanteessa, että usean suomalaisen veronmaksaja-sukupolven
lainoittamisvastuuta ERVV:ssä suunnitellaan Espanjan ja Italian pelastamiseen…
Mitä tulee yleensäkin sijoittajan vastuuseen Kreikka asiassa niin onko se riskin määrittely jälkikäteen sopimusasia?
Kun pankit heiluttavat politiikoja siten että siitä koituu usealla suomalaiselle veronmaksusukupolvelle velkataakka, niin miten ratkaisu voi olla isännättömän rahan lisääminen myllyyn?
Visioni mukaan Eurooppaa ollaan muokkaamassa liittovaltioksi, johon toimintaan ohjausta tulee aina Yhdysvalloista saakka EU:n sisäpiirille. Tähän sisäpiiriin Suomi ei suinkaan kuulu, vaan Saksan, Ranskan ja Englannin johtajat.
Myös Kreikan lainatakuiden taustalla näkyy petoksen tunnukset, jonka takoituksena on tarkoituksenhakuinen Suomen valtion velkaannuttaminen. Tämä Suomen valtion velkaantuminen nähdään toimivan etuna ruplan helpommalle siirtämiselle tulevaisuudessa Suomeen, virallisen pankkijärjestelmän kautta. Näen, että euron arvo laskee ja rupla tulee vahvistumaan.
Lienee parasta
politiikkojen keskittyä tässä tilanteessa pitämään valtion rahoista tiukasti kiinni ja parantamaan perusturvaamme, sillä vain ja ainoastaan riittävän korkean perusturvan- ja turvallisuudentunteen kautta näen, että väestömme kansanterveys ja työllisyys saadaan nousemaan aivan uudelle ennennäkemättömälle tasolle maassamme.
Korkman tietää, hän ei ole verotuksen korottamisen linjoilla joka koskee köyhiä eikä hän myöskään halua ihmisille minimipalkkoja, näin oon ymmärtänyt jos oikein muistan tai sitten muistan väärin.
Ite oon sitä mieltä että hän puhuu monesti järkeä, paREMpi kuin moni politiikko.
Talouselämän nero.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Hetkinen tilausta käsitellään.
t@@vi kirjoitti:
Tarvittavat päätökset?
Luen rivien välistä: Pankit tulee pääomittaa kansallisin varoin. Sitten Kreikan velkajärjestely. Tässä kannassa Suomi voi olla tiukka.