Poliisiylijohtajan lääkkeet kaahailuun: Kahdeksankympin lätkä ja yöajokielto

huumeet
Teksti
Jyrki Karvinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Mikko Paatero
Poliisiylijohtaja Mikko Paatero oli esittelemässä poliisin uutta nopeusvalvontaa koskevaa ohjeistusta sekä ajonopeuden ylityksiä koskevia puuttumisrajoja Säätytalolla Helsingissä, 24. syyskuuta 2009. Kuva Mikko Stig / Lehtikuva

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kertoo Suomen Kuvalehdelle isoista jouluhuolistaan: ihmisistä piittaamaton nuorten liikennekäyttäytyminen ja huumeidenkäyttörikollisuuden kasvu Suomessa.

Paatero päättikin osallistua raflaafasti nuorten liikennekäyttäymistä koskevaan keskusteluun, ja lätkäisi nuoren liikennekuolemaan johtaneen kohuvideon nettiin.

“Tällaisten dramaattisten videoiden julkistaminen on yksi vaihtoehto. Niiden avulla voimme välittää todellisuuden nuorille sellaisenaan”, Paatero kirjoittaa blogissaan.

Viime viikkoina on uutisoitu rajusta, myös kuolemaan johtaneesta huumeiden käytöstä. Paatero tietää syyn huumeidenkäytön kasvuun Suomessa.

“Erityisesti kannabiksen kokeilu on tullut entistä helpommaksi. Kuka tahansa voi saada kokeilemiseen ohjeet internetistä”, Paatero napauttaa.

“Tuskin järjestäytyneen rikollisuuden puolella on huumeiden osalta tapahtunut isoa muutosta, mutta huumeiden käyttörikollisuus on kasvanut, ja se huolestuttaa suuresti”, Paatero murehtii.

“Käyttörikollisuudesta tulee ilmi ehkä noin kymmenen prosenttia. Järjestäytyneen rikollisuuden osuus on suurempi, 20-30 prosenttia”, Paatero kertoo.

“Järjestäytynyt rikollisuus näyttää siirtyneen talousrikollisuuden puolelle. Sieltä odotetaan helpommin voittoja kuin muusta rikollisesta toiminnasta.”

Se, että poliisi käyttää sosiaalista mediaa hyväkseen julkaisemalla jopa kohauttavia videoita, on uutta Suomessa.

“Katsotaan miten se toimii”, Paatero aprikoi. Hän sanoo poliisi tutkivan myöhemmin, miten nuoren liikennekuolemasta kertova video puri kansalaisiin.

“Paateron listalla” kaahailu kuriin

Paaterolla on selvä käsitys siitä, mihin suuntaan nuorten liikennekäyttäytymisen parantamisessa on mentävä.

“Tarvitaan lainsäädännöllisiä toimia”, hän sanoo.

Uusien kuljettajien kahdeksankympin nopeusrajoituslätkä otettiin aikoinaan pois tasa-arvosyistä. Paatero haluaa sen takaisin.

Koviakin keinoja nuorten kaahailun lopettamiseksi sisältävä “Paateron lista” löytyy poliisiylijohtajan blogista.

Paateron pohdintoihin kuuluvat yöajokielto, alkolukko kaikkiin autoihin, nopeudenrajoittimet henkilöautoihin, promilleraja nykyistä alemmas ja 80-lätkä takaisin.

“Autokouluista poliisille kantautuneiden tietojen mukaan vastaan tulee toisinaan nuoria, joilla on selkeästi asenneongelma.”

“Pitäisikö siis ajokortin myöntämisessä toimia kuten aseluvissa eli arvioida henkilön soveltuvuus? Ja auttaako se edes, jos kuolemankuskina on juopunut alaikäinen autolla, jota ei ole katsastettu”, Paatero murahtaa.

Lopuksi jotain hyvääkin: ylinopeudet ovat laskeneet poliisin toiminnan ja median sille antaman “vahvan tuen” vuoksi, kuten Paatero ilmaisee.

Poliisissa puuttumiskynnys ylinopeuksiin yhdenmukaistettiin lokakuussa. Keskinopeudet ovat laskivat arviolta 2 kilometriä tunnissa.

Tutkimusten mukaan prosentin lasku keskinopeudessa vähentää 2-4 prosenttia liikennekuolemia. Lokakuussa henkilöautoliikenteessä menehtyi puolet vähemmän ihmisiä kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin.

Aiheesta lisää: Nuoret kuskit kertovat: “Hikeennyn liian herkästi liikenteessä” (SK 14.10.2009)