Viisitoistavuotias kajaanilaispoika menehtyi juotuaan lasinpesunestettä sisältänyttä alkoholijuomaa. Nuorilla päihteidenkäyttö ei silti karkaa käsistä yhtä usein kuin 1990-luvulla.
Nuorisoa viettämässä kesäistä päivää Tokoinrannassa Helsingissä vuonna 2009. Kuva Mikko Stig / LehtikuvaPussikaljoittelu ja siiderin lipitys kotibileissä ovat edelleen suomalaisnuorison suosiossa, mutta vähenemässä määrin. Päivittäisten tupakoijien määrä on puolestaan pysynyt vuosien varrella melkein ennallaan: viisitoistakesäisistä viidennes polttaa päivittäin.
Vähäistä on myös muiden päihteiden käyttö, kertoo THL:n vuonna 2009 julkaisema Eurooppalainen koululaistutkimus.
Nykyisin suurin osa 15-16 -vuotiaista nuorista ei juo humalahakuisesti kuten vielä vuonna 2003. Toisaalta pieni vähemmistö teini-ikäisistä juo humalan useita kertoja viikossa.
Vaikka maamme nuoret juovat vähemmän kuin ikätoverinsa aikaisemmin, kansainvälisessä vertailussa Suomi ohittaa Ruotsin ja Norjan, joissa alkoholia ei löydy ruokakauppojen hyllyistä. Pohjoismaiden ykkössijalla on Tanska.
Toisaalta 1990-luvulla suomalaisnuoret käyttivät alkoholia kansainvälisestikin vertailtuna erittäin paljon. Nykyinen juomisen väheneminen ei siis välttämättä tarkoita, että nuorten juominen olisi edes tyydyttävän vähäisellä tasolla.
Millä nuoret sitten sekoittavat päänsä? Olut on pysynyt varsinkin nuorten miesten suosikkina jo vuosikaudet. Tytöt taas ovat perinteisesti pitäytyneet siiderissä. Myös lonkeron ja niin kutsuttujen limuviinojen suosio on kasvanut.
Tutkimusprofessori Salme Ahlström THL:n alkoholi- ja huumetutkimusryhmästä kertoo tutkijoiden yllättyneen siitä, ettei alkoholiveron alennus vuonna 2004 ole vaikuttanut nuorten alkoholin käyttöön.
”Nykyään nuoret käyttävät alkoholia verrattain melko harvoin. Jos nuorella ei ole mahdollisuutta juoda niin paljon kuin haluaisi, jotkut säästävät rahaa, jotta voivat ostaa enemmän alkoholia kerralla”, Ahlström kertoo.
Nykyinen taantuma saattaa siis vaikuttaa nuorten juomatapoihin vanhempien antamien viikkorahojen kautta.
”Saattaa olla, että nuorten juominen vähenee lähivuosina entisestään, jos vanhemmilla ei ole varaa antaa entisenlaisia taskurahoja”, Ahlström arvioi.
Salme Ahlström ei usko, että kotitekoiset alkoholijuomat, kuten kilju, kotiviini tai pirtu nousisivat enää nuorten suosioon. Esimerkiksi vuonna 1995 suomalaiset valmistivat suuria määriä kotiviiniä. Buumi vaikutti myös nuorison juomavalintoihin.
Tuolloin tehdyssä ESPAD -tutkimuksessa nuorilta kysyttiin, olivatko he juoneet kotiviiniä viimeisen kuukauden aikana. Kysymykseen vastasi myöntävästi 22 prosenttia. Vuonna 2007 enää 6 prosenttia vastaajista vastasi samaan kysymykseen myöntävästi.
”Viime kyselyssä 44 prosenttia nuorista piti suurten alkoholimäärien juomista isona riskinä” Salme Ahlström kertoo.
Osasyy alkoholinkäytön vähenemiseen lienee yksinkertaisesti se, että nuoret ovat havahtuneet humalajuomisen riskeihin.
Riskitietoisuus on lisääntynyt yli kymmenellä prosentilla 15 vuodessa. Syitä on hankala eritellä tieteellisesti ilman pitkittäistutkimusta, mutta koulun ja kodin valistuksella on varmasti merkitystä.
Muutoksen syynä saattavat olla vanhemmat, jotka valvovat lastensa menemisiä ja kokeiluja entistä tarkemmin.
Myös alkoholiin liittyvä asenneilmasto on kiristynyt, ja se on mahdollisesti heijastunut nuorisokulttuuriin. Enää ei välttämättä ole trendikästä olla kännissä.
Vaikka alkoholi on suomalaisnuorison eniten käyttämä päihde, tutkimukset näyttävät kohtuullisen positiivisilta vakavampien aineiden osalta.
Pilvenpoltto, imppaus tai lääkkeiden käyttö on vain pienen vähemmistön tapa. Usein kysymys on lähinnä kertakokeiluista.
Totaalinen repeäminen kun pilvenpoltto tässäkin luokiteltiin kovemmaksi aineeksi. Miten täällä suomessa voidaan olla vieläkin näin tietämättömiä?
Ihmettelijä kirjoitti:
Ala-ikäisten ei tulisi käyttää mitään päihteitä, mutta millä faktoilla listaat pilvenpolton samaan kategoriaan imppauksen ja lääkkeiden väärinkäytön kanssa? Tai väität sitä vakavammaksi aineeksi kuin alkoholia…
Joo itsekin entisenä polttelijana voin sanoa että en oo pilvessä ikinä hölmöilly yhtään jos verrataan ryyppyreissuihin.
Pilven poltto luokitellaan lähes poikkeuksetta kaikkialla maailmassa laittomaksi teoksi, joten jo sillä perusteella voidaan puhua vakavammasta aineesta. Se että pieni joukko pilviveikkoja aktiivisesti puolustaa rikollista tapaansa ei tee siitä sallittua.
”Pilven poltto luokitellaan lähes poikkeuksetta kaikkialla maailmassa laittomaksi teoksi, joten jo sillä perusteella voidaan puhua vakavammasta aineesta.”
Suosittelen tutustumaan kannabiksen kriminalisoinnin historiaan, mielenkiintoista luettavaa. Laiton kannabis on vaarallisempi kuin laillinen kannabis.
Ilahduttavaa, ettei viela ole tullut niita jotka syyttavat koulua, poliisia, hallitusta, naapurin koiraa…
Kamu joi juoman itse. Kukaan ei kaatanut kurkusta alas.
”Pilven poltto luokitellaan lähes poikkeuksetta kaikkialla maailmassa laittomaksi teoksi, joten jo sillä perusteella voidaan puhua vakavammasta aineesta.”
Tämähän se onkin ainoa peruste sille, miksi kannabis on edelleen laitonta. ”Sen täytyy olla vaarallista, koska se on laitonta, ja se on laitonta, koska se on vaarallista”. Kannattaa vilkaista sanakirjasta kohtaa kehäpäätelmä.
Kova on luotto siihen, että kotimaan päättäjät olisivat 1960-luvulla tienneet todellisen syyn USA:n aloittamalle sodalla kannabista vastaan (siinä vaiheessa syy oli jo ehtinyt muuttua 1930-luvun väkivaltaisuusväitteistä kommunismiksi ja pasifismiksi!), ja että heidän jälkeensä tulleet päättäjät olisivat tarkistaneet edellisen polven tekemien toimien tarpeellisuuden.
Itse mielestä nykyään nuoret käyttävät kannabista hyvinkin paljon enemmän kuin ennen. Kesäisin puistossa nuoria riittää joskus jopa haitaksi asti jos siinä aurinkoa ottaessa vähän jouskaria käryttelee. Nuoret kyllä tietävät kannabiksen todelliset vaikutukset ja haittavaikutukset nykyään todella hyvin.
”Pilvenpoltto, imppaus tai lääkkeiden käyttö on vain pienen vähemmistön tapa. Usein kysymys on lähinnä kertakokeiluista.”
Millä verukkeella nuo niputetaan yhteen. Alkoholin voisi liittää imppaukseen, mutta pilveä sen sijaan ei, koska ei ole liuotin. Lääkkeet ovat myös valtava kirjo. Taidetaan tehdä juttua ihan summa mutikassa. Kannabis on itseasiassa hyvin yleinen. Ongelma on tuonti päihteet ja huumeet joiden laatua ei kukaan valvo.
Kannabis on siis täysin vaaratonta? Mites sitten käyttäytymiseen liittyvät tai psykologiset muutokset kuten liiketoimintojen huononeminen, mielihyvä, ahdistuneisuus, arvostelukyvyn heikkeneminen ja sosiaalinen vetäytyminen? Puhumattakaan siitä, että vakavien mielenterveyshäiriöiden oireita voi ilmaantua herkästi niillä, joilla on perinnöllinen alttius mielisairauksiin.
Mielestäni tässä jutussa ei ollut olennaista huumeidenkäyttö. Tärkeä pointti on se, että nuoret ovat todella muuttaneet juomistaan ja suhtautumista alkoholiin. Ja aina haukutaan kuinka tyhmää nuoriso on ja juo paljon. Näin ei kuitenkaan ole. Asenteet ovat muuttumassa, ehkä kiitos vanhempien surkean esimerkin.
Suomi junnaa taas jälkijunassa. Kannabiksen ja muidenkin päihteiden dekriminalisointi on jo käynnissä. Etelä-Amerikka, suurin osa Euroopasta, Kanada jne ovat sen jo tehneet. Suomikin joutuu sen kysymyksen eteen ennemmin tai myöhemmin. En kuitenkaan usko laillistaminen muuttaa päihteiden käyttöä, muista maista saadut esimerkit tukevat tätä väitettä.
”Tulokset ovat täällä: Portugalin v. 2001 dekriminalisointilait vähensivät tautien leviämistä, yliannostuskuolemia ja vankilatuomioita – eikä käyttäjien määrä kasvanut ”
”Mites sitten käyttäytymiseen liittyvät tai psykologiset muutokset kuten liiketoimintojen huononeminen, mielihyvä, ahdistuneisuus, arvostelukyvyn heikkeneminen ja sosiaalinen vetäytyminen?”
Pidätkö päihtymyksen vaikutuksia todella vaaroina? Mielihyvä se vasta hirmuista onkin! Otetaanpa samanlainen lista alkoholista, josko alkaisi puntti tutista:
- Laajentuneet ihonalaiset verisuonet
- Heikentynyt maku- , haju- ja näköaisti
- Heikentynyt kipuaisti
- Muutokset tunnetilassa ja käyttäytymisessä
- Heikentynyt arviointikyky
- Heikentynyt muisti
- Vaikeudet tilannearvioinnissa
- Heikentynyt
reaktiokyky
- Heikentynyt lihaskoordinaatio
- Muutokset näkökyvyssä
- Liioitellun tunteellinen käyttäytyminen
- Itsekritiikin katoaminen
- Laajentuneet pupillit
- Pahoinvointi
- Sekavuus
- Vaikeudet tulkita näkemäänsä ja kuulemaansa
Eivätpä tunnukaan niin vaarallisilta, kun vaikutukset voi ihan omien kokemustensa perusteella laittaa mittasuhteisiin.
”Puhumattakaan siitä, että vakavien mielenterveyshäiriöiden oireita voi ilmaantua herkästi niillä, joilla on perinnöllinen alttius mielisairauksiin.”
Niin, vakavia mielenterveyshäiriöitä voi todella ilmaantua herkästi niillä, joilla on perinnöllinen alttius mielisairauksiin. Siis ihan ilman mitään päihteitä. Kannabiksen käytön räjähdysmäinen kasvu ei ole lisännyt lainkaan mielenterveyshäiriöiden määrää. Alkoholi toisaalta aiheuttaa vääjäämättä akuutin psykoosin jokaiselle, joka käyttää sitä riittävästi.
Itse olen tietoisesti vähentänyt alkoholin käyttöäni viime kuukausina. Dokatun viikonlopun jälkeen ei tahdo yksi päivä krapulassa riittää mielentilan palautumiseen normaalitasolle. Alkoholin aiheuttama välitön henkinen pahoinvointi on mielestäni jo riittävä syy harkita vakavasti aineen poistamista omasta ruokavaliosta.
Erityisen surulliseksi Netta Vuorisen tekstissä koin kannabiksen rinnastamisen impattaviin liuottimiin ym. kemikaaleihin. Tosin lähelle tuota kategoriaa kannabis auttamatta sijoittuu sikäli kun ainetta jatketaan erilaisilla laillisesti saatavilla myrkyillä katukaupan tehostamiseksi.
Kannabiksen pimeän myynnin ylläpitämiseksi rikolliset haluavat olla varmoja siitä että heidän tuotteensa ovat mahdollisimman epäterveellisiä, jotta niitä ei vahingossakaan laillistettaisi tai dekriminalisoitaisi. ”Luonnonvarainen” kannabis sisältää CBD:tä, jolla on viime tutkimusten mukaan mm. antipsykoottisia vaikutuksia ihmiskehossa.
Itse en käytä kannabista, mutta uskoisin että siitä on viime vuosien saatossa tullut erityisesti nuorisolle varteenotettava vaihtoehto alkoholijuomien kanssa läträämiselle tämänhetkisestä laittomuudestaan huolimatta. Sen laillistaminenkaan tuskin synnyttäisi uudenlaista päihdeongelmaa alkoholin rinnalle. Niin kauan kun ihmisellä on tavoitteita ja asioita hoidettavanaan elämässä, hän ei varmaankaan tieten tahtoen sotke asioitaan ainoastaan siksi ettei siitä erikseen häntä rangaista. Portugalin päihdepolitiikka olikin jo mainittu aikaisemmissa kommenteissa.
Eipä kannabis ainakaan vaaratonta ole. On turhaa väitellä siitä, onko alkoholi vai kannabis vaarallisempaa. Molemmilla on haittavaikutuksia, siitä ei pääse yli eikä ympäri.
”Alisee kirjoitti:
Eipä kannabis ainakaan vaaratonta ole. On turhaa väitellä siitä, onko alkoholi vai kannabis vaarallisempaa. Molemmilla on haittavaikutuksia, siitä ei pääse yli eikä ympäri.”
On totta että kannabis on päihde ja sen - kuten muidenkin päihteiden - käyttöön on suhtauduttava vastuullisesti. Ja nimenomaan turhilta väittelyiltä vältyttäisiin sitä mukaa kun ihmiset päivittäisivät faktansa ajan- ja totuudenmukaisiksi ja perustaisivat mielipiteensä niihin.
Annuski kirjoitti:
Mielestäni tässä jutussa ei ollut olennaista huumeidenkäyttö. Tärkeä pointti on se, että nuoret ovat todella muuttaneet juomistaan ja suhtautumista alkoholiin. Ja aina haukutaan kuinka tyhmää nuoriso on ja juo paljon. Näin ei kuitenkaan ole. Asenteet ovat muuttumassa, ehkä kiitos vanhempien surkean esimerkin.
Pointtihan on nimenomaan nuorten päihdekäyttäytyminen, ei yksinomaan alkoholin käyttö. Alkoholi on pääosassa koska sitä nuoriso enimmäkseen käyttää.
Ihmettelijä kirjoitti:
”Vaikka alkoholi on suomalaisnuorison eniten käyttämä päihde, tutkimukset näyttävät kohtuullisen positiivisilta vakavampien aineiden osalta.
Pilvenpoltto, imppaus tai lääkkeiden käyttö on vain pienen vähemmistön tapa. Usein kysymys on lähinnä kertakokeiluista.”
Ala-ikäisten ei tulisi käyttää mitään päihteitä, mutta millä faktoilla listaat pilvenpolton samaan kategoriaan imppauksen ja lääkkeiden väärinkäytön kanssa? Tai väität sitä vakavammaksi aineeksi kuin alkoholia…