Olympiakoksen pelaajat juhlivat toukokuussa Euroopan liigan voittoa. Moskovan ZSKA kaatui Istanbulissa pelatussa loppuottelussa 62-61. Kuva: Thanassis Stavrakis / AP.Presidentti Sauli Niinistö antoi muutama päivä sitten Alma Median lehdille haastattelun, jossa hän kehotti suomalaisia pitämään tosiasiat mielessä, kun täällä keskustellaan EU:n talouskriisistä.
Niinistö muistutti että Suomi on hyvin asiansa hoitanut köyhä maa, joka joutuu nyt maksamaan rikkaiden maiden talousahdingosta. Hän jopa väitti Suomen olevan koko euroalueen solidaarisin maa, kun maksut suhteutetaan maksukykyyn.
Kaikki tutkijat eivät ole nielleet Niinistön väitteitä sellaisenaan. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilainen huomautti Helsingin Sanomissa, että jos vaurauden mittarina käytetään ostovoimakorjattua BKT:tä, useimmat kriisimaat jäävät Suomen taakse.
Toisella tavalla mielenkiintoista vertailuaineistoa löytyy urheilun puolelta eli aihepiiristä, jonka Niinistö tuntee Palloliiton entisenä puheenjohtajana varsin hyvin. Sen perusteella tuntuu kuin talouskriisi ei olisi Kreikkaa ja Espanjaa koskettanutkaan.
Koripallon Eurooppa-liigan kymmenestä rahakkaimmasta seurasta yli puolet tulee joko Espanjasta tai Kreikasta. Espanjalaisia on joukossa neljä: Barcelona (budjetti 25 milj. euroa), Real Madrid (budjetti 20 milj. euroa), Caja Laboral (budjetti 17,5 milj. euroa) ja Malaga (budjetti 17 milj. euroa). Kreikkalaisia löytyy kaksi: Panathinaikos (24 milj. euroa) ja Olympiakos (20 milj. euroa).
Vertailun vuoksi esimerkiksi koripallon hallitseva suomenmestari, Loimaan Bisons, operoi viime kaudella 380 000 euron budjetilla. Panathinaikoksen pyörittämiseen menee siis vuodessa sama summa, jolla pelattaisiin Loimaalla koripalloa 63 vuotta.
Urheilussa leijonanosa seurojen rahoista menee perinteisesti pelaajien palkkoihin. Viidestä Eurooppa-liigan parhaiten palkatusta pelaajasta neljä pelasi viime kaudella joko kreikkalais- tai espanjalaisseurassa. Palkkatilaston ykkönen, Olympiakoksen Theodoros Papaloukas, kuittasi viime kaudesta vaatimattomat 3,5 miljoonaa euroa. Hänen ansionsa olivat yksinään suurin piirtein yhtä suuret kuin SM-liigan kahdeksan kalleimman joukkueen budjetit yhteensä.
Jalkapallossa summat ovat vielä paljon suurempia. Euroopan kaksi rahakkainta seuraa tulevat sielläkin Espanjasta. Sekä Real Madridin että Barcelonan vuosibudjetit ovat 450-460 miljoonan euron haarukassa.
Kummankin mahtiseuran vuodessa käyttämät rahat riittäisivät Helsingin Jalkapalloklubissa (budjetti 2 150 000) yli kahdeksisadaksi vuodeksi.
Barcelonan ja Realin pelaajat ovat myös keskimäärin parhaiten palkattuja. Barcelonassa keskipalkka on tuoreimpien tilastojen mukaan noin 6,4 miljoonaa euroa ja Madridissa noin 5,8 miljoonaa euroa vuodessa.
Real pulittaa supertähdelleen Cristiano Ronaldolle kaudesta 12 miljoonaa euroa ja Barcelona ykköstykilleen Lionel Messille samasta ajasta 10,5 miljoonaa euroa. Ronaldo ansaitsee toisin sanoen kahdessa kuukaudessa saman verran kuin HJK käyttää koko kaudessa.
Toisin kuin eurokriisiä käsittelevistä uutisista voisi päätellä, rahat eivät siis todellakaan ole Kreikasta ja Espanjasta loppu. Joihinkin tarkoituksiin niitä on varaa jopa törsätä tavalla, josta ei Suomessa osata uneksiakaan.
La Ligan seuroilla oli 2010-2011 kaudella velkaa yhteensä 3,5 miljardia euroa.
Verovelkaa oli yhteensä 763 miljoonaa euroa.
Uusi hallitus haluaa alentaa veroja, vaikka todellisuudessa pitäisi tehostaa kantoa ja verottaa raskaasti.
Eikö jokunen vuosi sitten Real Madrid ollut hukkua velkoihinsa joita ei pystynyt hoitamaan. Tilanne pelastettiin myymällä vanha stadion tolkuttomalla hinnalla kaupungille. Rahoilla tehtiin uusi peliareena ja osittain pienennettiin velkoja. Ilmeisesti maan tyyliin sopien uusi nouseva velkakierre on jo menossa.
Usein olen ihmetelyt Italian jalkapallon tuloja kun katsomot eivät suonkaan ole täysiä. Rahaa tulee jostain, ilmeisesti mafialta.
Päivitetäänpä tilannetta vielä hieman. Uutisista olemme saaneet tietää, että Espanja pyysi eilen euromailta sata miljardia euroa pankkiensa pelastamiseen. Pyyntö tuli sopivasti juuri päivä sen jälkeen, kun yksi espanjalaispankki, Santander, kekkuloi Valenciassa ajetun Formula 1 -kisan pääsponsorina. Lisäksi samaisen pankin mainos loisti myös kisan voittaneen Ferrarin kyljessä. Ei varmaankaan ihan ilmaista touhua. EU:n ministerit, komissaarit ja muut hyväuskoiset hölmöt kuittaavat.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Lue kaikki kirjoittajan jutut
Otavamedia Oy
Maistraatinportti 1
00015 OTAVAMEDIA
Asiakaspalvelu
puh: +3589156665
fax: +35891566511
Avoinna: ma-pe klo 8.00-17.00
Verkkopalvelut
Johan Pomppas kirjoitti:
Jos nämä kauhistellut urheilujoukkueet toimivat kaupallisina yrityksinä, eivät kuntien tai valtion elätteinä, ei niitten päivittely kuulu meille sen enempää kuin minkä tahansa samankokoisen yrityksen liikevaihto tai sen maksamat palkat. Kunhan veronsa maksavat jäptisti niin hyvä että sekä pallo että bisnes pyörii.
Sinänsä kyllä penkkiurheilufanaatikot ovat outoa karjaa ja potkupalloon tuhlatulle rahalle varmaan löytyisi järkevämpääkin käyttöä. Mutta markkinat ratkaiskoot.