Suomalaisten saattue matkalla Moskovaan. Kuva Heikki Saukkomaa / Lehtikuva.Suomalaisten ja venäläisten yritysten yhteistyö on usein kovan työn takana. Suomalaisyrityksissä esiintyy rasismia ja Venäjän-kaupassa tunteet vaikuttavat vahvasti.
Prisma Consulting Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Kinnulalla on käsissään tuore Aira Vehaskarin tekemä EVA-raportti, jossa pohditaan, miksi koulutettujen ulkomaalaisten työurat eivät urkene Suomessa. Raportin mukaan kansainvälisten osaajien hyljeksiminen työmarkkinoilla on tappiollista elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. (Lue raportti pdf-tiedostona.)
”Allekirjoitan raportin täysin. Kokemukseni työelämässä on, että kaikki raportin löydökset pitävät paikkansa”, Kinnula sanoo.
Työssään Kinnula arvioi palveluntoimittajia ja teknologioita sekä johtaa it-projekteja pohjoismaisille suuryhtiöille. Kinnulan kokemukset yhteistyöstä venäläisten kanssa ovat positiivisia. Hänen yhtiönsä arviointitaulukoista käy ilmi, että juuri venäläiset yhtiöt erottuvat positiivisesti tietotaidossa. Lisäksi palvelun hinta on puolet halvempi pohjoismaisiin yhtiöihin verrattuna.
Helsingin Sanomien teettämän tutkimuksen mukaan joka viides suomalainen pelkää Venäjää. Kinnulan mukaan heitä riittää yritysmaailmassakin.
Hänen mukaansa tunnepuoli korostuu erityisesti Venäjän-kaupassa. Aira Vehaskarin mielestä suomalaiset pelkäävät uusia toimintatapoja ja esimerkiksi kielikysymyksen yliarvostus johtuu työnantajien ennakkoluuloista.
Kinnula uskoo suomalaisten vierastavan ulkomaalaisia ja erityisesti venäläisiä. Hän sanoo, että suurin osa ei tiedosta, mitä he asiassa vierastavat eivätkä tiedä, mikä Venäjän riskiluokitus on esimerkiksi talousasioissa.
Kinnulan mukaan venäläisiin yrityksiin suhtaudutaan pääosin joko välinpitämättömästi tai epäuskoisesti. Hänen mielestään taustalla on uskomus, että kyvykkyydet ja älykkyys jakaantuvat valtio- ja kulttuurirajojen mukaan. Yleensä yhteistyöstä kieltäytyvät yritykset käyttävät syynä riskejä.
”Riskiarvioiden tekeminen pysyy tiettyyn pisteeseen asti faktoissa, kunnes kulttuuriset ja historialliset seikat nousevat esille. Kysymys on siitä, pystyykö suomalainen herra X arvioimaan venäläistä neutraalisti, vai näkeekö hän perinteisen taskuvarkaan”, Kinnula sanoo.
Kinnula toimii projektinjohtajana, ja hänen tehtäviinsä kuuluu myös arvioida asiakkaalle palvelun toimittajia. Arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa pudottamiseen kelpaa mikä tahansa syy, ja siinä vaiheessa venäläiset yhtiöt yleensä putoavat.
”Pudottamisen perusteet eivät aina liity niihin tekijöihin, joilla asiakas perustelee lopullisen valintansa, vaan johonkin muuhun. Puhumme tekijästä X, joka on kulttuurivieraus. Ja tätä tapahtuu suomalaisissa suuryrityksissä”, Kinnula naurahtaa.
Kinnulaa on väitetty puolueelliseksi ja osaamattomaksi näkemystensä vuoksi. Hän on törmännyt suoraan rasismiin suurissa ja keskisuurissa suomalaisissa yrityksissä.
”Minulle on sanottu parikin kertaa, että asiakas ei halua venäläistä toimittajaa. Syynä on ollut venäläisyys, ei osaaminen. Toisessa näistä tapauksista yhtiöllä oli paljon liiketoimintaa Venäjällä, mutta yhtiö sanoi ’ei missään tapauksessa’ venäläiselle toimittajalle. Niitä ei voinut tuoda edes ensimmäiseen tarjouspyyntövaiheeseen. Kun venäläiset eivät ole paikalla, heitä ryssitellään ja heidän tekemistään mustamaalataan tai halveksitaan.”
Pääosa Kinnulan tuntemista venäläisistä pitää suomalaisista ja vieroksuu korkeintaan kieltämme. Kinnulan mielestä ongelmat johtuvat yhteisen toimintamallin puutteesta. Esimerkkinä hän mainitsee hallintokulttuurien erot. Lisäksi puolin ja toisin esiintyy luottamuspulaa. Vierastaminen vaikuttaa silti useimmiten rajan tällä puolella.
”Tosiasia on, että tarvitsemme lisää työvoimaa muualta, sillä eläköityminen on niin suurta. Venäläinen yritys Suomen markkinoilla varmistaa kilpailun, mikä on hyvä asia. Saamme lisää tietotaitoa ja korkea elintaso säilyy”, Kinnula sanoo.
Hän uskoo vakaasti, että Venäjästä tulee Suomen suurin kauppakumppani seuraavan sukupolven aikana.
”On välttämättömyys, että Venäjän-kauppa lisääntyy. Toivon, että avoin ja positiivinen suhtautuminen vieraisiin asioihin lisääntyisi. Se johtaa automaattisesti siihen, että negatiivinen suhtautuminen Venäjään kuihtuu.”
Aiheesta muualla
Venäjän-kauppa aiheuttaa eniten harmaita hiuksia (Taloussanomat)
Suomalaisten venäläisiin kohdistuva epäluulo johtuu siis yksinomaan suomalaisten nurkkakuntaisuudesta ja suoranaisesta pahuudesta, he itse eivät ole tehneet mitään ansaitakseen sitä?
Suomi ei uskalla koplata mitään.Kyllä kaasuputken ehdoksi oilisi pitänyt laittaa Tarton rauhan rajojen palautus.
Tsuhnien asennevamma ja hitaus ovat antaneet etumatkaa saksalaisille yrityksille, jotka vievät parhaat palat ja meikäläisille jää vain luu käteen. Raha ei haise (ryssälle).
Saksalaiset palaa takaisin venäjältä siinä vaiheessa kun heidän firmansa kansallistetaan. Se on vain ajan kysymys.
Kinnula nyt kyllä ei tiedä mistä puhuu. - Hän selvästikin sotkee asioita esim. puhuu suomalaisten rasismista kaupan esteenä. Itse olen käynyt venäläisten kanssa kauppaa 35 v, enkä rasismia ole tavannut koskaan kummallakaan osapuolella. - Business-kulttuurit vaan ovat niin erilaisia ja ne etääntyvät toisistaan koko ajan. - SK-sta luin, että mm. korruptio Venäjällä on yhdeksänkertaistunut Putinin aikana. Oman kokemukseni mukaan arvio on alakanttiin. Meillä taas tulli ja verottaja ovat koko ajan kiristäneet korruption valvontaa. - Näin me vaan erkaannumme koko ajan toisistamme. Business-mahdollisuudet
koko ajan pienenevät. - Tämän vuoksi suomalaisia kauppiaita on koko ajan siirtynyt mm.Baltian maihin, joissa markkinointi/korruptio-asioita tulkitaan paljon suurpiirteisemmin.
Investoimaan Venäjälle, en kyllä yllytä ketään. - Ainoat tietämäni tuotannolliset onnistumiset ovat oikeastaan vain sellaiset, joissa suomalainen investoija on onnistunut myymään tehtaansa jollekin toiselle länsimaiselle firmalle.
Kyllä kai sen pitäisi jo muutenkin olla selvää. - Jos kerran venäläinen raha ei luota omaan maahansa eikä johtajiinsa, vaan muuttaa heti ”synnyttyään” länteen ja sitten omistajat perheineen muuttaa perässä. Niin miksi esim. suomalaisten pitäisi sitten luottaa?
Kommenteista huomaa että artikkelin väittämät on oikeita, eli ennakkoluulot haittaavat Venäjän -kauppaa, niinkuin muutakin kaupan alaa muidenkin maiden kanssa.
Meissä suomalaisissa on kovassa usko että muut ihmiset saattavat olla ennakkoluuloisia tai rasistisia mutta emme me itse. Kuten että ”ne muunmaalaiset vaan ansaitsee sen koska ovat erilaisia, eli se onkin reiluutta” Tarkistin muuten nuo artikkelin viittaukset ja tutkimukset ja ne kyllä kertoo yksiselitteisesti aivan samaa kuin artikkeli - en tosin tunne Kinnulan tai erkki-pekan toimialaa.
Olen samaa mieltä että myös business - kulttuurit
eriytyvät molemmilta puolilta vaikkakin omalla alallani se ei näykään. Suomea ohjaa EU ja Venäjää omat intressinsä. Työskentelen suuressa suomalaisessa konsernissa ja investoimme koko ajan Venäjälle lisää ja hyvin on mennyt - ongelmia on käsityksemme mukaan vähemmän kuin esimerkiksi Kiinassa, Intiassa tai Afrikassa. Korruptio on pääosin paikallinen ongelma joka kohdistuu ensisijaisesti oman maalaisiin toimijoihin ja josta kannattaa AINA kieltäytyä tai jos asiat ei etene ilman sitä niin jättää vaan latu kulkematta ja etsiä uusi - samalla tavalla kun onnenonkijoita riittää niin on myös kiinnostuneita yrittäjiä yhteistyökumppaneiksi.
Lahes parikymmenta vuotta olen tallannut naita Venajan teita ja katuja ja eri yritysten ja projektien leivissa ja taalla olen nytkin. Venalaisia ystavia ja tuttuja on paljon alhaalta aina ylos duumaan asti. Luen itseni melkein puolivenalaiseksi taman kaiken kokemuksen takia. Silti en voi yhtya taman toimittajan nakemyksiin ja erityisesti ihmettelen, miksi ulkomaalaisten tyontekijoiden asema Suomessa ja suomalaisten (vahainen?) investointitahto Venajalle on rinnastettu toisiinsa? Se on eri asia, en minakaan Venajan hyvin tuntevana johtajana ole mikaan uraohjus Suomessa olevassa organisaatiossa.
Venajan osalta, kaiken kaikkiaan tuo Erkki-Pekan analyysi oli lahimpana omaa kokemusmaailmaani. Korruption vaikutuksilta muuten ei voi valttya, vaikka et itse korruptoisikaan. Joskus tuntuu etta meilla on jossain bisnes- ja konsulttimaailmassa sellaisia leipapappeja, jotka aika ajoin soittavat taman ”investoikaa Venajalle” ja ”alkaa olko ennakkoluuloisia” -levyn ja sitten hyppaavat takaisin omiin kammioihinsa. Kai ne saavat siita palkkaa tai ovat sen verran kaukana todellisuudesta, etta puhuvat ”varmuudella, jonka vain taydellinen tietamattomyys voi mukanaan tuoda”. Puhuvatkohan he edes venajan kielta, onko kontaktipinta kuinka laaja? Todelisuus taalla on edelleen melkoisen rumaa. Henkiinjaamistaistelua taalla kaydaan edelleen. Kauppa kannattaa, tuotannolliset investoinnit - suuri riski. Valitettavasti en voi kirjoittaa omalla nimellani aiheen arkaluontoisuuden takia. Ei se mitaan, porskutetaan eika anneta periksi.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Otavamedia Oy
Maistraatinportti 1
00015 OTAVAMEDIA
Asiakaspalvelu
puh: +3589156665
fax: +35891566511
Avoinna: ma-pe klo 8.00-17.00
Verkkopalvelut
Suomalainen1 kirjoitti:
Jaahas, Dimitri tuli sitten tänne huutamaan rasismia :-)