Vesa-Matti Loiri tulkitsee psykedeelisiä lastenlauluja, eikä imagoseikkoja kumarrella

Arvio: Jazzmuusikko Eero Koivistoinen kutoo yhteen orgaanista ja sähköistä Muusa ja Ruusa -lastenlaululevyllään.

musiikki
Teksti
Matti Komulainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Yleisradio tilasi Eero Koivistoiselta lastenlaulun Kirsi Kunnaksen loruun vuonna 1970. Kappaleesta Ville ja Valle kehkeytyi hitti. Saksofonisti-säveltäjä pääsi sen myötä ideoimaan sananiekan tuotannosta kokonaisen lp-levyn Muusa ja Ruusa (1971).

25-vuotias Koivistoinen oli jo kansainvälinen tähti. Ensimmäisellä Suomen Jazzliiton Yrjöllä 1967 kruunattu mies voitti pari vuotta myöhemmin kvartettisarjan Montreux’n festivaalilla. Palkinto oli esiintymismatka Newportin maineikkaille jazzjuhlille.

Koivistoinen sovelsi Muusassa ja Ruusassa ensilevynsä Valtakunta (1968) metodeja. Siinä hän yhdisti kunnianhimoiseen musiikkiin muun muassa Jarkko Laineen kokeellista lyriikkaa.

Muusan ja Ruusan solisteista omintakeisimmin Kunnasta levylle välitti Vesa-Matti Loiri.

Eero Raittinen verhoutui puolestaan salanimeen ”Elias Mönkkönen” ja tuntui muutenkin karttavan huomiota. Korkealentoisten lastenlaulujen pelättiin hämmentävän rockyhtye Tasavallan Presidentin laulajan julkikuvaa.