"Minä hiljensin gorillat"

feminismi
Teksti
Hannele Jäämeri
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Sirkka-Liisa Sass
Sirkka-Liisa Sass kuvattuna vuonna 2001. Kuva Ari Kakkinen / SKOY.

“Minä hiljensin gorillat”

Taiteilija Sirkka-Liisa Sass, 72, on se “vanha vihainen nainen”, joka hiljensi The Guerilla Girls -ryhmän feministi-gorillat, kun nämä pitivät luentoaan Metsätalolla Helsingissä.

“Se oli tarkoituksenikin, kun parituntisen esityksen naamioiden suojassa solkatusta englannista tuskin sai selvää, ja kuvastokin oli sitä samaa vanhaa seksiobjektin protestia.”

“Gorillavierailu ei mielestäni tuonut mitään uutta. Minäkin olen feministi, riippuen miten se tulkitaan. Mutta näin edessäni vanhat kliseet”, Sass sanoo.

“Adrenaliinitaso kohosi penkissä istuessani, kunnes päätin tehdä sen.”

Hän nousi estradille ja paljasti yksirintaisen ja vinoselkäisen yläruumiinsa.

“Olisin halunnut ärsyttää ja sanoa, että olen mielelläni seksiobjekti. Mutta riisuutuminen 200-300-päisen yleisön edessä haihdutti vajavaisen englannin sanastoni.”

“Ilmeisesti edestä ja takaa epäsymmetrinen kroppani kuitenkin viestitti tarpeeksi. Temppuni oli poliittinen kannanotto ja body-art-akti, vaikka päätös lavalle nousemisesta oli spontaani.”

Oliko se todella spontaani teko?

“Puolispontaani”, sanoo Sirkka-Liisa Sass.

“Olen pari kertaa aikaisemminkin tuntenut halua riisuutua ja ottaa kantaa naiskropan kaupallisesti saneltuun malliin. Se on ärsyttänyt oman tilanteeni takia. Koskaan aikaisemmin en ole toteuttanut ajatusta. Lopullinen kimmoke tuli, kun gorillat kehottivat toimimaan.”

Taiteilijan tarve kommentoida meni perille ilman sanoja. “Tunsin itseni hyväksytyksi.”

“Yleisö palkitsi minut myrskyisillä aplodeilla – oikeutetusti, sillä tämä taideteos on paitsi kärsimysteni summa myös provokaatio aikamme kaupallista naiskuvaa ja ikäsyrjintää vastaan. Minä en tarvitse naamiota – siis ‘Yes – I did it!'”, sanoo Sass.

Sirkka-Liisa Sass sanoo olevansa poikkitaiteilija, “tällä hetkellä enemmän poikki kuin taiteilija.”

Vaikean skolioosin vuoksi hän on 15-vuotiaasta asti käynyt läpi lukuisia leikkauksia. Hän teki selkärankansa oikaisuhistoriaan liittyvän näyttelyn “Noidankehä”, joka oli muun muassa Kiasmassa keväällä 2001 ja nähtiin myös Porissa, Lappeenrannassa, Tukholmassa, Grazissa ja Liverpoolissa. Näyttelyssä oli valokuvia, videoita ja ortopedista laitteistoa.

Sass kirjoitti kokemuksistaan myös samannimisen dokumenttiromaanin.

Lisäksi hän on tunnettu lauluntekijänä ja sanoittajana. Hän tehnyt lauluja muun muassa Anneli Saaristolle ja viimeksi Kapsäkki-teatterille.