Mike Leigh teki erilaisen epookkielokuvan

Taidemaalari J.M.W. Turner ärisee ja maalaa.

elokuvat
Teksti
Kalle Kinnunen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Mike Leighin tulkinta taidemaalari J.M.W. Turnerin maailmasta ei ole tavanomainen elämäkertaelokuva. Yhtään vuosilukua ei kerrota, eikä historiaan jääneitä saavutuksia alleviivata.

Juuri siksi Mr. Turner antaa sekä tietoa että verrattoman elämyksen. Elokuva kertoo ihmisestä, ei poikkeusyksilöstä. Kiukkua ja hyväksyntää röhkimällä ilmaiseva Turner on sosiaalisen elämän sivustakatsoja, mutta joskus eläimellisen seksuaalinen mies. Hän ei kerta kaikkiaan osaa ilmaista tunteitaan silloin kun pitäisi. Turner on ilmeeltään kuin juuri sitruunaa maistanut ja hänen örinänsä on koomista.

Timothy Spallin näyttelemä mutisija käy siis karikatyyrin rajalla, mutta säilyy täydellisen aitona. Ristiriitainen mielenmaisema avautuu ilman, että elokuvantekijät väittäisivät kertovansa suuria totuuksia.

Leigh ei selitä vaan näyttää. Hän vie katsojan vaivihkaa luomisen piiriin. Siellä itse taiteesta on aivan turha puhua. Taidemaalarien välillä riittää kaunoja, ja kriitikkoparat ylianalysoivat Turnerin teoksia huvittavalla itsevarmuudella. Ohjaajan tapa kertoa ihmisistä ja ihmisyydestä on niin suora, että aikakausien välinen kuilu katoaa. Minkäänlaista patsastelua Leigh ei näyttelijöiltään salli.

Turner (1775–1851) oli impressionisti ennen kuin impressionismista puhuttiin. Meritaisteluja ja myrskyjä maalannut britti sai inspiraationsa luonnonvoimista. Leighin elokuva on pintansa alla luonnon kauneuden ja luonnontieteiden ylistys.

Mr. Turner elokuvateattereissa 19.12. alkaen.