”Meillä on neljä vaimoa – miten pitää heidät kaikki tyydyttyneinä?”

Iiris Härmän Hyvästi Afrikka -elokuvassa on suoraa puhetta seksistä.

elokuvat
Teksti
Kaisu Tervonen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

“This is the biggest mulkku!” Riitta Kujala sanoo televisiossa näkyvästä poliitikosta. Mies on Simon Lokodo, ugandalainen ministeri. Hän edustaa maan homofobista ja naisvihamielistä virallista linjaa.

Riitta Kujalan ja hänen kanssaan asunnon jakavan Catherine ”Kata” Othienon linja sen sijaan on täysin toinen. He tekevät ruohonjuurityötä, yrittävät edistää tasa-arvoa ja seksuaalikasvatusta. Kujala ja Othieno ovat Iiris Härmän dokumenttielokuvan Hyvästi Afrikka päähenkilöt.

”Vuonna 2010 etsin aihetta. Halusin tehdä elokuvan kotimaisesta kehitysyhteistyöstä, jossa naisten voimaannuttaminen on keskeisessä osassa. Minua kiinnosti, mikä on tasa-arvon tilanne maailmassa”, Härmä kertoo.

Ensin hän löysi Solidaarisuuden, kotimaisen kehitysyhteistyöjärjestön. Sitä kautta hän tutustui järjestön kenttätyöntekijään, Ugandassa vuodesta 1986 työskennelleeseen lääkäriin Riitta Kujalaan. Kujala puolestaan teki yhteistyötä Kata Othienon perustaman COFCAWE-järjestön kanssa.

Härmä matkusti Ugandaan vuonna 2011 kuvaamaan työpajoja, joita Othieno veti uskonnollisille johtajille. Niitä nähdään myös elokuvassa.

Suorasanaisissa keskusteluissa puhutaan klitoriksen herkkyydestä ja esileikin tärkeydestä. Tulkki käänsi Härmälle kaiken.

”Minuun teki vaikutuksen, miten avoimesti siellä puhuttiin, vaikka työpajassa tosiaan oli edustajia viidestä eri uskontokunnasta ja aiheet olivat seksuaalisuus, tasa-arvo, lastenkasvatus ja parisuhde. Siellä saattoi kuulla, että meillä muslimeilla on tämä ongelma, kun meillä on neljä vaimoa, että miten pitää heidät kaikki tyydyttyneinä?”

 

Dokumentti kuvaa Kujalan viimeisiä kuukausia kenttätyössä. Hän on jäämässä eläkkeelle ja palaamassa kotimaahan. Kujalan on myös jätettävä taakse rakas ystävä. Othieno oli sairaanhoitajana samassa terveyskeskuksessa, jonne Kujala meni Mannerheimin lastensuojeluliiton lähettämänä kouluttamaan henkilöstöä.

”Kata ei tiennyt perusterveydenhuollosta mitään. Hän oli ollut toistakymmentä vuotta leikkaussalihoitajana, mutta nyt hänestä kehittyi terveyskasvattaja”, Kujala kertoo.

Kahdesti raiskattu ja HIV-positiivisen aviomiehensä kanssa elänyt Othieno, kahdeksan lapsen äiti, päätti kouluttautua lisää Isossa-Britanniassa ja Kuopiossa. Oppilaasta ja opettajasta tuli vähitellen tasavertaisia kumppaneita.

Dokumentti kuvaa mutkattomasti kahden suorapuheisen naisen ystävyyttä.

Kesken kuvausten ystävyys aiheutti Kujalalle ja Othienolle kuitenkin ongelmia. Kaksikkoa syytettiin parlamenttiin lähetetyssä nimettömässä kantelukirjeessä homopropagandan levittämisestä ja avoimesta lesbosuhteesta. Ugandassa syytös saattaa johtaa elinikäiseen vankeusrangaistukseen.

Syytös tarkoitti myös koko kehitysyhteistyön vaarantumista. Eikä uhka ollut Kujalan mukaan vain ammatillinen.

”Kataa varoitettiin, ettei kannata syödä mitään, mitä yhteisössä tarjotaan.”

Valmista dokumenttia ei näytetä Ugandassa ainakaan vielä materiaalin poliittisuuden vuoksi.

 

Iiris Härmä on tuottanut ja ohjannut dokumentteja 15 vuoden ajan. Hänen elokuviensa aiheina ovat olleet niin syrjäytyneet nuoret kuin erityisopetus.

”Minulla on ollut maailmanparantamisvietti itsellänikin. Haaveilin nuorena, että voisin alkaa kehitysyhteistyön tekijäksi. Tämän työn kautta saan toteuttaa haaveita. Voin nostaa esiin maailmoja, joihin meillä ei muuten välttämättä ole pääsyä.”

Härmä kieltää, että hänellä olisi kuitenkaan ollut varsinaista agendaa. Hyvästi Afrikka ei ollut tarkoitettu vaalien alla ilmestyväksi puheenvuoroksi kehitysyhteistyön tarpeellisuudesta.

Ohjaaja halusi antaa realistisen kuvan kenttätyöstä. Siinä hän Kujalan mielestä myös onnistui, vaikka ”ei tietenkään ole kovin tavallista, että käy niin kuin meille kävi”.

Dokumentti sitoo sujuvasti yhteen erilaisia teemoja, kuten ystävyys, seksuaalikasvatus, tasa-arvo, homofobia ja korruptio. Se antaa myös toiveikkaan kuvan kehitysyhteistyön vaikutuksista esittelemällä suurperheen äidin Daizy Kimbowan. Hän alkaa vähitellen kyseenalaistaa uskonnon ja aviomiehensä tiukat säännöt.

Hyvästi Afrikka ensi-illassa 3.4.