Ylen vastaava päätoimittaja oli keskustanuori – Pääministeri Sipilä on puuttunut aiemminkin journalismiin

Uutisanalyysi: Ammattijournalisti ei hätkähdä painostuksesta.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomen Kuvalehti kertoi Ylen johdon päättäneen perjantaina 25. marraskuuta, ettei Ylen ajankohtaistiimin jatkojuttua valtion kaivosyhtiö Terrafamen 100 miljoonan euron lisärahoituksesta ja Sipilän sukulaisten omistamasta yhtiöstä julkaista.

SK kertoi, että pääministerin lähettämät painostavat sähköpostit Ylelle vaikuttivat siihen, ettei kolmea jatkojuttua julkaistu.

Yleisradion vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen kiistää Suomen Kuvalehden uutisen, jonka mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk) olisi vaientanut Ylen.

Yleisradion vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen on keskustataustainen. Hän toimi aktiivisesti keskustanuorissa Etelä-Hämeen piirin puheenjohtajana 1980-luvulla.

Tiedot löytyvät Matti Vanhasen (kesk) isän, Tatu Vanhasen kirjoittamasta Vihreä nuoriso: 50 vuotta keskustanuorten toimintaa (1945–1995) -teoksesta (Nuoren Keskustan Liitto ry, Gummerus 1995).

 

Ei ole ensimmäinen kerta, kun Ylellä puututaan toimittajan sananvapauteen. Ja keskusta on ollut vahvasti mukana osapuolena.

Yle nuhteli nyt myös Pressiklubi-ohjelman toimittajaa Ruben Stilleriä. Hän oli valmistellut lähetystään Ylen johdon asettaman “journalistisen linjan” vastaisesti. Stiller ajatteli jatkaa keskustelua pääministeri Sipilästä ja Terrafamesta sekä Sipilän suvun bisneksistä Talvivaarassa.

Stiller oli jo saanut vuonna 1993 Yleltä nuhteet ja potkut, kun hän nimitteli keskustalaista Yleisradion uutisyksikön johtaja Tapio Siikalaakökkötraktoriksi”.

Myös toimittaja Teppo Kuittinen on saanut kokea keskustan ”mediavaikuttamisen”.

Kuittinen kirjoitti lokakuussa 2014 Yrittäjät.fi-verkkosivulle keskustan puheenjohtaja Juha Sipilästä otsikolla Sipilä: Suomi vaipunut apatiaan, virkamiesten määrä alas kymmenillä tuhansilla.

Muun muassa Suomen Tietotoimisto STT siteerasi uutista. Sipilälle irvailtiin sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa, ettei pääministeri tiedä valtiosektorin todellista kokoa.

Silloinen Yrittäjät.fi:n päätoimittaja Kimmo Koivikko kertoi Kuittiselle seuraavana päivänä, että jutusta oli noussutkin ”aikamoinen haloo” Sipilän esikunnassa. Kuittisen työsuhden loppui koeaikaan lokakuussa 2014.

 

Ei ole tavatonta, että vallassa olevat poliitikot ja talousvaikuttajat tai heidän esikuntansa ovat toimittajiin kiivaasti yhteydessä, jos julkaistu juttu ei satu heitä miellyttämään.

Tällainen toiminta on hyvin yleistä, ja varsinkin kaikki politiikan ja talouden toimittajat ovat kokeneet jonkinasteista painostusta jossakin vaiheessa työuraansa.

Ammattimainen journalisti ei painostuksesta kuitenkaan hätkähdä. Jos kaikki faktat ovat oikein,  toimittajaa ei kiinnosta pätkääkään, millä tavoin esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä tai kuka  tahansa muu vallanpitäjä reagoi juttuun.

Toimittaja on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Näin todetaan heti ensimmäisessä kohdassa Journalistin ohjeissa.

Heti perään Journalistin ohjeissa sanotaan näin:

”Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.”

Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen kirjoittaa Ylen verkkosivuilla, ettei Yle ole luovuttanut Sipilä-uutisoinnissa päätösvaltaa ulkopuoliselle. Hän sanoo, että Yle on tehnyt päätöksen journalismistaan itse.

On vaikea välttää vaikutelmaa siitä, että journalistista päätösvaltaa on valunut toimituksen ulkopuolelle. Ylen johdon toimet voi nähdä jopa sensuurina, jolla puututaan journalistien tärkeimpään työkaluun eli sananvapauteen.

Yleä rahoitetaan vuosittain noin 500 miljoonalla eurolla kansalaisten maksamalla Yle-verolla.