TTIP-sopimus – Villin lännen laki?

Kiisteltyyn investointisuojaan yritetään löytää eurooppalaiseen makuun sopiva malli.

investointisuoja
Teksti
Mikko Huotari
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Yhdysvallat ja EU ovat neuvotelleet vapaakauppasopimuksesta jo pitkälti toista vuotta, mutta laajimmin epäilyä herättänyt kohta, investointisuoja, on vielä täysin auki. EU-komissio suunnittelee ongelmaan uutta ratkaisua.

Kauppa-alueiden sääntelyä yhdenmukaistava TTIP-sopimus lisäisi komission arvion mukaan EU:n talouskasvua noin 86 miljardia euroa vuodessa. Talouskurimuksessa kieriskelevä Eurooppa on yrittänyt löytää kasvun avaimia, ja sopimuksen hyödyt ovat vaikuttaneet houkuttelevilta. Mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Siitä ovat kansalaisjärjestöt pitäneet meteliä.

EU:n komissio kysyi viime vuonna kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen mielipidettä investointisuojasta. Kauppakomissaari Cecilia Malmström on ottanut heidän näkemyksensä hyvin vakavasti ja alkanut luotsata sopimusta entistä avoimemmin. Toukokuun alussa hän sai kauppaministereiltä tuen kehittää investointiriitojen kiisteltyjä menettelytapoja uuteen suuntaan.

Alustavasti vapaakauppasopimukseen on sisältynyt riitojenratkaisumenettely, jonka tarkoituksena on ratkaista ulkomaisten investoijien ja valtioiden välisiä kiistoja. Tavoitteena on, että investoinnit saisivat syrjimättömän kohtelun kohdemaassa. Investointisuojan uskotaan tekevän myös Suomesta houkuttelevan sijoituskohteen, koska sijoittajalla on luottamus siihen, että tarvittaessa oikeutta voi hakea puolueettomalta taholta.

Välimiesmenettelyssä kootaan kolmijäseninen paneeli, joka ratkaisee riidan. Osapuolet sopivat jäsenien nimittämisestä. Yhdysvallat on vaatinut, että investointisuoja sisältyy sopimukseen, koska se ei luota kaikkien EU-maiden oikeusjärjestelmiin.

 

Välimiesmenettelyä myös kritisoidaan. Investointisuojaa vastustavat tahot uskovat sen murentavan eurooppalaisen demokraattisen ja perustuslaillisen pohjan, jos tilapäisillä välimiesmenettelyillä voidaan kävellä kansallisen sääntelyn yli.

Kauppakomissaari Malmström on taistellut TIPP-sopimuksen puolesta, mutta kuunnellut myös kriitikoiden ääniä.

Hän kirjoitti blogissaan 5. toukokuuta jakavansa huolen investointisuojakriitikoiden kanssa. Joskus investointiriidat voivat olla oikeudellisesti epäselvästi rajattuja. Asetelma voi jättää liian paljon tulkinnanvaraa ja mahdollisuuden väärinkäytöksille.

Kauppakomissaari myöntääkin, että riitojenratkaisumenettely ei ole sopiva uuden vuosisadan tarpeisiin. Hän toki haluaa, että oikeusturva toteutuu ja sijoittajia kohdellaan asianmukaisesti, mutta sen hinta ei saa olla kansallisen sääntelyn menettäminen.

Malmström ehdottaa, että välimiesmenettelyissä toimittaisiin selkeillä ohjeilla ja tuomioihin liittyisi muutoksenhakuoikeus. Nyt investointiriitojen selvittämisessä on kirjavat toimintatavat eikä päätöksistä voi valittaa.

Malmström toivoo, että kehityssuunta johtaisi kohti vakiintunutta kansainvälistä investointituomioistuinta. Nykyisen mallin mukainen välimiesmenettely jäisi TTIP-sopimuksen osalta historiaan.

Kun valmistelu etenee, Yhdysvaltojen reaktio jää nähtäväksi. Nykyisellään eurooppalaisilla on paljon epäluuloja yhdysvaltalaista oikeuskäsitystä kohtaan. Selväksi on kuitenkin tullut, että oikeusjärjestelmiinsä lujasti luottavat eurooppalaiset eivät halua Villin lännen lakia vanhalle mantereelle.

 

TTIP-sopimusta on puolusteltu sillä, että sääntelyn yhtenäistäminen hyödyttäisi erityisesti pk-yritysten pääsyä uusille markkinoille. Yritysten ei tarvitsisi käydä kahteen kertaan kauppa-alueiden tuotehyväksyntämenettelyjä ja muita viranomaisprosesseja läpi.

Sopimuksen uskotaan vauhdittavan kaupankäyntiä Yhdysvaltojen kanssa ja parantavan kilpailukykyä, minkä vuoksi muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto ja SAK puoltavat TTIP-sopimuksen valmistelua rinta rinnan.

Toisaalta sääntelyn yhtenäistäminen on huolestuttanut kuluttajia, koska sen pelätään vaikuttavan kielteisesti terveys- ja ympäristökysymyksiin. EU:n ja Yhdysvaltojen elintarvikevalvonnassa on paljon eroja. Tunteita herättäneessä keskustelussa on nostettu esiin pelkoja, jotka liittyvät yhdysvaltalaisiin muuntogeenisiin kasveihin ja kloonattuihin tuotantoeläimiin.

Kauppakomissaari Malmström on vakuutellut, että sopimus ei heikennä eurooppalaisia standardeja.