Venäjän talouskasvu tyrehtyi nollaan

Pakotteet purevat hitaasti. Yhä suurempi osa Venäjän valtion varoista ohjataan sotilasmenoihin.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ukrainan kriisi heijastuu voimakkaasti Venäjän talouteen. Suomen Pankki ennustaa, että Venäjän talouskasvu tyrehtyy tänä vuonna kokonaan. Jotkut muut tutkimuslaitokset ovat ennustaneet vielä heikompia lukuja.

Suomen Pankissa lasketaan, että Venäjän talous alkaa elpyä hiljalleen ensi vuonna, jos Ukrainan kriisi hellittää ja pakotteita aletaan purkaa. Paluuta takavuosien 7–8 prosentin kasvulukuihin ei kuitenkaan ole.

“Venäjän talouskasvu on hidastunut jo kaksi vuotta”, sanoo Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Iikka Korhonen. “Teollisuustuotanto ja kuljetukset ovat supistuneet, samoin rakentaminen.”

Korhosen mukaan myös investoinnit ovat Ukrainan kriisin vuoksi jumissa. Taustalla on yleinen epäluottamus ja rahoituksen vaikeutuminen.

Korhonen korostaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen asettamat talouspakotteet vaikuttavat Venäjän talouteen hitaasti. Venäjä on koonnut öljytuloistaan merkittävät lähes 170 miljardin vararahastot ja yli 400 miljardin dollarin valuuttavarannon, jotka riittävät asiantuntija-arvioiden mukaan jopa neljäksi vuodeksi.

Venäläisten suuryritysten on kuitenkin entistä vaikeampi rahoittaa investointejaan, sillä EU on kieltänyt muun muassa suurten öljy-yhtiöiden Rosneftin ja Gazprom Neftin sekä öljyputkia hallinnoivan Transneftin rahoituksen EU:n markkinoilta. EU säästi pakotteilta Euroopan tärkeimmän kaasuntoimittajan Gazpromin, mutta yhtiö on Yhdysvaltain pakotelistalla.

 

Venäläisillä yrityksillä on ulkomaista velkaa yli 430 miljardia dollaria. Pakotelistalla olevien yritysten lainoja lankeaa ensi vuonna maksuun yli 15 miljardia, joista suurin osa on Rosneftin velkoja. Venäjän omista pankeista ei ole pelastajaksi, sillä ne ovat pieniä ja korkotaso on korkea. Venäläispankkien yhteenlaskettu tase on vain jonkin verran suurempi kuin Nordean.

Paineet kohdistuvat nyt Venäjän keskuspankkiin. Se on nostanut kiihtyvän inflaation vuoksi tänä vuonna toistuvasti korkojaan, mutta samaan aikaan se on joutunut pienentämään pankeille antamiaan luottoja.

Venäjä on ilmoittanut pyrkivänsä talouspakotteiden vuoksi nykyistä omavaraisempaan tuotantoon. Korhonen pelkää, että Venäjä joutuu samalla luopumaan markkinatalousuudistuksista ja avoimesta kilpailusta. Valtion rooli kasvaa, ja tuloksena on suojattua, tuettua ja tehotonta tuotantoa.

Samaan aikaan entistä suurempi osa valtion varoista on päätetty ohjata armeijan kehittämiseen. Venäjä on kasvattanut sotilasmenojaan koko 2000-luvun, ja sen puolustusbudjetti ylittää jo selvästi esimerkiksi Britannian, Ranskan ja Saksan sotilasmenot. Nyt puolustusbudjettia on päätetty kasvattaa lähivuosina jopa 40 prosentilla.

 

Venäjä elää edelleen öljystä ja maakaasusta – energia kattaa noin puolet valtion budjetista ja yli 70 prosenttia vientituloista.

Venäjän budjetti on laadittu sen varaan, että sen tuottaman Ural-öljyn maailmanmarkkinahinta on 104 dollaria barrelilta. Tilanne näytti hyvältä vielä alkukesästä, mutta raakaöljyn hinta lähti laskuun juhannuksena, ja Ural-öljyn hinta liikkuu nyt 95 dollarin paikkeilla.

Korhonen muistuttaa, että vientihintojen putoaminen heikentää ruplan kurssia. Se vähentää tuontia ja kulutusta, mikä johtaa puolestaan työttömyyden kasvuun.

Presidentti Vladimir Putin yrittää kiihdyttää talouskasvua Euraasian talousunionin avulla. Sen pohjana on vuonna 2010 perustettu Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliitto, joka on tarkoitus syventää talousliitoksi ensi vuoden alussa. Tavoitteena on tavaroiden, palveluiden, pääoman ja työvoiman vapaa liikkuvuus samalla tavoin kuin EU:ssa.

Tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta sovittiin jo tulliliitossa, mutta voimaan jäi useita merkittäviä poikkeuksia, jotka koskevat öljyn, kaasun ja sähkön sekä lääkkeiden ja autojen kauppaa. Myöskään kaikkia kaupan hallinnollisia esteitä ei ole poistettu.

Talousunionin jäsenmaiden on tarkoitus koordinoida myös talouspolitiikkaa. Sitä varten on sovittu yhteisistä budjettivajetta ja velkaantumista koskevista kriteereistä samalla tavalla kuin EU:ssa.

Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Seija Lainela korostaa, että Euraasian unioni on silti ennen kaikkea poliittinen hanke, jonka tarkoituksena on ajaa Venäjän tavoitteita.

“Valko-Venäjä hyötyy liitosta myös taloudellisesti”, Lainela sanoo. “Se on tiiviisti sidoksissa Venäjään ja saa sieltä halpaa energiaa.”

Mutta Kazakstanin tilanne on toinen. Se on harjoittanut tähän asti menestyksellisesti liberaalia ulkomaankauppaa sekä itään että länteen ja on nyt joutunut nostamaan ulkotullejaan.

“Kazakstanilaiset ekonomistit ovat epäilleet jo pitkään tulliliiton hyötyjä”, Lainela sanoo. “Kazakstanissa on herättänyt tyytymättömyyttä myös se, että Venäjä ei ole vieläkään purkanut kaikkia kaupan esteitä.”

 

Kazakstanin huolet ovat kasvaneet entisestään Ukrainan sodan aikana. Maassa on merkittävä venäläinen vähemmistö, ja presidentti Nursultan Nazarbajevin kerrotaan hermostuneen pahanpäiväisesti Putinin äskettäisestä kommentista, jonka mukaan Kazakstanin “valtio on luotu alueelle, joka ei ole koskaan ollut valtio”.

Nazarbajev on korostanut, että Kazakstan voi halutessaan erota Euraasian unionista. ”En anna Kazakstanin liittyä organisaatioon, joka uhkaa maan alueellista itsenäisyyttä”, hän sanoi televisiohaastattelussa.

Lainela ei kuitenkaan usko Kazakstanin eroon. “Nazarbajev on vahva poliitikko. Hän pystyy kyllä luovimaan tässäkin tilanteessa.”

Kazakstan ja Valko-Venäjä eivät ole yhtyneet Venäjän länsimaiselle lihalle, hedelmille, vihanneksille ja maitotuotteille asettamiin vastapakotteisiin.