Nyt viitoitetaan nykyisten vauvojen koulutie. Peruskoulun tavoitteet ja tuntijako uudistetaan jälleen.
Peruskoulu saa uuden tuntijaon syksyllä 2014. Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen vetää asiaa valmistelevaa työryhmää. Kuva Mikko Stig / Lehtikuva
Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen on asetettu johtamaan hieman epäkiitollista työtä: jo nyt hän tietää, ettei kukaan ylistä tuloksia.
”Peruskoulun tuntijako on aina konsensusratkaisu”, Lankinen toteaa, ”johon kukaan ei ole kauhean tyytyväinen.”
Peruskoulun nykyiset tavoitteet ja tuntijako ovat vuodelta 2001. Lankisen vetämällä työryhmällä on ensi vappuun asti aikaa valmistella uudistusehdotus. Päätöksen siitä tekee hallitus 2011 ja kouluihin asti muutos ehtii 2014-15.
”Tämä on iso linjaus. Minkälaisella osaamisella Suomessa jatkossa menestytään? Se on iso tulevaisuuden arvaus ja viime kädessä arvovalintaa.”
Lankinen mukailee mielellään Harvardin yliopiston professorin Tony Wagnerin listaamia avaintaitoja. Tulevaisuuden nuoren pitäisi osata ratkaista ongelmia, ajatella kriittisesti ja ilmaista itseään puhuen ja kirjoittaen. Hänen tulisi kyetä yhteistyöhön ja yrittäjyyteen sekä olla joustava, utelias ja luova.
”Lisäisin näihin vielä empaattisuuden ja globaalin ymmärryksen erilaisista yhteiskunnista.”
Jo nyt tiedetään, että taito- ja taideaineiden asemaa vahvistetaan. Se on kirjattu hallitusohjelmaan, joten päätökset siitä on tehtävä nykyisen hallituskauden aikana - juuri tämän uudistuksen yhteydessä.
Pakkoruotsidebatti kuumentunee jälleen, samoin keskustelu uskonnonopetuksen määrästä. Valinnaisuuden laajuus ja valinnaiskurssien laatu puhututtanevat myös.
Viime uudistuksen uutuusaine oli terveystieto. Nopeasti tuntijakoon lisätty ja silloisen opetusministerin Maija Raskin (sd) lempilapseksi leimautunut aine jakoi mielipiteitä, mutta on Lankisen mukaan saavuttanut viidessä vuodessa hyviä tuloksia ja oppilaiden suosion.
Uusista oppiaineista päättäisi eduskunta. Ehdotuksia on ilmassa jo 20-30. Esimerkiksi ihmisyystaitoa ja turvallisuutta on väläytetty uudisaineiksi.
”Koulu on maailma, jonka kautta halutaan toteuttaa niin kovin montaa asiaa. Jos oppiaineiden määrää lisätään olennaisesti, se johtaa helposti pirstaloitumiseen”, Lankinen toppuuttelee.
”Jo tämä nykyinen oppiainejakoisuus saattaa olla ongelma. Se rajaa ongelmalähtöistä, projektimaista oppimista, joka kuitenkin nähdään selvästi tulevaisuuden oikeaksi oppimisen muodoksi.”
Oppiaineiden rajat ylittäviä teemoja, aihekokonaisuuksia, on upotettu kouluopetukseen jo viitisen vuotta. Koulut päättävät itse, minkä oppiaineiden kautta kehittyvät esimerkiksi yrittäjyystaidot, mediataidot ja kulttuuri-identiteetti.
Peruskoulua uudistetaan Suomessa nyt ensimmäistä kertaa koulusurmien varjossa. Uudistus käynnistyi Jokelan ja Kauhajoen tapahtumista riippumatta.
”Mutta jos niitä ei olisi lainkaan tapahtunut, kyllä työssä olisi erilainen sävel”, Lankinen sanoo.
”Elämme maailmassa, jossa meidän tulee säilyttää kilpailukykymme ja toisaalta hyvinvointimme. Kilpailu on kovaa, kaikki maat käyvät osaamisen kamppailua. Mutta haaste ei ole vain tiedollinen ja taidollinen. Samanaikaisesti kun tullaan vahvaksi, pitäisi pysyä pehmeänä. Siis kasvaa ihmisenä.”
Uudistustyössä hyödynnetään tutkimustietoa esimerkiksi oppimistuloksista sekä opettaja- ja rehtorikentän tunnoista.
”Väistämättä tämä on silti enemmän arvovalintakysymys kuin pelkästään yksittäisiin tietolähteisiin perustuva päätös.”
Työryhmä on määrätty kuulemaan myös koululaisia. Lankinen uumoilee, että tavalla tai toisella avuksi valjastetaan sosiaalinen media - kenties jopa Habbo ja Second Life.
Perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa valmistelevassa työryhmässä ovat edustettuina opetushallitus, kunta-ala, elinkeinoelämä, rehtorit, opettajat, SAK, vanhempainjärjestöt ja yksityiskoulut. Puolueita edustavat kansanedustajat Tuomo Hänninen (kesk), Raija Vahasalo (kok), Tommy Tabermann (sd) ja Mikaela Nylander (r) sekä rehtori Risto Rönnberg (vihr).
opetushallitus , opetus , koulut , peruskoulu
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
ATK olisi tarpeellinen aine. On kasvamassa sukupolvi, joka ei osaa tehdä tietokoneella muuta kuin pelata.
Miksi perusopetuksen uutta tuntijakoesitystä ei ole kommentoitu julkisuudessa?
Muutos tulee vaikuttamaan todella paljon yläkoulun oppilaiden osaamiseen, sitä heikentävästi. Taito- ja taideaineilta viedään tunteja paljon pois, koska kunnat tulevat toteuttamaan minimituntimäärät normeina rahapulansa takia. Taito- ja taideaineista valitaan kahdesta 6 tuntia! Määrä supistuu!Onko draama oppiaine, jota pitää opettaa peruskoulussa, vai olisiko se oppimisen keino?
A1-kielen tuntimäärä laskee ja siten tulee laskemaan lukioiden ja yo-kirjoitusten tasoa! Miksi matematiikalta ja fysiikalta poistetaan
niille annetut lisätunnit?
Maakuntien yläkouluilla on jo nyt vaikeuksia saada päteville opettajille opetusvelvollisuuden tunnit täyteen! Muutos tulee pahentamaan tilannet edelleen.
Mistä tämä maa saa jatkossa kädentaitajia kun käsityön pakollisten tuntien määrä tippuu kolmesta yhteen ja tämä lisäksi tulee vaikuttamaan oppiaineen valinnaistunteja vähentävästi.
Asia vaatisi kokonaisuudessaan julkista keskustelua, jossa oikeasti huomioitaisiin elinkeinoelämän tarpeet ja oppilaiden todellisuus.
Pelkään pahoin , että nyt ollaan tekemässä todella isoa virhettä, joka hyväksytään eduskunnassa kaikessa hiljaisuudessa. Vasta vuosien päästä huomataan todelliset vaikutukset, jotka ovat maksaneet yhteiskunnallemme liikaa.
Tuntijaon linjat on piirretty opetushallituksen sisällä ja niitä ei kuuleman mukaan voi muuttaa!
Surullisinta uudessa ehdotuksessa on sen syntynyt kovan lobbauksen ja yksittäisten
eturyhmien painostuksessa, jossa on ollut valitettavan vähän sijaa ns. maalaisjärjelle.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Hetkinen tilausta käsitellään.
varpunen kirjoitti:
Jako kovin moniin aineisiin hankaloittaa todella laajempiin aiheisiin tarttumista, varsinkin yläkoulussa. Laajempien kokonaisuuksien hahmottuminen on vaikeaa. Siirtyminen esim. ”social studies” ja ”science” -tyyppisiin oppiaineisiin olisi hyvä kehitys
.
Hankaluutena on opettajien pätevyys. Kenellä on pätevyys opettaa esim. yläkoulun luonnontieteitä? Ymmärtääkseni biologia kuuluisi luonnontieteisiin, mutta harvalla aineenopettajalla on pätevyys opettaa kaikkia: biologiaa, kemiaa ja fysiikkaa. Kuinka pitkälle eheys korvaisi asiantuntijuuden? Jos tuntee ainetta pintapuolisesti on helppo arvioida osaavansa, mutta kokemuksesta kerron, että esim. ekologia ja evoluutio ovat varsin hitaasti avautuvia biologian alueita.