Uudet autot jo huipputurvallisia - seuraavaksi pyritään estämään onnettomuudet kokonaan

autoilu
Teksti
Netta Vuorinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Kuljettajan riski kuolla tai loukkaantua vakavasti on uusilla automalleilla noin puolta pienempi kuin kymmenen vuotta vanhemmilla ajopeleillä. Turvallisuuden kannalta Suomen autokanta onkin huolestuttavan vanha. Kuva Sari Gustafsson / Lehtikuva.


Uudet henkilöautomallit ovat edeltäjiään turvallisempia lähes kaikilla menetelmillä tarkasteltuna, ilmenee Aalto-yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkittujen uusimpien automallien turvallisuus oli parantunut kymmenen vuotta vanhoihin autoihin nähden 10 – 50 prosenttia, mittaustavasta riippuen. Vaikean vammautumisen tai kuoleman ehkäisevä turvallisuuskehitys on ollut vieläkin suurempi.

Jatkossa turvallisuuden paraneminen ei enää voi olla niin dramaattista kuin kuluneen kymmenen vuoden aikana, tutkimuksessa arvioidaan.

Esimerkiksi henkilöautojen massan lisääntyminen on viime vuosina ollut yksi merkittävistä turvallisuutta lisäävistä tekijöistä. Massaa ei kuitenkaan voida kasvattaa loputtomiin jo pelkän polttoainetalouden vuoksi.

Autojen korirakenteet alkavat olla erittäin turvallisia. Uusimpien autojen korit sitovat törmäysenergiaa edeltäjiään paremmin, jolloin ohjaamo säilyttää muotonsa.

Tulevaisuudessa onkin keskityttävä onnettomuuksia kokonaan ehkäisevien turvavarusteiden kehittämiseen ja parantamiseen. Henkilöautojen kustannustehokkaita turvajärjestelmiä ovat muun muassa ajonvakausjärjestelmä, turvavyömuistutin, onnettomuustietoja tallentava musta laatikko, ylinopeusmuistutin sekä alkolukko, käy ilmi Euroopan komission turvajärjestelmätutkimuksesta.

Aalto-yliopiston toteuttamassa, Liikennevakuutuskeskuksen ja Trafin tilaamassa tutkimuksessa oli mukana 161 eri automallia, joista vanhimmat olivat peräisin 1980-luvulta, uusimmat 2000-luvulta. Tutkimusaineistona käytettiin vuosien 2001-2009 liikennevahinkotilastoja sekä katsastuksista kerättyjä ajokilometrimääriä

Tutkimuksessa tarkasteltiin kahden henkilöauton välisiä törmäysonnettomuuksia ja niiden seurauksia useista eri näkökulmista.

Samalla selviteltiin myös muita turvallisuuteen liittyviä tekijöitä. Alla esimerkkejä tutkimuksen johtopäätöksistä.

  • Arvostettujen Euro-NCAP-törmäystestien tulokset korreloivat Aalto-yliopiston tutkimustulosten kanssa varsin johdonmukaisesti. Viiden tähden autot olivat myös tutkimuksessa kaikki turvallisuudeltaan keskiarvoa parempia.
  • Nuoret, 18-24 -vuotiaat miehet ajavat jopa puolet tiettyjen vanhojen automallien – esimerkiksi 3-sarjan BMW:n toisen sukupolven autojen – onnettomuuksista.
  • Nuorten kuljettajien kokemattomuus ja vanhempien kuljettajien huomiokyvyn heikkeneminen lisäävät onnettomuusriskiä. Onnettomuustilanteessa vanhempien kuljettajien keho ei kestä samanlaista iskua kuin nuorten eikä naisten keho samanlaista kuin miesten.
  • Kaupunkilaisten ajamista kolareista noin 80 prosenttia sattuu oman kunnan alueella. Maaseutukunnissa joka toinen onnettomuus tapahtuu oman kunnan alueella ja lopuista merkittävä osa lähimmässä kaupungissa.
  • Taajamaliikenteessä riski joutua liikenneonnettomuuteen on maanteitä korkeampi.
  • Isojen kaupunkien vieruskunnissa ja Lapissa ajetaan eniten. Keskimäärin eniten ajokilometrejä kertyi Taivalkoskella (25 580 km/vuosi). Vähiten ajetaan keskisuurissa kaupungeissa ja rannikon ruotsinkielisissä kunnissa. Tutkimuksen mukaan vähiten ajettiin Pietarsaaressa (10 650 km/vuosi).
  • Alueellisesti katsottuna vammautumisriski on matala kaupungeissa ja Pohjois-Suomen kunnissa. Matalin riski on tutkimuksen mukaan Helsingissä (Helsinki 4,9 vammautunutta/100 onnettomuutta). Korkeimmillaan vammautumisriski on maaseutukunnissa (Ilmajoella 30 vammautunutta/100 onnettomuutta).

Tutkimukseen voi tutustua kokonaisuudessaan täällä (pdf-tiedosto).