Turistiripuli? Näin vältät vaarallisen superbakteerin

Lievää ripulia ei pidä missään tapauksessa hoitaa antibiooteilla, sanoo asiantuntija.

antibiootit
Teksti
Lauri Seppälä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Joka vuosi 300 miljoonaa turistia vierailee niin sanotuilla alhaisen hygieniatason alueilla. Heistä noin viidesosa kantaa mukanaan kotimaahansa ikäviä tuliaisia – lääkkeille vastustuskykyisiä bakteereja.

Riski saada lääkeresistenttien suolistobakteereja kasvaa huomattavasti, mikäli matkailija sairastuu ripuliin, ja erityisesti, jos hän hoitaa sitä antibiooteilla, selviää Clinical Infectious Diseases -lehdessä julkaistusta tuoreesta suomalaistutkimuksesta.

Tutkimuksessa ilmeni, että antibiooteilla matkaripuliaan hoitaneilla oli eniten superbakteereja suolessaan. Esimerkiksi niillä Intiassa matkanneilla, jotka söivät turhan innokkaasti antibiootteja, tavalliset bakteerit korvautuivat intialaisilla antibioottiresistenteillä superbakteereilla.

Turistiripuli saa tavallisimmin alkunsa saastuneesta ruoasta tai vedestä. Vastoin yleistä luuloa, ensisijaisiin syy on ruoka, ei vesi.

Yhdysvaltalaisen tautien kontrolli ja ehkäisykeskuksen CDC:n arvion mukaan jopa 80 prosenttia matkailijoiden ripulitapauksista on bakteerien aiheuttamia. Yleisin turistiripulin aiheuttaja on enterotoksigeeninen E. Coli -bakteeri.

 

Helsingin yliopiston, Hyksin ja Lääkärikeskus Aavan yhteistyönä toteutetussa tutkimuksessa oli osallisena 430 suomalaista, jotka matkailivat Skandinavian ulkopuolella.

Osallistujilta kerättiin ennen ja jälkeen matkailua ulostenäytteitä. Niiden avulla saatiin selville, kuinka monelle oli ilmaantunut jokin tutkituista lääkeresistenteistä suolistobakteereista.

Samalla selvitettiin kyselytutkimuksella matkailijoiden antibioottien käyttöä sekä mahdollisia muita riskitekijöitä.

Esimerkiksi 23 prosentilta Intian Peninsulassa matkanneista löytyi elimistöstään ESBL, joka on bakteerin hankkima lääkeresistentti ominaisuus. Määrä pysyi samana, vaikka matkailijat olisivat pysyneet terveinä reissunsa aikana.

Ripulista kärsivistä 47 prosenttia kantoi mukanaan ESBL-bakteeria. Sen sijaan niiden keskuudesta, jotka hoitivat ripuliaan antibiooteilla, peräti 80 prosentilta löytyi ESBL:ää.

”Tilanne on lähes yhtä paha Kaakkois-Aasiassa kuin se on Intiassa”, kertoo tutkimuksia johtanut dosentti Anu Kantele Hyksin infektioklinikasta.

“Myös Afrikan manner, Lähi-itä ja Itä-Aasia ovat osoittautuneet korkean riskitason alueiksi, mutta näillä alueilla käyneiden kantajien määrä on jäänyt muihin alueisiin verrattuna huomattavasti pienemmäksi.”

 

Suurin osa matkailijoista ei ole tietoinen ESBL:stä elimistössään. Joka tapauksessa bakteeri voi aiheuttaa useita, jopa hengenvaarallisia infektioita.

Lisäksi oireettomat ESBL:n kantajat saattavat tartuttaa bakteerin muille, jotka myöhemmin sairastuvat vakavasti. ESBL voi päätyä myös sairaaloihin, joiden riesana ovat jo entuudestaan antibioottiresistentit bakteerit.

Koska uusia antibiootteja ei ole tulossa, asiantuntijoiden mukaan tärkeintä olisi saada antibioottien liikakäyttö kuriin. Kanteleen mukaan matkailijoita tulisi neuvoa suhtautumaan nykyistä varauksellisemmin antibioottien käyttöön.

Antibiootit tulisi säästää tilanteisiin, joissa niille on oikea tarve. Kun vakava infektio on päällä, antibiootit voivat pelastaa hengen.

Ripulin hoidossa ei yleensä tarvita antibioottia – tärkeämpää on riittävä nesteytys. Oireita voidaan lievittää myös ei-antibioottisilla ripulilääkkeillä, kuten apteekista saatavalla loperamidilla.