TNS Gallup vedätti kysymyksillään – pakotti vastaamaan vain myönteisesti

Myönnämme virheen, sanoo TNS Gallupin tuotantojohtaja.

luotettavuus
Teksti
Mikko Niemelä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Mielipide- ja markkinatutkimusyritys TNS Gallupin (entinen Suomen Gallup) kyselyrinkiin kuuluva henkilö kertoo Suomen Kuvalehdelle, että TNS Gallupin esittämät kysymykset ovat ”vedättäneet” vastaajia.

Tapaus liittyy sähköyhtiöitä koskevaan kyselyyn. Siinä haluttiin tietää, mitkä yhtiöt tarjoavat hyvää palvelua. Kysymyksenasettelu oli tehty niin, ettei kyselyyn voinut vastata esimerkiksi ”ei mikään” tai ”en tiedä”.

”Tarjolla oli muutamia sähköyhtiöitä, ja jollekin niistä kiitos oli annettava, vaikka siihen ei olisi ollut syytä. Minun oli pakko antaa kymmenen perusteetonta kiitosta voidakseni jatkaa vastaamista kyselyyn”, Suomen Kuvalehteen yhteyttä ottanut henkilö kertoo.

Sähköyhtiöt olivat Fortum, Vattenfall ja Jyväskylän Energia. Kysymyksissä piti antaa kiitosta esimerkiksi hyvästä palvelusta, hinnasta, sympaattisuudesta tai siitä, että sähköyhtiö ymmärtää asiakkaitaan.

”Kun tulokset on koottu, tiedotusvälineille lähtee tiedote. Siinä kerrotaan, että tutkimusten mukaan tällä tai tällä on ‘hyvä palvelu’. Lehdet julkaisevat tiedotteen, ja lukijat tulevat samalla vedätetyiksi”, vastaaja toteaa.

Kysymyksenasetteluun pettynyt sanoo ottaneensa yhteyttä TNS Gallupiin. SK:lle lähetetystä sähköpostiviestistä käy ilmi, että viesti on lähetetty 26. lokakuuta.

”En ole saanut vastausta kirjeeseeni”, pettynyt vastaaja kertoo.

 

TNS Gallupin tuotantojohtaja Markku Luodekari myöntää, että virhe on tapahtunut ja kyselyn uskottavuus ja tulos ovat kyseenalaisia.

”Jostain syystä meidän taholta tässä on tapahtunut sellainen virhe, ettei vastaaja pysty ottamaan kantaa”, Luodekari sanoo.

Miten asiassa toimitaan, kun jälkikäteen on huomattu virhe? 

”Tässä tapauksessa virhettä ei lähdetä muuttamaan, sillä kyse on kansainvälisestä projektista ja kaikissa maissa on siis samanlainen ongelma.”

Miksi kysymystä ei oteta pois tutkimuksesta? 

”Asiakas on tilannut projektin ja sen, mitä halutaan tutkia. Kysymykset on tehty toisessa Pohjoismaassa. Suomessa huomasimme ongelman ja siitä kerrottiin pohjoismaisille kollegoille. Lomake oli siis kaikkialla sama ja projekti jo pitkällä eikä sitä voitu pysäyttää ja aloittaa alusta. Se olisi tullut liian kalliiksi.”

Mitä tämä tarkoittaa tutkimukselle? 

”Osa tutkimuksen arvosta katoaa.”

Onko näistä tuloksista lähtenyt tiedote mediaan? 

”Ei varmaankaan. Kyse on kansainvälisestä projektista ja raportointi tapahtuu muualla kuin Suomessa.”

Onko tarkempaa tietoa siitä, kuinka virheellisestä kyselystä tiedotetaan medialle?

”En halua kommentoida.”

Kuinka paljon saatte palautetta kysymyksistänne? 

”Kysymyksistä tulee aina palautetta. Meidän paneelissa on yli 40 000 ihmistä. Teemme Suomessa vuosittain vajaa 1000 projektia. Kyllähän ihmiset ovat innokkaita kommentoimaan kyselyjä.”

Mikä herättää eniten kritiikkiä? 

”Yleensä se, ettei vastaaja ymmärrä kysymystä. Asiakkaalle ja yritykselle omaa toimialaa koskevat termit ja kieli voivat olla selkeitä, mutta normaali kadunmies ei oikein pääse sisälle siihen, mitä oikein tarkoitetaan. Eli huonosti tehtyjä lomakkeita, jotka eivät ole yksiselitteisiä.”

Kuinka puututte huonoihin lomakkeisiin? 

”Olemme tehneet tätä työtä vuodesta 1945, eli aina yritämme paremmin, mutta joskus asiakkaat ovat aika jääräpäisiä.”

 

Verkkosivuillaan TNS Gallup takaa luotettavat, läpinäkyvät ja eettisesti kestävät tutkimuspalvelut.

TNS Gallup kuuluu TNS-tutkimuskonserniin. TNS on osa Kantaria, johon kuuluu 12 asiantuntijayhtiötä yli 100 maassa.

Kantar puolestaan on osa lontoolaista WPP-konsernia, joka on maailman suurin mainontaan, markkinointiin ja yritysviestintään keskittyvä yritys.