Hallintarekisterit: Poliisilta ja syyttäjältä murskakritiikki ministeriön ehdotuksesta

Verottajan mukaan hallintarekisteröinti haittaisi osakkeiden myyntivoittojen verotusta. Poliisi ja syyttäjä arvioivat, että se vaikeuttaisi rikostutkintaa.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Lähiaikoina on odotettavissa hallituksen esitys pörssiosakkeiden hallintarekisteröinnistä, jos Alexander Stubbin (kok) hallitus pääsee asiasta yksimielisyyteen.

Valtiovarainministeriön (VM) työryhmä sai kesäkuussa 2014 valmiiksi lakiluonnoksen, jonka mukaan arvo-osuuksien suoran omistuksen rinnalla suomalaisille sijoittajille sallittaisiin välikäden käyttö osakkeiden rekisteröinnissä eli niin sanottu hallintarekisteröinti. Lausuntokierros ehdotuksesta päättyi 13. elokuuta.

Tähän asti hallintarekisterien käyttö on ollut Suomessa sallittu vain ulkomaisille sijoittajille.

Uudet säännökset johtuvat EU:n arvopaperikeskusasetuksen voimaantulosta, joka tapahtuu tänä syksynä. Sen jälkeen suomalainen sijoittaja, listayhtiö ja säilyttäjäpankki voivat kilpailuttaa eurooppalaisia arvopaperikeskuksia.

Samaan kokonaisuuteen liittyy myös se, että vuosina 2015–2017 EU:ssa otetaan käyttöön pörssikauppojen selvitysjärjestelmä TS2, jonka EKP perustaa yli rajan tehtäviä pörssikauppoja varten.

VM:n työryhmä ehdotti myös uuden yleisölle tarkoitetun omistajarekisterin perustamista Patentti- ja rekisterihallituksen yhteyteen. Rekisteriin raportoitaisiin neljä kertaa vuodessa sekä suorat että hallintarekisteröidyt omistukset siltä osin, kuin ne ylittävät 500 osaketta. 500 osakkeen rajaa työryhmä perusteli piensijoittajan yksityisyyden suojalla.

Julkistamispäivät tulisivat yllättäen, jotta sijoittaja ei voisi pelata niillä.

Tämä järjestelmä siis korvaisi pörssiomistusten nykyisen täyden julkisuuden. Jokaisella on mahdollisuus käydä katsomassa arvopaperikeskuksen ylläpitämiä omistajaluetteloita, jotka päivittyvät joka päivä.

Nykysäädökset turvaavat piensijoittajalle ilmaiset asiakastilit arvopaperikeskuksessa, mutta uudet pykälät poistaisivat tämän velvoitteen.

Suomen arvo-osuusjärjestelmää hoitaa nyt Euroclear Finland, jolla on toimilupaan perustuva arvopaperikeskusmonopoli. Sen säilytyksessä olevien arvo-osuuksien arvo on 300 miljardia euroa. Esimerkiksi toukokuussa 2014 Euroclear prosessoi 22,5 miljardin euron osakekaupat ja 40,5 miljardin euron lainainstrumenttien kaupat, yhteensä 500 000 tapahtumaa.

 

VM:n ehdottamat muutokset vaikuttavat suuriin taloudellisiin etuihin. Uudet säännökset kiinnostavat Euroclear Finlandin lisäksi erityisesti pankkeja ja muita yrityksiä, jotka tarjoavat arvopaperien säilytys- ja muita sijoituspalveluja.

Ne vaikuttavat paljon myös siihen, miten yhteiskunnan avoimuus ja läpinäkyvyys ja taloudellisen vallan kontrolli toteutuvat Suomessa.

Niinpä VM:n ehdotukseen liittyy suuria arvo- ja eturistiriitoja, jotka näkyvät intohimoisessa lobbauksessa ja keskustelussa, jota käydään puolesta ja vastaan. Vm:n työryhmän raportista on annettu monia voimakassanaisia lausuntoja, jotka löytyvät täältä.

Pankkeja ja muita sijoituspalveluyrityksiä edustavan Finanssialan keskusliiton (FK) mukaan arvopaperikeskusmonopoli – siis Euroclear Finlandin erityisasema – ei palvele markkinoiden etua. FK muistuttaa, että monopolit on purettu sähköverkoistakin, miksei siis myös arvopaperikeskusten alalta.

FK toteaa, että ammattimaisessa sijoitustoiminnassa arvo-osuuksilla käydään  jatkuvasti kauppaa. Järjestön mukaan on siis hyvä, jos hallintarekisteröinti voidaan ostaa sijoituspalveluihin erikoistuneilta pankeilta, jotka säilyttävät asiakkaan osakkeet tai muut arvopaperit omassa asiakaskirjanpidossaan.

FK:n mukaan VM:n ehdottama julkisuusmalli antaisi medialle ja suurelle yleisölle tehokkaat työkalut seurata pörssiomistuksia. Kuitenkin FK:n mielestä 500 osaketta pienemmätkin omistukset voidaan huoletta julkistaa.

Positiivisia lausuntoja antoivat myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Arvopaperimarkkinayhdistys ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto.

 

Suuri osa lausunnoista on kuitenkin kielteisiä.

Euroclear Finland on tehnyt yksityiskohtaisen analyysin VM:n ehdotuksesta ja esittänyt eriävän mielipiteensä jo VM:n työryhmässä, jossa sillä oli edustus.

Negatiiviseen kantaan päätyy myös moni viranomainen.

Verohallinto ei puolla hallintarekisteröinnin ja moniportaisen säilytyksen ulottamista kotimaisiin sijoituksiin. Verottajan mukaan vuonna 2012 verotettiin lähes 230 000 henkilöasiakkaan yli 1,2 miljardin euron myyntivoitot. Verottaja epäilee vahvasti, että perintä vaikeutuu ratkaisevasti, jos osakkeiden säilytys ja rekisteröinti hajautuvat.

Yllättäen verottaja on eri mieltä ministeriön kanssa jopa siitä, velvoittaako EU:n arvopaperikeskusasetus kieltämään pakollisen suoran hallinnan mallin.

Valtakunnanvoudinviraston mielestä ulosoton mahdollisuudet heikkenevät, koska hallintarekisterin moniportaisuus antaa velalliselle välineen piilottaa omaisuutta.

Valtakunnansyyttäjä taas korostaa, että rahanpesun torjunta sekä arvopaperimarkkina- ja verorikosten tutkinta edellyttävät omistuksen maksimaalista läpinäkyvyyttä. Syyttäjänvirasto viittaa Lehman Brothersin konkurssiin ja Madoff-skandaaliin ja päättelee, että arvo-osuustilien asiakaskohtainen erottelu takaa parhaiten sijoittajan suojan.

Keskusrikospoliisi puolestaan arvioi, että hallintarekisteröinti – joka KRP:n arvion mukaan tarkoittaa omistustietojen pirstaloitumista ja ketjuuntumista – helpottaisi omistusten piilottamista ja vaikeuttaisi rikostutkintaa. Helsingin poliisilaitos muistuttaa, että järjestäytyneet rikollisryhmät ovat jo nyt kiinnostuneet hallintarekisteristä.

 

Kriittisiä ovat myös useat yhteisöt ja järjestöt.

Pörssisäätiö muistuttaa hallintarekisteröintiin liittyvästä säilyttäjäriskistä. Sen mielestä pitäisi pohtia enemmän sitä, miten sijoittajan omaisuus turvataan, jos osakkeiden säilyttäjä tekee konkurssin.

Hallitusammattilaiset ry arvioi, että uudet säännökset lisäisivät listayhtiöiden kustannuksia. Uusi lainsäädäntö nimittäin pakottaa yhtiöt vastaamaan itse osakasrekistereistään, joita tähän asti on pidetty Euroclearissa.

Osakesäästäjien keskusliitto tulkitsee, että kotimaisten omistajien suoran omistuksen pakkoa ei ole pakko poistaa. Liiton mukaan esimerkiksi Norja säilyttää sen, vaikka ETA-maana senkin on toteltava EU-asetusta.

SAK, Akava, korruption vastainen Transparency International -järjestö ja mediayritysten etujärjestö Viestinnän keskusliitto vaativat kotimaisten omistusten kattavan julkisuuden säilyttämistä. Toimittajajärjestöt – esimerkiksi Journalistiliitto, Taloustoimittajat ja Politiikan toimittajat – ovat samaa mieltä. Niiden mielestä myös ulkomaiset arvopaperikeskukset voidaan velvoittaa tarjoamaan suoran omistuksen tilejä.