Kuinka paljon euroja voi nostaa ennen kuin ne loppuvat?

Uhkakuva pankeista katoavista rahoista on muuttunut euroalueella todelliseksi.

eurokriisi
Teksti
Mikko Huotari
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Euroseteleitä ja -kolikoita on laskettu liikkeelle tähän mennessä yhteensä 1 082 miljardin euron arvosta. Euroalueella elää noin 338 miljoonaa ihmistä. Jos hieman leikitellään ajatuksella ja kuvitellaan, että jokainen euromaan kansalainen nostaisi käteistä 3 200 euroa, riihikuiva loppuisi euroalueelta.

Pankkiautomaateille jonottavat kreikkalaiset olivat kesäisen uutiskuvaston peruskauraa. Pelko omien säästöjen katoamisesta oli kreikkalaisille todellinen, koska maan pysyminen euroalueessa näytti hetkittäin jo hyvin epävarmalta.

Kun pankkeihin ei voi luottaa ja rahavarat täytyisi sitoa käteiseen, rajat tulevat nopeasti vastaan. Siksi päivittäinen nostoraja kreikkalaisille oli 60 euroa.

 

Jos Kreikka olisi eronnut eurosta, pankkitalletukset olisivat menettäneet todennäköisesti roimasti arvoaan. Pankista katoavat rahat ovat pääasiassa kuuluneet villin lännen elokuviin, mutta euroalueella uhkakuva on jälleen muuttunut todelliseksi.

Vuonna 2007 alkanut rahoituskriisi on saanut Euroopan unionin valpastumaan. Pankkien valvonta ja pankkikriisien hoito on siirretty entistä vahvemmin EU:n tasolle. Viime vuoden marraskuussa käynnistyi pankkiunionin ensimmäinen vaihe, kun Euroopan keskuspankin EKP:n yhteydessä toimiva yhteinen pankkivalvonta aloitti toimintansa.

Pankkiunionin toinen vaihe käynnistyy ensi vuoden alussa, kun yhteinen kriisinratkaisumekanismi otetaan käyttöön.

Pankkiunionin tavoitteena on täydentää talous- ja rahaliittoa EMUa. Yhtenäisellä valvonnalla ja kriisinratkaisulla on tarkoitus saada euroalueen pankit noudattamaan samoja sääntöjä. Pankkien riskinotto halutaan saada kontrolliin. Tavoite on, että kriisipankin kaatumisesta koituu veronmaksajille mahdollisimman vähän kustannuksia.

Toisessa vaiheessa käynnistettävää kriisimekanismia varten europankeilta on tarkoitus kerätä rahastoon 55 miljardin euron potti. Suomalaisille pankeille tästä koituu arvion mukaan lähivuosina yli miljardin euron vakausmaksujen lasku.

Kriisimekanismin rahastolla on tarkoitus reagoida hätätilanteisiin. 55 miljardia on iso raha, Suomen vuotuisen valtion budjetin kokoluokkaa, mutta kun on kyse pankkien pelastamisesta, summa osoittautuu melko vaatimattomaksi. Kreikan pankkien pelastamiseen on uponnut paljon enemmän rahaa.

 

Pankkiunionin lisäksi talous- ja rahaliittoa on tarkoitus tiivistää entisestään, mikäli on uskomista ”viiden presidentin raportin” visioihin. Kesäkuussa julkaistu raportti jäi Kreikka- ja Välimeri-uutisoinnin jalkoihin.

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja neljä muuta kärkivaikuttajaa hahmottelevat kolmivaiheisessa suunnitelmassa, kuinka EMUa syvennetään seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Ensin olisi tarkoitus keskittyä työllisyyteen ja sosiaaliseen tuloskuntoon sekä viimeistellä pankkiunioni. Toisessa vaiheessa integraatiota syvennettäisiin muun muassa lainsäädännön kautta. Lopulta euroalueella voisi olla jopa yhteinen valtiovarainministeriö.

Jos visiot toteutuvat, osa jäsenmaiden talouspoliittisesta itsemääräämisoikeudesta siirtyy ylikansalliselle tasolle. Tosin osa suunnitelmista vaikuttaa hyvin lennokkaalta ja abstraktilta. Nykyisessä poliittisessa tilanteessa integraation syventäminen voi olla tuulimyllyjä vastaan taistelemista.

 

Pankkiunioni ja monet muut unionin poliittiset hankkeet syventävät eurooppalaista yhteisvastuuta.

Koska raha näyttää sitovan euro-alueen entistä tiukempaan liittoon, kansallisvaltioita kaihoavat ovat säikähtäneet.

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen yrittää pontevasti ajaa Suomea ulos euroalueesta. Hän on puuhamiehenä kansalaisaloitteessa, jonka tavoitteena on järjestää kansanäänestys Suomen jäsenyydestä euroalueessa. Nyt kannatusilmoituksia on kertynyt yli 37 000.

Kun 50 000 kannatusilmoituksen raja rikkoutuu, kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi.

Aikaa keräämiseen on ensi vuoden 16. tammikuuta asti. Näyttää vahvasti siltä, että vaadittava määrä täyttyy.

Väyrysen aloitteen mukaan euroon kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän.