Keskiluokka ei ole saavutettu etu

Globalisaatio ja teknologia hävittävät perinteisiä keskiluokkaisia töitä.

globalisaatio
Teksti
Paul Lillrank
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ennen keskiluokkaistumista oli pieni eliitti, suuri proletariaatti ja ryysyköyhälistö. Eliitillä oli vauraus, valta ja sivistys. Työväki teki mitä käskettiin. Huoli toimeentulosta oli aina läsnä, pienikin epäonni saattoi suistaa mieron tielle.

Keskiluokka syntyi massatuotannosta. Annetun kaavan mukaan toistettavan työn tuottama jalostusarvo kasvoi integroituna tuotantojärjestelmiin. Työn vaativuustaso nousi sitä mukaan kun kaavat monimutkaistuivat. Kasvavat organisaatiot tarvitsivat hallintoväkeä manuaaliseen informaationpyöritykseen.

Työväenluokan reippain osa lähti koulutuksen ja yrittäjyyden kautta sosiaaliseen nousuun. Tuloerot kehittyneiden maiden sisällä pienenivät, vauraiden maiden ja kehitysmaiden välillä ne syvenivät. Suomalainen köyhä kuuluu maailman rikkaimpaan kymmenekseen.

 

Keskiluokkaistuminen ei voi jatkua ikuisesti. Kasvun kaudella työväenluokasta pääsi kohtuullisin ponnisteluin keskiluokkaan. Mutta mihin keskiluokkaisesta perheestä tehdään sosiaalinen nousu?

Perinteisten keskiluokkaisten töiden väheneminen johtuu globalisaatiosta ja teknologiasta. Globalisaation myötä miljardi uuttaa työläistä pyrkii keskiluokkaan. Maiden väliset tuloerot kapenevat, mutta maiden sisäiset syvenevät. Vauraissa maissa sosiaalinen liikkuvuus vähenee, rikastuvissa lisääntyy.

 

Teknologian näkökulmasta työ voidaan hahmottaa kahdella muuttujalla. Ensinnäkin ovat materiaaliset käden taidot vs. informaation käsittelyn henkiset taidot. Toiseksi ovat annetun kaavan mukaan toistettavat rutiinitehtävät vs. havainnointia, tulkintaa, ja luovuutta vaativat työt. Yhdistelemällä saadaan neljä tyyppiä.

Manuaalisten rutiinien luokassa teollisuusrobotit korvaavat ihmistyötä. Tietojärjestelmät ja itsepalvelu ovat alkaneet korvata rutiininomaista informaation käsittelyä, perinteisiä siistejä sisätöitä, kuten vakuutusten käsittely ja matkalippujen varaus.

Ei-rutiinisilla manuaalisilla töillä, kuten kampaajat ja putkimiehet, on aina kysyntää. Ne ovat paikkariippuviaeikä niitä voi korvata koneilla. Globaali kilpailu ei uhkaa kampaajan työpaikkaa, mutta hän voi palvella vain yhtä asiakasta kerralla. Palkka riippuu asiakkaiden maksuhalusta ja lukumäärästä.

Ei-rutiiniset informaatiotyöt ovat skaalautuvia ja kansainväliselle kilpailulle alttiita. Menestyvän pelifirman yhtä työntekijää kohden voi olla puoli miljoonaa asiakasta, mutta kilpailijoita ilmaantuu koko maailmasta ja voittaja vie kaiken.

 

Uusista ajatuksista on kaikkein suurin pula, siksi niihin kykenevät saavat ruhtinaallisia korvauksia. Teknologiaosaajista on jatkuvaa kysyntää, mutta tarjonta on rajallinen. Vain muutama kymmenys työvoimasta omaa riittävän analyyttisen ja sosiaalisen lahjakkuuden pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa.

Hallitus ei voi globalisaatiolle ja teknologialle juuri mitään. Kehityksen voi pysäyttää, jos kaikkien köyhtyminen on parempi vaihtoehto. Perinteisen keskiluokan kutistumiseen pitää sopeutua.