Kuntaministeri Henna Virkkusen mukaan yksikään kunta ei pääse uudistusta pakoon. Kuva Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva.

Hallituksen suuri kuntauudistus on ajautunut vaikeuksiin alle kuukausi käynnistymisensä jälkeen. Kunnissa vastustetaan kiivaasti kuntaliitoksiin tähtäävää uudistusta. Samanaikaisesti Sdp, Rkp, vasemmistoliitto, vihreät ja kristillisdemokraatit vahvistavat Suomen Kuvalehdelle, että eivät hyväksy kuntien pakkoliitoksia uuden kuntakartan aikaansaamiseksi.

”Pakkokortin” poistaminen kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) salkusta vie keskeisen ohjauskeinon valtiovarainministeriön kuntaosastolta ja samalla uskottavuutta tähänastisilta puheilta kuntien suuntaan. Kunnille on syksyn ajan viestitetty, että tarvittaessa hallituksella on keinot ohjata kuntia liitoksiin.

Perjantaina 23. syyskuuta Sdp:n puoluesihteeri Mikael Jungner tuli yllättäen ulos Savon Sanomissa sanoen, että puolue ei hyväksy kuntien pakkoliitoksia. Ulostulo tapahtui noin kaksi vuorokautta sen jälkeen, kun hallitus oli iltakoulussaan käsitellyt kuntauudistuksen keskeisiä linjauksia.

Kuntauudistus on pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallituksen kärkihanke, josta kuuden hallituspuolueen on sanottu olevan täysin yksituumaisia.

Nyt Mikael Jungnerin lisäksi myös valtiosihteeri Marcus Rantala (r), kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas), ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr) ja sisäministeri Päivi Räsänen (kd) ottavat etäisyyttä kokoomuksen tähänastisiin pakkopuheisiin. Kaikki viisi hallituskumppania sanovat, että kuntaliitoksien tulee tapahtua vapaaehtoiselta pohjalta.

”Kuntien pelottelu lopetettava”

Mikael Jungnerin mukaan on jo selvää, että kuntauudistuksessa ei päästä perille pelottelemalla kuntia pakkoliitoksilla. Päävastuun pelottelusta Jungner sysää oppositiolle.

Jungnerin mukaan pakkoliitoksista ei ole sovittu hallituspuolueiden neuvottelupöydissä. ”Vielä ei ole päätetty yhtään mitään keinoista, joilla kuntaliitoksia saadaan aikaan. Ohjauskeinot tuodaan keskusteluun vasta vuoden lopulla.”

Jungnerin mukaan Sdp:n kanta on kuitenkin jo selvä: pakkoliitokset eivät käy.

”Pakottaminen ei ole tämän ajan kansalaisyhteiskunnan mukaista toimintaa. Kuntien yhdistymisen tulee tapahtua vapaaehtoiselta pohjalta, ja hallituksen tulee kaikin keinoin tukea liitoksien syntymistä.”

”Puhe pakosta vain lamaannuttaa kuntakentän ja vaikeuttaa kuntien yhteistyötä. Nyt on aika lopettaa pelotteleminen”, Jungner sanoo.

Myös valtiosihteeri Marcus Rantala sanoo pakkoliitoksille ”ei”.

”Pakon kautta ei synny hyvää tulosta. Pitää löytää muita mekanismeja ohjata kuntauudistusta haluttuun suuntaan.”

Paavo Arhinmäki muistuttaa, että vaalien alla nykyiset päähallituspuolueet linjasivat, että pakkoliitokset eivät tule kysymykseen.

”Se on ollut selvää kaiken aikaa. Uudistuksen valmistelu on vasta alkanut ja edellytämme, että kuntia kuullaan aidosti. Samoin haluamme henkilöstön uudistukseen mukaan. Vasemmistoliitolle on tärkeää, että syntyy kuntia, jotka suoriutuvat itse peruspalveluistaan ilman erilaisia ’himmeleitä’. Mutta pakko olisi huono lähtökohta uudistukselle.”

”Ilman muuta kuntauudistuksessa kunnioitetaan kunnallista autonomiaa. Sehän pohjautuu perustuslakiin”, muistuttaa kristillisdemokraattien Päivi Räsänen. ”Järkevää kuntarakennetta ja kuntaliitoksia on syntynyt tähänkin asti ilman pakkoja. Uskon, että niin tapahtuu nytkin.”

”Ei pakkoliitoksia”, toistaa myös vihreiden Ville Niinistö. ”Mutta silti on löydettävä ohjauskeinoja, joilla varmistetaan, että kaupunkiseuduilla kyetään ratkaisemaan maankäytön ja yhdyskuntarakenteen ongelmat.”

Niinistön mukaan sellaista vaihtoehtoa ei enää ole, että kunnat saisivat jatkaa ennallaan täysin nykyisenlaisin rakentein.

Kuntaministeri ilman ohjauskeinoja?

Kuntaministeri Henna Virkkunen julkisti kuntauudistuksen linjaukset 2. syyskuuta tavoitteena luontaisiin työssäkäyntialueisiin perustuvat suurkunnat. Kuntien määrä vähenisi nykyisestä 336 kunnasta jopa alle sataan. Hankkeen julkistamistilaisuudessa Virkkunen painotti, että uudistus koskee kaikkia kuntia, eikä yksikään kunta pääse uudistusta pakoon. Kunnat voitaisiin tarvittaessa jopa määrätä liitoksiin.

Uudistuksen aikataulu on erittäin kova: päätökset uudesta kuntakartasta pitäisi saada aikaan tällä hallituskaudella ennen kevään 2015 eduskuntavaaleja. On selvää, että vapaaehtoisesti uusi kuntakartta ei synny tässä ajassa.

Kunnille on koko syyskuun ajan annettu ymmärtää, että hallituksella on käytössään ”kovaa ohjausta, perälauta ja keppiä”. Erityisesti Henna Virkkusen sekä kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jan Vapaavuoren puheet on tulkittu kunnissa siten, että tulossa on pakkoliitoksia, koska muita keinoja ohjata kuntia liitoksiin ei ole.

Kovasävyinen puhe, ankarat aikataulut sekä kuntien ohittaminen hankkeen käynnistämisvaiheessa ovat synnyttäneet kunnissa kapinaliikkeen, joka on vaatinut uudistuksen keskeyttämistä. Kapinaliikkeen kärjestä löytyy sekä kokoomuslaisia että demarien kuntavaikuttajia.

Lisäksi keskusta on esittämässä tällä viikolla hallitukselle välikysymyksen kuntauudistuksesta. Hallitus on joutunut uudistuksensa kanssa monen rintaman sotaan: sekä oppositiota, kuntia että omia kunnallisjärjestöjään vastaan.

Kokoomuksen hallituskumppanien julkitulon jälkeen on selvää, että pakkoliitoskortti ei ole enää hallituksen käytössä. Alle kuukaudessa suuri kuntauudistus on edennyt pisteeseen, jossa sille on haettava uusi suunta. Kuntaministeri ja VM:n kuntaosasto joutuvat pohtimaan täysin uutta keskustelutapaa kuntien suuntaan.

Aiheesta lisää
Asutko kuolevassa kunnassa? SK:n kuntakartta näyttää hyötyjät ja häviäjät (Suomenkuvalehti.fi 23.9.2011)
Näin Suomi vanhenee – suuntana uudet suurkunnat (Suomenkuvalehti.fi 16.9.2011)