Suuri kuntauudistus vaikeuksissa – muut vierastavat kokoomuksen pakkopuheita

Eeva-Liisa Hynynen
Kotimaa 26.9.2011 15:30
Kuntaministeri Henna Virkkusen mukaan yksikään kunta ei pääse uudistusta pakoon. Kuva Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva.

Hallituksen suuri kuntauudistus on ajautunut vaikeuksiin alle kuukausi käynnistymisensä jälkeen. Kunnissa vastustetaan kiivaasti kuntaliitoksiin tähtäävää uudistusta. Samanaikaisesti Sdp, Rkp, vasemmistoliitto, vihreät ja kristillisdemokraatit vahvistavat Suomen Kuvalehdelle, että eivät hyväksy kuntien pakkoliitoksia uuden kuntakartan aikaansaamiseksi.

”Pakkokortin” poistaminen kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) salkusta vie keskeisen ohjauskeinon valtiovarainministeriön kuntaosastolta ja samalla uskottavuutta tähänastisilta puheilta kuntien suuntaan. Kunnille on syksyn ajan viestitetty, että tarvittaessa hallituksella on keinot ohjata kuntia liitoksiin.

Perjantaina 23. syyskuuta Sdp:n puoluesihteeri Mikael Jungner tuli yllättäen ulos Savon Sanomissa sanoen, että puolue ei hyväksy kuntien pakkoliitoksia. Ulostulo tapahtui noin kaksi vuorokautta sen jälkeen, kun hallitus oli iltakoulussaan käsitellyt kuntauudistuksen keskeisiä linjauksia.

Kuntauudistus on pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallituksen kärkihanke, josta kuuden hallituspuolueen on sanottu olevan täysin yksituumaisia.

Nyt Mikael Jungnerin lisäksi myös valtiosihteeri Marcus Rantala (r), kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas), ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr) ja sisäministeri Päivi Räsänen (kd) ottavat etäisyyttä kokoomuksen tähänastisiin pakkopuheisiin. Kaikki viisi hallituskumppania sanovat, että kuntaliitoksien tulee tapahtua vapaaehtoiselta pohjalta.

”Kuntien pelottelu lopetettava”

Mikael Jungnerin mukaan on jo selvää, että kuntauudistuksessa ei päästä perille pelottelemalla kuntia pakkoliitoksilla. Päävastuun pelottelusta Jungner sysää oppositiolle.

Jungnerin mukaan pakkoliitoksista ei ole sovittu hallituspuolueiden neuvottelupöydissä. ”Vielä ei ole päätetty yhtään mitään keinoista, joilla kuntaliitoksia saadaan aikaan. Ohjauskeinot tuodaan keskusteluun vasta vuoden lopulla.”

Jungnerin mukaan Sdp:n kanta on kuitenkin jo selvä: pakkoliitokset eivät käy.

”Pakottaminen ei ole tämän ajan kansalaisyhteiskunnan mukaista toimintaa. Kuntien yhdistymisen tulee tapahtua vapaaehtoiselta pohjalta, ja hallituksen tulee kaikin keinoin tukea liitoksien syntymistä.”

”Puhe pakosta vain lamaannuttaa kuntakentän ja vaikeuttaa kuntien yhteistyötä. Nyt on aika lopettaa pelotteleminen”, Jungner sanoo.

Myös valtiosihteeri Marcus Rantala sanoo pakkoliitoksille ”ei”.

”Pakon kautta ei synny hyvää tulosta. Pitää löytää muita mekanismeja ohjata kuntauudistusta haluttuun suuntaan.”

Paavo Arhinmäki muistuttaa, että vaalien alla nykyiset päähallituspuolueet linjasivat, että pakkoliitokset eivät tule kysymykseen.

”Se on ollut selvää kaiken aikaa. Uudistuksen valmistelu on vasta alkanut ja edellytämme, että kuntia kuullaan aidosti. Samoin haluamme henkilöstön uudistukseen mukaan. Vasemmistoliitolle on tärkeää, että syntyy kuntia, jotka suoriutuvat itse peruspalveluistaan ilman erilaisia ’himmeleitä’. Mutta pakko olisi huono lähtökohta uudistukselle.”

”Ilman muuta kuntauudistuksessa kunnioitetaan kunnallista autonomiaa. Sehän pohjautuu perustuslakiin”, muistuttaa kristillisdemokraattien Päivi Räsänen. ”Järkevää kuntarakennetta ja kuntaliitoksia on syntynyt tähänkin asti ilman pakkoja. Uskon, että niin tapahtuu nytkin.”

”Ei pakkoliitoksia”, toistaa myös vihreiden Ville Niinistö. ”Mutta silti on löydettävä ohjauskeinoja, joilla varmistetaan, että kaupunkiseuduilla kyetään ratkaisemaan maankäytön ja yhdyskuntarakenteen ongelmat.”

Niinistön mukaan sellaista vaihtoehtoa ei enää ole, että kunnat saisivat jatkaa ennallaan täysin nykyisenlaisin rakentein.

Kuntaministeri ilman ohjauskeinoja?

Kuntaministeri Henna Virkkunen julkisti kuntauudistuksen linjaukset 2. syyskuuta tavoitteena luontaisiin työssäkäyntialueisiin perustuvat suurkunnat. Kuntien määrä vähenisi nykyisestä 336 kunnasta jopa alle sataan. Hankkeen julkistamistilaisuudessa Virkkunen painotti, että uudistus koskee kaikkia kuntia, eikä yksikään kunta pääse uudistusta pakoon. Kunnat voitaisiin tarvittaessa jopa määrätä liitoksiin.

Uudistuksen aikataulu on erittäin kova: päätökset uudesta kuntakartasta pitäisi saada aikaan tällä hallituskaudella ennen kevään 2015 eduskuntavaaleja. On selvää, että vapaaehtoisesti uusi kuntakartta ei synny tässä ajassa.

Kunnille on koko syyskuun ajan annettu ymmärtää, että hallituksella on käytössään ”kovaa ohjausta, perälauta ja keppiä”. Erityisesti Henna Virkkusen sekä kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jan Vapaavuoren puheet on tulkittu kunnissa siten, että tulossa on pakkoliitoksia, koska muita keinoja ohjata kuntia liitoksiin ei ole.

Kovasävyinen puhe, ankarat aikataulut sekä kuntien ohittaminen hankkeen käynnistämisvaiheessa ovat synnyttäneet kunnissa kapinaliikkeen, joka on vaatinut uudistuksen keskeyttämistä. Kapinaliikkeen kärjestä löytyy sekä kokoomuslaisia että demarien kuntavaikuttajia.

Lisäksi keskusta on esittämässä tällä viikolla hallitukselle välikysymyksen kuntauudistuksesta. Hallitus on joutunut uudistuksensa kanssa monen rintaman sotaan: sekä oppositiota, kuntia että omia kunnallisjärjestöjään vastaan.

Kokoomuksen hallituskumppanien julkitulon jälkeen on selvää, että pakkoliitoskortti ei ole enää hallituksen käytössä. Alle kuukaudessa suuri kuntauudistus on edennyt pisteeseen, jossa sille on haettava uusi suunta. Kuntaministeri ja VM:n kuntaosasto joutuvat pohtimaan täysin uutta keskustelutapaa kuntien suuntaan.

Aiheesta lisää
Asutko kuolevassa kunnassa? SK:n kuntakartta näyttää hyötyjät ja häviäjät (Suomenkuvalehti.fi 23.9.2011)
Näin Suomi vanhenee – suuntana uudet suurkunnat (Suomenkuvalehti.fi 16.9.2011)

Keskustelu

kyllähän tämä nyt tiedetään. tämähän on kuin Neuvostoliitossa. missä on kokoomuksen
järjenjuoksu on nyt.

Kaksi kuntaa on aivan riittävä. 1) Yhdistetty Kauniainen ja Ahvenanmaa 2) Susiraja

Vain täyspölvästi yhdistää paikallishallinnon (kunnat) työssäkäyntialueen kanssa samaan laariin. Niillä kun ei ole mitään tekemistä keskenään.

olisiko ajateltavissa, että konkreettisen kuntarakenteen ohella yhdistämistä voitaisiin tehdä erityisesti palveluiden tasolla? Siis esimerkiksi terveyspalveluita tarvitaan useissa tapauksissa asukkaita lähelle, mutta vaikkapa hammaslääkäripalveluiden hallinointipalvelut voidaan yhdistää helposti laajemmaltikin useamman kunnan osalta.

Näyttää siltä, että pikkuruinen kyläpahanen Espoon keskellä eli Kauniainen säilyy itsenäisenä. Se vie uskottavuuden muun maan kuntauudistukselta. Ei ole reilua, tasa-arvoista eikä oikeudenmukaista, että Suomessa on tällainen veroparatiisi.

Virkkusella on kummallinen halu vetää kokoomus lokaan maakunnissa, viimeksi pakkoruotsitusta ja nyt pakkoliitoksia.

Ja kunnallisvaalit tulossa…

Kokoomuksen nuori kuntaministeri on huumaantunut vallastansa, ja nyt käy sitten niin, että sinänsä hyvä hanke ajettiin äkkinäisellä uhoamisella kiville. Tosi on että tarvitaan paljon nykyistä toimintakykyisempiä kuntia, mutta suomalainen ei pidä pakottamisesta. Missään tapauksessa emme kaipaa kepun ajamia hallintohimmeleitä!

meillä on hyvin heikkotasoinen ministeriaines tällä hetkellä. Ehkä siks, että siellä on pakko olla naisia täyteministereinä?

250 Suomen pienintä kuntaa saa n. 13 % koko kuntatalouden avustuksista. Päätösvalta siis halutaan pois paikalliselta tasolta kasvottomille teknokraateille suuriin taajamiin. Säästämisestä ei siis ole kyse.

Sveitsissä, n. 7 miljoonaa asukasta, on 2000 kuntaa. No, heille demokratia onkin perusoikeus.
Saksassa on yli 11.000 kuntaa, niissä keskim. 6.500 asukasta. Eikä siellä puhuta paikallishallinnon tehottomuudesta. Saksalainen Kreis-paikallishallinto lienee täällä tyystin tuntematon?

Tämän kuntatouhutuksen taustalla on EU:n NUTS-luokittelu. Täkäläiset teknokraatit yrittävät tunkea Suomen 5-miljoonaisen väen samaan muotiin, missä väkirikkaat EU-maatkin ovat.

Espoonjupit vetoavat, että he joutuvat maksamaan pienten kuntien tappioita. On jäänyt ymmärtämättä, että lukuisat sikäläiset inssit ja maisterit on koulutettu nälkävyötä kiristäen maaseudulla, pienistä maitotileistä ja pöllikaupoista. Taajamat ovat saaneet valmiin veronmaksajan.

Kaikkein aikaansaamattomin nahjus lienee Kuntaliitto.

Jos ainoa järkiperuste on kuntien yhdistymisvauhdin hidastuminen, on aika pysähtyä miettimään mistä paikallisdemokratiassa on kyse ja kannattaisiko palvelut järjestää maakunnallisesti.

Jos kuntauudistuksen tulokseksi halutaan todella toimiva järjestelmä, on välttämätöntä toteuttaa valtovallan tiukassa ohjauksessa kokonaan uusi aluejako koko maassa. Periaatteena tulisi tällöin olla luoda sellaisia seutukunnallisia hallintoyksiköitä, jotka olisivat luontevia sekä talousaluejaon että historiallisen alue-identiteetin kannalta. Vapaaehtoiset kuntaliitokset ovat tuottaneet vähemmän järkeviä yhdistelmiä, kun kunnat ovat pyrkineet pelkästään maksimoimaan paikallista hyötyä. Tällöin on käynyt niin, että köyhät kunnat eivät oikein kelpaa kenellekään kumppaniksi ja rikkaat kunnat eivät taas huoli köyhiä naapureita rasitteekseen. Näin hyvinvointierot pikemminkin kasvavat kuin tasoittuvat. Jos ja kun monien palvelujen järkevä järjestäminen edellyttää nykyisiä kuntia selvästi suurempia yksiköitä, olisi hallinnon perusyksiköksi otettava seutukunta, jolla olisi itsehallinto ja verotusoikeus. Seutukunta voisi jakautua kaupunkeihin (= suurehkot taajamat) ja pitäjiin (=haja-asutusalueet), joilla voisi olla joitakin tehtäviä paikallisen identiteetin ylläpitäjinä ja paikallisen edunvalvonnan taustayhteisöinä sekä seutukuntavaltuuston vaalien vaalipiireinä. Näin perusteellinen uudistus ei voi toteutua muuten kuin niin, että valtiovalta käyttää suvereniteettiaan uusien hallintorajojen määräämiseen valtakunnan kokonaisedun huomioiden.

Melkoisia spekulaatioita on lehdissä näkynyt. HS:ssa oli ”tietäjien” näkemys uusmaalaisten kuntien lukumäärästä, yhtenä Nurmijärvi – Hyvinkää liitos.

Maan terve kuntarakenne syntyy nykyyisten kuntien reunojakin rassaamalla! Eihän ole uudistuksessa mieltä puhua vain kokonaisten nykykuntien liitoksistat. Niinhän ministerinkin olen ymmärtänyt julkisesti sanoneen.

Katselen asiaa Hyvinkään – Riihimäen seudun näkökulmasta – eheä talousaluekokonaisuus, jolla on oma kauppakamarikin tarvitsee hienosäätöä uuden kunnan myuodostamisessa: Nurmijärvi jakoon, pohjoisosat Hkäälle, Lopesta osa joutaa Karkkilaan, Janakkala jakoon ja Tervakoski Riihimäen päähän, Hausjärveltäkin joutaa osia Mäntsälään, Kärkölä jakoon ja sieltä eteläosat mukaan HYRI -kaupunkiin. Parikaupunki -rakenne toimisi näin luontevasti ihmisten arjessa ja sijoituu yhdyskuntarakenteessa nauhamaisesti liikenneverkossa Hki -Tre – Lahti radan solmukohtaan. Raideliikenteen Mekka ja Metropolin satellitti toimisi n äin parhaiten maan kilpailukyvyn parhaaksi ja ihmisten palvelujen tehokkaaksi järjestämiseksi.

Jos kerran kuntauudistusta kunnolla tehdään, koko paikallisuus ja itsehallinnon rajat on ajateltavakin uusiksi! Kunnille pitää muodostaa suuntautumisen ja liikenneolosuhteiden piirtämät rajat ja on luovuttava seurakunta- ja hevosvetoisen tieverkon aikanaan synnyttämistä nykyrajoista! Objektiivisin tunnusluvuin ja liikenneverkon varassa kartta on piirrettävä! Saman tien ”hajoitetaan ja hallitaan” ja kapinoitsijoiden voimat murretaan kun eivät voi/eikä ole perusteltua blokkeina äänestää entisenä kuntana vain muutosta vastaan!

Uudistuksen mukana joutaa nykyisten maakuntien rajat romukoppaa, myös vaalipiirien rajat tarkistaa; niiden pitäisi vastata ihmisten arkista käyttäytymistä ja edustuksellisen demokratian legitimiä vastuualuetta. ”Suurkaunnat” eivät tarvitse maakuntia – lopetettakoon! Heimoromantiikka ei rakenna eikä rahoita yhtään palvelua. Niiden tuottamisen edellytyksiähän uudistuksella ollaan korjaamassa, niin ja poliittista vastuuta terävöittämässä! Miksi niitä sitten säilytettäisiin maakunnat tai vaalipien nykyrajat entisellään – keskustapuolueen ja ”kuntakapinoitsijoiden” pelostako?

Toivon mukaan kunta- ja hallintoministerimme kohoaa kovan poliittisen arjen sankariksi – käy rohkeasti puolustamaan oman ja lapsensa sukupolven julkisia palveluita, samalla ”kapinallistenkin” vanhuuden hoivaa, kun eivät sitä itse ymmärrä. Epäröivät ja oman edun tavoittelijat kuriin – hallituksen on palautettava järjestys maahan, tällä kertaa hyvinvointiyhteiskunnan takaamiseksi jälkipolville! Voi sitä ”itkua ja heppoista perustelua”, jota katselin tv:stä Heinolan ja Nokian kuntaväen asiassa edustavan. Syvällinen kuntauudistus on tarpeen!

Uutisen mukaan SDP ja muut ei-pääministeri-hallituspuolueet ”jujuttivat ja jujuttavat” KOK:a ja Henna Virkkusta. Kuinkahan pitkä on näin eripuraisen hallituksen virassoloaika? Hallituksen ei ehkä kannattaisi nyt enää ”pekkaroida”, vaan tarttua ongelmien ratkaisemiseen ja päätöksiin tosi mielellä. Ovatkohan äänestäjät nyt saaneet pyytämänsä, kun muodostettavan hallituksen toiminnasta näyttää tulevan ei ”lasta ei ……”?