Suomi vastaa Venäjän uhitteluun ”suoremmin kuin ennen”

Miksi Venäjä hermostui Pohjoismaiden puolustusministereille? Ulkopoliittisen instituutin tutkija vastaa.

Pohjoismaat
Teksti
Teppo Tiilikainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Miksi Venäjä hermostui Pohjoismaiden puolustusministereiden aikeista tiivistää rauhanaikaista yhteistyötä, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Sinikukka Saari?

”Venäjä katsoo, että Suomi ja Ruotsi valmistautuvat Naton täysjäsenyyteen. Se piti puolustusministereiden kirjoitusta vihamielisenä kannanottona.”

Oliko kirjoituksessa viitteitä Suomen ja Ruotsin aikeista liittyä Natoon?

”Sellaista viestiä ei voi lukea. Julistuksessa puhuttiin jämäkästi ja selväsanaisesti siitä, että Venäjä on turvallisuusuhka ja että siihen pitää varautua. Se sisälsi viestin, etteivät Pohjoismaat hyväksy lisääntynyttä sotilaallista aktiivisuutta lähialueillaan.”

Venäjä arvosteli Suomea voimakkaasti maaliskuussa sen jälkeen, kun hallitus oli myöntänyt oululaiselle Noptelille luvan viedä Ukrainaan laseretäisyysmittareita. Onko Suomen ulko- ja ulkomaankauppapolitiikka nyt erityistarkkailussa Venäjällä?

”Ei varmastikaan. Mutta Venäjä seuraa tällaisia asioita yleensäkin tarkasti. Myös yksityisten toimijoiden tekemiset noteerataan herkästi ja tulkitaan osaksi laajempaa suunnitelmaa.”

Onko nykytilanteessa yhtäläisyyksiä Neuvostoliiton käyttäytymiseen kylmän sodan vuosina?

”Venäjän ulkopolitiikka muistuttaa Neuvostoliiton ulkopolitiikkaa, joka perustui etupiiriajatteluun ja eri leirien välisiin puskurivyöhykkeisiin. Se aiheuttaa ongelmia, koska tällaista lähtökohtaa ei hyväksytä enää kansainvälisesti.”

Kuinka arvioitte suomalaisten poliitikkojen reaktioita Venäjän puheisiin? Onko Suomi yhä suomettunut?

”Venäjästä keskustellaan nyt selvästi suoremmin kuin suomettuneina vuosina. Silti siinä on yhä tiettyä arkuutta, mikä ei ole pelkästään huono asia. Meillä on sellainen traditio, että pyritään keskustelemaan ja välttämään provosoimista.”

Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen luonnehti puolustusministereiden kannanottoa ”epäviisaaksi provokaatioksi”. Mitä ajattelette tästä?

”Se oli erikoisesti sanottu. Mielestäni julistus oli täysin Suomen ulkopoliittisen linjan mukainen. Pohjoismaat kokevat turvallisuutensa heikentyneen Venäjän lisääntyneen sotilaallisen aktiivisuuden vuoksi, joten on täysin perusteltua reagoida siihen jollakin tavoin. Sitä paitsi pohjoismaisella puolustusyhteistyöllä on kansalaisten laaja tuki.”

Venäjän asevoimat esiintyy jatkuvasti provosoivasti lähellä Suomen raja-alueita. Pitäisikö suomalaisten huolestua tästä?

”Pelkoon tai hysteriaan ei ole aihetta. Mutta Venäjälle on syytä viestiä selkeästi, että emme hyväksy esimerkiksi ilmatilaloukkauksia ja että tiivistämme yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Se ei ole mikään provokaatio.”

Mihin Venäjä oikein pyrkii tällaisella toiminnalla?

”Venäjä hakee uhittelevalla käytöksellään vahvistusta suurvalta-asemalleen, joka nojaa sotilaalliseen mahtiin.”