Suomalaisen prostituution historia: ”Se oli siihen aikaan just sellaista meininkiä kuin elokuvissa”

Laura Koljonen
Kotimaa 4.1.2013 08:30

Viisitoista viime vuotta ovat muuttaneet Suomen prostituutiokenttää pysyvästi. Erityisesti siihen ovat vaikuttaneet matkustamisen helpottuminen ja internet.

Kuvitus Marjo Tynkkynen.

Helsingin poliisin rikosylikonstaapeli Kenneth Eriksson on päässyt seuraamaan kehitystä aitiopaikalta. 15 vuoden aikana hän on saavuttanut prostituoitujen keskuudessa luotetun aseman: hän on se, jolle soitetaan, jos asiakas käyttäytyy huonosti.

Eriksson on myös ollut pidättämässä monia törkeästä parituksesta epäiltyjä.

Suomessa yksikään poliisi ei työskentele täyspäiväisesti prostituutioon liittyvien laittomuuksien parissa.

Alun alkaen Eriksson työskenteli yksikössä, joka selvitti aseellisia ryöstöjä. Nykyään hän työskentelee osastolla, joka on keskittynyt järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Miten hän päätyi prostituoitujen luotetuksi?

”Vuonna 1999 ryhmämme alkoi sattumalta puuttua näihin prostituutiotapauksiin, sillä silloin oli paljon samantyyppisiä haulikkoryöstöjä”, Eriksson sanoo. ”Pikkuhiljaa meille selvisi, että kyse oli parittajien reviirikiistoista. Helsinki oli jaettu neljään osaan, ja jokaista osaa hallitsi eri paritusrengas.”

Eli jos alueella 1 työskentelevä prostituoitu meni etsimään asiakkaita vaikkapa alueelle 3, hänelle tehtiin hyvin selväksi, että hän oli väärällä alueella; tyttö saatettiin esimerkiksi ryöstää haulikolla uhaten.

Eriksson kertoo, että siihen aikaan 90 prosenttia prostituoiduista työskenteli parittajan alaisuudessa. Pääosin paritusrenkaat olivat Venäjältä ja Virosta.
Tapauksia selvitellessään Eriksson tutustui Helsingin prostituutiokenttään.

”Joo, se oli siihen aikaan just sellaista meininkiä kuin elokuvissa.”

Eriksson kertoo, että 15 vuotta sitten parittajat olivat prostituoitujen mukana eräänlaisina henkivartijoina. He olivat tyttöjen mukana myös silloin, kun nämä ottivat vastaan asiakkaita. Yleensä henkivartija piiloutui kaappiin asiakkaan käynnin ajaksi.

”Kutsuimme tällaisia parittajia Kaappi-Igoreiksi. Nimi tuli siitä, että kun teimme ratsian huoneistoon, jossa seksinosto tapahtui, kaapista löytyi aina parittaja. Poliisin ensimmäinen tehtävä oli potkaista kaapin ovi sisään ja pidättää Kaappi-Igor.”

Ryhmä, jossa Erikssonkin työskenteli, sulki vuosina 2001-2002 yhteensä 120 asuntoa. Kaikki neljä paritusrinkiä joutuivat syytteeseen.

Neuvostoliiton hajoaminen oli käännekohta

Merle Hani ja Lilia Ollo ovat tehneet vuonna 2001 Diakonia-ammattikorkeakoululle opinnäytetyön nimeltään Tulevaisuus, en tiedä… – ulkomaalaisten prostituoitujen elämäntarinoita. Siinä he käsittelevät myös prostituution historiaa Suomessa.

”Prostituutio muuttui näkyväksi Suomessa siinä vaiheessa, kun ulkomaalaiset prostituoidut toivat tullessaan avoimen ja aktiivisen tavan toimia ja hankkia asiakkaita. – -Kansainvälisen prostituution kannalta vuosi 1991 oli merkittävä: Neuvostoliitto hajosi ja yleisesti Itä-Euroopan tilanne muuttui. – – Epävakaa poliittinen ja taloudellinen tilanne sekä työttömyys ja sosiaaliturvan romahtaminen juuri itsenäistyneissä maissa aiheutti sen, että aiemmin Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta Eurooppaan suuntautuvan ihmiskaupan korvasi Euroopan sisäinen liikehdintä”, Hani ja Ollo kirjoittavat.

Neuvostoliiton hajoaminen toi Suomeen virolaiset ja venäläiset prostituoidut.

1990-luvun puolivälissä prostituutio muuttui ammattimaisemmaksi. Lamavuosina, 1990-luvun alussa Suomeenkin rantautui erilaisten erotiikka-, seksi- ja topless-baarien buumi. Ensimmäinen baari avattiin Helsingissä vuonna 1992.

Vuonna 1996 lehdissä alettiin kirjoittaa Helsingin Kallion katuprostituutiosta ja keskustassa julkisilla paikoilla tapahtuvasta prostituutiosta.

Nykyään järjestyslaki kieltää seksin myymisen julkisella paikalla.

Internetin ihmeellinen maailma

Vielä vuosituhannen vaihteessa Helsingin Sanomat julkaisi printtilehdessään niin kutsuttuja haetaan päiväkahviseuraa -ilmoituksia.

Samoihin aikoihin internetin käyttö alkoi yleistyä. Ilmoitukset siirtyivät myös internetiin.

Hesarin ja netin ilmoittelu jatkui rinnakkain jonkin aikaa, kunnes vuonna 2002 Helsingin Sanomat lopetti ilmoitusten julkaisemisen. Ilmoittelu siirtyi kokonaan internetiin.
Samoihin aikoihin rajat avautuivat ja matkustaminen helpottui.

Rikosylikonstaapeli Kenneth Eriksson sanoo, että ilmoittelukanavien lisäksi myös parittajien rooli on muuttunut.

”Esimerkiksi yhä useammin parittaja on nainen.”

Suomen Kuvalehden numerossa 50/2012 julkaistussa jutussa Eriksson kuvailee toimintaa:

”Tänä päivänä parittajan yleisin työ on hommata ulkomailta tulevalle prostituoidulle asunto. Lisäksi parittaja saattaa auttaa ilmoituksen tekemisessä ja puhelimen, niin sanotun ‘huoraluurin’, hankinnassa.”

Asuntoja vuokrataan prostituoiduille kovalla hinnalla. Päivävuokra saattaa olla 80-150 euroa. Jos samassa asunnossa on kaksi tyttöä, molemmat maksavat tuon summan. Vuokraaja, joka itse maksaa asunnosta noin 500 euroa kuukaudessa, tienaa samasta asunnosta suunnilleen 6000 euroa kuukaudessa.

Prostituoidulle asunnon vuokraaja tienaa vuodessa 72 000 euroa – puhtaana käteen.

Kenneth Eriksson sanoo, että prostituoidut käyttävät asuntoja aina paljon mieluummin kuin hotellia, joka on kalliimpi ja huomiotaherättävämpi kuin asunto.

Hänen mielestään nykyajan paritus onkin ”eräänlaista konsulttitoimintaa”.

”Prostituoidut ovat aika pitkälti tavallisia tyttöjä, jotka tekevät tätä työtä hankkiakseen rahaa. Heitä voi kiristää sillä, että jos et maksa vaadittuja maksuja, kerromme omaisillesi, mitä teet. Väkivallan käyttö alalla on jo vanhanaikaista.”

Viikko tai kaksi Suomessa

Vaikka ala on muuttunut jo Erikssoninkin aikana, prostituution perimmäiset syyt ovat pysyneet melko samoina: se on suhteellisen helppo ja nopea tapa tienata.

”Moni nuori ihminen ajautuu tilanteeseen, jos yhteiskunta ei voi tarjota heille muuta työtä.”

Tai siis yhteiskunta ei voi tarjota työtä, jolla eläisi.

”Pitää myös muistaa, etteivät nämä tytöt ole valmiita muuttamaan Suomeen. Olen kysynyt monelta tapaamaltani prostituoidulta, että ’hei, sä olet nuori, kielitaitoinen ja osaat käyttäytyä. Mikset mene vaikka Heseen myymään hampurilaisia’. On ihan idealismia olettaa, että he tekisivät mitä työtä tahansa.”

Yleensä ulkomaalaiset prostituoidut viipyvät Suomessa viikon, pari.

Nykyään parhaiten tienaa niissä Pohjoismaissa, joissa prostituutio on laitonta.

”Norjassa ja Ruotsissa, joissa on seksin oston täyskielto, laki siivosi kadut, mutta asunnoissa tehdään valtavasti töitä. Ruotsissa on tällä hetkellä ihan huippuhinnat.”

Eriksson sanoo, että ajat ovat tiukat myös prostituoiduille. Parhaimmillaan ulkomaalainen prostituoitu voi tienata 400 euroa päivässä. Suomalainen prostituoitu tienaa rahansa helpommin.

Kun ulkomaalainen tienaa keikasta 60-80 euroa, suomalaisen prostituoidun taksa on 200 euroa.

Lue myös

Keskustelu

Pääosin ok haastattelu, jonka antama kokonaiskuva välttää. Muutama tarkennus, silti;

Eriksson jätti mainitsematta, että vuonna 2002 tehtiin myös eräänlainen suursiivous, kun kertaheitolla pidätettiin suurin piirtein kaikki parittajalta näyttävä joka liikkui. Samanaikainen HS:n ilmoitusbanni sitten aiheutti melkoisen muutoksen alan kenttään. Kun vielä pistettiin silloinen sisäministeri Itälä televisioon mankumaan, että tarvitaan ostokielto, kun nykysysteemeillä ei pääse paritusrikollisuuteen käsiksi, niin tahatonta huumoriahan tuo edusti. Juuri Itälän puhuessa Helsingistä oli jopa vaikeaa löytää maksuseuraa poliisin tehokkaiden toimien vuoksi.

Erityisen paha vääristymä haastattelusta jää siksi, että ulkomaalaisten prostituoitujen olemassaoloa korostetaan lähes koko ajan, vaikka suurin osa prostituoiduista on suomalaisia. Väite, että joskus 90% Suomen prostituutiosta olisi ollut parittajien käsissä on taatusti väärä. Olisi pitänyt sanoa: ’90% ulkomaalaisesta prostituutiosta oli ja on parittajien käsissä’, niin olisi oltu edes siellä päin.

Jutussa olisi ollut syytä liittää aina rinnalle kotimaisen prostituution luonnetta vertailevasti. Kuva todellisista eroista jää sekavaksi. Se tosin pelastaa paljon, että Eriksson avaa parituksen sisällön; se on tosiaan pääasiassa konsulttihommaa.

Tuo kaappi-Igor tarinointi on tosiaan sen verran värikästä, että väitän kyllä Erikssonin autuaasti liioittelevan koko systeemiä. Yksittäistapaukset kaappivalvojista ovat varmaan tosia, mutta bisneskuva oli kokonaisuudessaan aivan toinen.

Tässä tositarinaa: Tutustuin Helsingissä joskus 1990-luvun alussa virolaiseen tyttöön, joka heitti yksin keikkaa Suomeen. Hän taas esitteli minut toiselle, keskustassa asuvalle virolaiselle naiselle, joka oli sairaanhoitajatyönsä ohessa eräänlainen seksitöihin Helsinkiin tulevien tyttöjen tukihenkilö. Hänen kauttaan taas tutustuin yhä uusiin virolaisnaisiin.

Tätä ’rengasta’ leimasi täydellinen amatöörimäisyys. Oli hyvin tyypillistä, että seksityöläinen unohtikin työnsä, ja vietti pitkiä aikoja ilman rahapalkkiota ’asiakkaansa’ kanssa. Tämä ’emo’ ei edes pyynnöstä suostunut ottamaan minulta rahaa yhteisen viikonlopun jälkeen. Tutustuin edelleen uusiin, hyvinkin kansainvälisiin naisiin, jotka löyhästi tunsivat jonkun tästä ryhmästä.

Olennaista oli, että tuolloin tuli liikuttua todella pitkään, koko 90-luvun ajan, pääkaupunkiseudun seksimarkkinoilla. Nämä yhteydet säilyivät varsin hyvin aina tuonne vuoteen -99 saakka. Joka tapauksessa kävi varsin hyvin selväksi, että suurin osa ulkomaalaisista seksityöläisistä oli harrastelijoita, jotka olivat löytäneet Suomesta vapaan ja turvallisen maan, jonne saattoi matkustaa turistiviisumilla ja varsin helposti tienata suhteellisen suuria summia omalla seksityöllä ilman välikäsiä.

Toki alalta löytyi myös niitä, joiden toiminnan pystyi heti määrittämään organisoiduksi. Tällöin palvelu oli astetta huonompaa, aikaraja päti aina, ja rahasta ei voinut keskustella. Minun arvioni olisi, että noin 10-30% 1990-luvun itäprostituoiduista toimi parittajien kanssa yhteistyössä. Ja tämä tietenkin vain siksi, ettei näillä toimijoilla ollut edellytyksiä, kuten kielitaitoa, asunnon ja ilmoitusten järjestelyyn.

Tuo asiantila muuttui vuoden 99 ulkomaalaislain muutoksen myötä. Siitä eteenpäin seksityöläisten oli lähes pakko kääntyä organisoijien puoleen, sillä käännytykset rajalla tekivät maahan pääsyn hankalaksi ilman erityisjärjestelyjä. Paritus oli siis Suomen lainsäädännön ja viranomaisten pääasiassa aiheuttamaa. Ja samasta syystä itsekin aloin siirtyä yhä enemmän suomalaisten seksityöläisten palveluiden käyttöön.

Henrikssonin virheellinen näkemys kumpuaa todennäköisesti siitä, että hän poliisina näkee vain ne ikävimmät asiat. Jos niitä alkaa yleistää, syntyy yksipuolinen ja väärä kuva kokonaisuudesta.

Juuso

Nykyään ei enää paritusliigojen välistä reviiritaistelua käydä niin vanhanaikaisesti, että uhattaisiin tuliasein. Ei, nyt markkinaosuustaistelua käydään kyberasein sabotoimalla kilpailijan nettisivuja. Tässä runsaan vuoden takaista uutisointia Norjasta:

http://www.vg.no/nyheter/innenriks/sexmarkedet/artikkel.php?artid=10088224

Artikkelissa mainittu palvelunestohyökkäys on selitetty Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Palvelunestohy%C3%B6kk%C3%A4ys

– Juuso1:n kommentti oikaisi mielestäni onnistuneesti muutamia suomalaisen prostituution lähihistoriaan liittyneitä seikkoja.

Kumpaa me nyt uskomme. Rikospoliisia vai entisiä asiakkaita? Harrastelijat eivät vuokraa asuntoja Helsingissä. Yhteen aikaan niitä välitti jopa kaupallinen edustusto. Noin amatöörinä sanoisin että harrastelijat ovat kotimaisia ja tiukan paritusringin ja ihmiskaupan uhrit lähinnä Venäjältä ja Virosta.

Tähänkään ei löydy vastausta meidän idäntutkijoiden parista. Hehän edustavat tuollaista ”etsii, etsii vaan ei soisi löytävänsä”. Esimerkkinä vaikka viime aikoina julkisuudessa ollut idän mafia-tutkimus. Tai sitten nuoren polven tutkijan väitös ettei Venäjällä ole etupiiriajattelua tai vanhempi idän tutkija, jolta katosi koko itäraja.

Ainoa luotettava lähde tässä on joka tapauksessa poliisi.

Tapanaiselle: Poliisilla on tässä asiassa todella monta mielipidettä, joten mitä niistä haluaisit kuunnella ja uskoa? Otetaanpa esimerkkejä:
1. Helsingin rikospoliisin johto 2006 (Kari Tolvanen):
– seksityötä tekevät ovat pääosin työssä vapaaehtoisesti ja oman päätöksensä kautta
– seksin oston kriminaisointi vahingoittaa prostituoituja ja vaijeuttaa poliisityötä
– Helsingin rikospoliisi ei tule tutkimaan erikseen yhtään seksinostoa, elleivät ne tule vastaan muun (ihmiskauppa/ törkeä paritus)tutkinnan yhteydessä
2. Helsingin järjestyspoliisin johto 2006 (en muista nyt nimeä)
– suurin osa prostituoiduista on paritettuja
– koko seksikauppa olisi kriminalisoitava

Vastaavia esimerkkejä olisi vaikka kuinka paljon.

Kun lakiesitystä HE221/2005 valmisteltiin OM:ssä, soitin oikeusneuvos Janne Kanervalle ja kysyin, minkä luvun hän aikoi laittaa prostituoitujen määräksi esityksen tieto-osioon. Hän vastasi, että noin 15 000, koska tämä oli krp:n antama luku. Välitin hänelle saman tien Anna Kontulan tutkimuksen tiedon, eli, että Suomessa toimi vuonna 2005 noin 8500 prostituoitua. Luku muutettiin lakiesityksaeen sen jälkeen, kun ministeriö oli suostunut lukemaan tutkimuksen. Krp jäi omaan uskoonsa luvuistaan.

On lapsellista uskoa sokeasti poliisin tai OM:n ’tietoihin’ prostituutiosta, sillä aihepiiriä värittää paitsi valtaisia tietämättömyys, niin myös hyvin erilaiset asenteet. Esimerkiksi Anna Kontulan äärimmäisen kurantti tutkimus ’Prostituutio Suomessa 2005’ oli niin merkittävä ja tarkka tutkimus aiheesta, että se noteerattiin laajalti kansalinvälisestikin. Tutkimuksen oli tilannut SEXPO, joko kiitteli tutkimusta uraa uurtavaksi.

Poliisilla on paitsi henkilökohtaisia motiiveja puhua niitä tai näitä, niin myös tyypillinen oman toimintansa kehittäminen ja etu usein sotkemassa asiaa.

Poliisi, vaikkapa äärimmäisen fiksusti asiaa yleensä kommentoinut Tolvanenkin, saattaa kuitenkin kohautella olkiaan tyytyväisenä mielipiteelle, että koko prostituutio kriminalisoitaisiin, sillä silloin ’asia olisi selkeä’, poliisin kannalta. Erikssonin näkökulmat ovat kyllä muuten ihan asiallisia, mutta kyllä todella pahasti särähtää asenne, jossa ikään kuin halutaan nähdä seksin myyminen ja ostaminen ’vääränä’. Tämän korjaamiseen Eriksson haluaisi lehtijutun mukaan ’asennekasvatusta’.

Olen itse tutkimut prostituutiota noin 10 vuoden ajan, ja perehtynyt siihen myös sisältä päin. Tunnen kaikki alan tutkimukset myös kansainvälisesti.

Onkin varsin vaikeaa hyväksyä nykyistä naisjärjestöjen ja uskonnollisten kiihkoilijoiden ajamaa linjaa nimenomaan kansalinvälisestä perspektiivistä katsottuna.

Jo 1999 EU oikeus päätti, että seksityö on perustamissopimuksen tarkoittama elinkeino.

Vuonna 2007 EU:n komissio antoi vetoomuksen, jossa se pyysi EU-maiden hallituksia olemaan laatimatta ns kaksoisstandardilakeja (nimenomaan seksityöhön liittyen).

ILO oli jo aikaisemmin antanut kantanaan sen, että seksityö piti nimenomaan legalisoida, sitä ei pitänyt kriminalisoida.

Lopulta YK:n pääsihteerin 2010 asettama erittäin laaja ja merkittävä tutkimusryhmä päätti kaksivuotisen tutkimuksensa 140 eri maassa vuonna 2012, ja esitti kaikille valtioille prostituution legalisoimista Uuden Seelannin malliin.

Nämä kansainväliset vetoomukset perustuvat kaikki laajaan tutkimukseen ja puhtaaseen järjenkäyttöön; todellisuuteen. Jokaisen järjellisen ihmisen on helppo vähänkin enemmän todellista tietoa aihepiiristä hankittuaan tulla samaan tulokseen. Valitettavasti disinformaatiota levitetään jatkuvasti ällistyttävällä innolla ja volyymillä.

Mutta oikea vastaus on: Jos haluat tietää jotain prostituutiosta, lue alan vaikuttavinta tutkimusta: Anna Kontula, Prostituutio Suomessa 2005′ ja tutkimuksesta tehty laajennettu väitös.

Jos haluat kuunnella oikeaa asiantuntijaa, kuuntele vaikkapa pro-tukipisteen Jaana Kauppista.

Toki yksi taho jää koko ajan pois, se on ostaja. Olen pyrkinyt paitsi antamassani haastattelussa, myös näillä kommenteillani tuomaan esiin myös tätä näkökulmaa, vaikka pääosin suhtaudun asiaan ihmisoikeuskysymyksenä, tai pikemminkin sen loukkauksena Suomessa.

Juuso

SEITSEMÄNNESTÄ KUOLEMAN SYNNISTÄ DEKRIMINALISAATIOHIN JA IHMISOIKEUSAJATTELUUN

15 vuotta on liian lyhyt aika ja pelkästään rikoskonstaapelin näkökulmalma liian kapea, jos tarkastellaan mistä maksullisessa seksissä on kyse ja tarkastellaan (suomalaisen) prostituution ja sen rikosoikeudellisen sääntelyn historiaa, miksi siihen suhtaudutaan niin kuin suhtaudutaan jne. Prostituutioon suhtautuminen ja sen rikosoikeudellinen sääntely on aina liittynyt raamatun sukupuolimoraaliin ja seitsämänteen kuolemansyntiin perustuvan lainsäädännön sääntelyyn laajemminkin. On mentävä historiassa paljon 15 vuotta enemmän taaksepäin ja tarkasteltava koko sukupuolimoraaliin perustuvien käytäntöjen, lainsäädännön, tabujen muuttumista , jotta voi ymmärtää asiaa laajemmasta näkökulmasta.

Minua mättää keskusteluissa se, että rikollisuutta yritetään tunkea joka juttuun, vaikka juttu olisikin tehty myyjän tai ostajan näkökulmasta. Poliisin näkökulma on poliisin näkökulma ei pelkästään maksulliseen seksiin, vaan muihinkin asioihin, ja siitä jää ulkopuolelle kaikki mikä ei liity rikollisuuteen.

Pahoittelen etukäteen mahdollista kappalejaon epäonnistumista ja väliotsikoiden lihavoinnin puuttesta ym. teknisistä seikoista johtuvaa tekstin huonoa luettavuutta. Toivoisin, että lukijat lukisivat erityisesti Salli -linkit ajatuksella läpi, Johanna Sirkiän perusteet, miksi seksin ostoa ei pidä keiltää, ovat parasta mitä aiheesta on esitetty.

1) TEHKÄÄ PARANNUS. SEKSIEELÄMÄ ALKAA VASTA PAPIN AAMENESTA

Haureuden välttämiseksi tulee kunkin miehen elää oman vaimonsa kanssa, 1. Kor. 7:2–3
Karttakaa haureutta, Ap. t. 15:20

Ruumis ei ole siveettömyyttä vaan Herraa varten, 1. Kor. 6:13–18

Jumalan tahto on, että te kavahdatte siveettömyyttä, 1. Tess. 4:3

Jaakob varoitti Nefin kansaa haureudesta, MK Jaak. 3:12

Te olette murhienne ja haureutenne tähden kypsymässä tuhoon, Hel. 8:26

Haureudentekijöiden täytyy tehdä parannus voidakseen liittyä kirkkoon, OL 42:74–78

Jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään tehnyt aviorikoksen, Matt. 5:28

Eivät siveettömyyden harjoittajat eivätkä avionrikkojat peri Jumalan valtakuntaa, 1. Kor. 6:9–10

Jumala tuomitsee siveettömät ja avionrikkojat, Hepr. 13:4

Aviorikos on iljettävin kaikista synneistä lukuun ottamatta viattoman veren vuodattamista tai Pyhän Hengen kieltämistä, Alma 39:3–5

Se, joka tekee aviorikoksen eikä tee parannusta, on karkotettava, OL 42:23–26

Jos jotkut tekevät aviorikoksen sydämessään, heillä ei ole Henkeä, OL 63:14–16

”Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet …” (1. Kor. 6:9)

”Pysykää erossa haureudesta! Kaikki muut synnit, joita ihminen tekee, kohdistuvat muualle kuin hänen ruumiiseensa, mutta siveetön teko osuu ihmisen omaan ruumiiseen. Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli? Tämän Hengen on Jumala antanut asumaan teissä. Te ette itse omista itseänne, sillä Jumala on ostanut teidät täydestä hinnasta. Tuottakaa siis ruumiillanne Jumalalle kunniaa!” (1. Kor. 6:18-20)

”Kunpa Jumalani ei nöyryyttäisi minua teidän takianne, kun taas tulen luoksenne! Kunpa minun ei tarvitsisi surra monien sellaisten vuoksi, jotka ovat tehneet syntiä eivätkä vieläkään ole katuneet sitä saastaisuutta, siveettömyyttä ja hillittömyyttä, jossa ovat eläneet!” (2. Kor. 12:21)

”Lihan aikaansaannokset ovat selvästi nähtävissä. Niitä ovat siveettömyys, saastaisuus, irstaus, epäjumalien palveleminen, noituus, vihamielisyys, riidat, kiihkoilu, kiukku, juonittelu, eripuraisuus, lahkolaisuus, kateus, juomingit, remuaminen ja muu sellainen. Varoitan teitä, kuten olen jo ennenkin varoittanut: ne, jotka syyllistyvät tällaiseen, eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa. (Gal. 5:19-21)

”Siveettömyydestä, kaikenlaisesta saastaisuudesta ja ahneudesta ei teidän keskuudessanne saa olla puhettakaan, eihän mikään sellainen sovi pyhille. (Ef. 5:3)

”Jumalan tahto on, että te pyhitytte. Kavahtakaa siveettömyyttä! Jokaisen teistä on opittava pitämään ruumiinsa pyhänä ja kunniassa.” (1. Tess. 4:3-4)

”Pitäkää avioliitto kaikin tavoin kunniassa älkääkä häpäiskö aviovuodettanne, sillä Jumala tuomitsee siveettömät ja avionrikkojat .”
Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta. (Juuda 1:7)

Huoruus kasvattaa ensin himon. ”Häpee, että porttoja katsot, ja käännät kasvosi pois sukulaisestas, Häpee, että muutat perinnön ja huomenlahjan, ja että himoitset toisen emäntää. Häpee sinuas himoitakses toisen piikaa, ja seisoakses hänen vuoteensa tykönä.” (Siir. 41: 25–27)

Jumala sanoo: ”Taikka ettekö te tiedä että se, joka porttoon ryhtyy, hän on yksi ruumis sen kanssa? Sillä ne tulevat, sanoo hän, kaksi yhdeksi lihaksi.” (1. Kor. 6: 16)

”Mutta minä sanon teille; kuka ikänä hylkää vaimonsa muutoin kuin huoruuden tähden, ja nai toisen, hän tekee huorin; ja joka hyljätyn ottaa, hän tekee huorin.” (Matt 19: 9)

”Älköön yksikään rietas puhe teidän suustanne lähtekö, vaan mitä sovelias on parannuksen tarpeeksi, että se kelvollinen kuulla olis.” (Ef. 4: 29)

”He tekivät huorin nuoruudessansa, sillä antoivat pidellä rintojansa, ja taputella neitsyytensä nisiä.” (Hes. 23: 3)

”Heillä on silmät huoruutta täynnä, ja ei taida synnistä lakata, he houkuttelevat tykönsä horjuvat sielut, he ovat sydämensä ahneudessa harjaantuneet, kirottu kansa.” (2. Piet: 2: 14)

”Niin kuolettakaa sen tähden teidän jäsenenne, joka maan päällä ovat, huoruus, saastaisuus, häpeällinen himo, rietas halaus ja ahneus, joka on epäjumalan palvelus.” (Kol. 3: 5)

”Huoruus, viina ja väkevä juoma hulluksi saattavat.” (Hos. 4: 21)

”Viina ja vaimot tekevät viisaan miehen hulluksi ja ne, jotka porttoin kanssa yhteyttä pitävät, tulevat mielipuoliksi.” (Siir. 19: 2)

Sen lisäksi tällainen ihminen menettää kunniansa eli maineensa, tulee sormella osoitettavaksi. ”Rangaistus ja häpiä tulee hänen päällensä, ja hänen häväistyksensä ei pyyhitä pois.” (Sananl. 6: 33)

2) HAURETTA, IRSTAUTTA JA SODOMAN SYNTEJÄ

Haureus
Uskonnollisena terminä haureudella viitataan teologiseen käsitykseen ja varhaisessa kristillisessä opetuksessa käytetyn pääpaheiden luokituksen, seitsemän kuolemansynnin, viimeiseen pääpaheseen himon syntiin, johon kuuluvat mm. haureus, irstaus ja siveeettymyys. Tämä on ollut pitkään pohjana myös rikoslaille.

Haureus on vanhaa raamatun kieltä, joka tarkoittaa epäsiveellistä tai yleistä seksuaalimoraalia loukkaavaa toimintaa. Suppeassa merkityksessä huorinteko eli luvaton sukupuoliyhteys kahden henkilön välillä, jotka eivät ole keskenään naimisissa; laajemmassa merkityksessä siveettömyys yleensä.

Uudessa testamentissa haureus on käännös kreikankielisestä termistä porneia. Porneian kantasanasta porne, tulee myös eräällä varsin vanhalla ammatilla itseään elättävän naisen nimitys portto ja pornografia. Porneia sana tarkoittaa luvattomia, raamatullisen avioliiton ulkopuolisia sukupuolisuhteita. (au-seksi). Huoruudelle kreikankielessä on myös oma ilmaus: moikheia.

Raamatun haureus käsite on kuitenkin laajempi kuin porneia. Raamatussa puhutaan haureuden synneistä: haureus on siis muutakin kuin huoruutta (aviorikos, uskottomuus, syrjähyppy). Raamatullinen haureus tarkoittaa, että kaikki sukupuolinen kanssakäyminen ja sukupuolielinten ja seksuaalisuuden käyttö jumalan sanan alkuperäisen tarkoituksen vastaisesti, eli kaikki muu seksi kuin lasten teko kristillisessä avioliitossa, on syntiä (papin aameneen asti naisen on oltava neitsyt ja seksi avioliitossa on vain lasten tekemistä varten). Siihen sisältyvät aviorikos, prostituutio, naimattomien väliset sukupuolisuhteet (esiaviollinen seksi, tilapäisseksi, irtosuhteet, vanhan suomen lakikielessä salavuoteus), porno, masturbaatio, anaaliseksi, suuseksi, ryhmäseksi, ”luonnottomat” seksileikit ja kaikenlainen muu irstailu ja ”perverssiot” kuuluvat haureuden synteihin. Sukupuolisen himon kohdistuminen esineisiin on myös syntiä.
Lisäksi se käsittää kaikki sukupuolitoiminnot samaa sukupuolta olevien kesken ja himon kohdistumiseen eläimeen. Homoseksaalisuudesta käytetään myös omaa synti nimeä eli Sodoman ja (Gomorran) synti. Homoseksuaalisuudessa himo kohdistuu väärään kohteeseen, joka on ”kiellettyä hedelmää”, sillä Jumala on kieltänyt sen asian harjoittamisen sanassaan. Homous, sukupuoliyhteyden haluaminen ja harjoittaminen samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa, on yksi pahimmista himon synneistä. Raamatun ja Paavalin mukaan himon synnin jonka valtaan joutuminen koituu ihmiselle tuomioksi ja ikuiseksi kuolemaksi.

Haureutta voi harjoittaa myös avioliiton sisällä: ryhmäseksi, masturbaatio, anaaliseksi, suuseksi, fetissit ja muut seksileikit, samoin pornon katselu ja pornosta nauttiminen ovat haureutta. Raamatun haureuskielessä prostituoitu ja pornonäyttelijä ovat suunnilleen sama asia. Paholainen väijyy joka nurkan takana ja synti tunkeutuu ovelalla tavalla ihmisen sydämeen kaikkien aistien välityksellä. Synnistä nauttiminen on väärin, vaikka nauttisi vain siitä, kun katselee muiden harjoittavan syntiä. Kun pornoa katsellessa harrastetetaan mielen ja ruumiin turmelevaa itsesastutusta, langetaan kaksinkertaiseen syntiin, masturboimalla samanaikaisesti kun haureellisilla riettailla ajatuksilla hekumoidaan. Itsesaastutus estää uskovaista vaeltamasta puhtaasti, koska masturboija turmelee ajatuksensa ja sydämensä haureellisilla ajatuksilla harjoittaessaan itsesaastutusta. Itsetyydytys seuraa ajatuksissa lankeamista ja johtaa vain pahempiin lankeemuksiin: jos ei käytännön teoissa niin sydämen ajatuksissa kuitenkin. Raamatussa haureutta ei ole siis pelkästään teot vaan myös ajatukset ja ”pahat” himot. Jeesus tuomitsee ankarasti himoiten katsomisen: “Te olette kuulleet sanotuksi: ’Älä tee huorin.’ Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssaan.” (Matt. 5:27-28). Jeesuksen mukaan ei ainoastaan fyysisesti huorin tekeminen ole huorin tekemistä, vaan myös kaikenlainen himoiten katseleminen on haureuden syntiä.

Irstaus (kreikaksi a‧sel′gei‧a)
Irstaus on hiiliittömän himon synti. Ramatussa sillä tarkoitetaan tekoja, jotka rikkovat vakavasti Jumalan lakeja ja jotka heijastavat häpeämättömyyttä, julkeutta tai ylenkatseellisuutta – asennetta joka ilmaisee epäkunnioitusta tai jopa halveksuntaa valtaa, lakeja ja käyttäytymisnormeja kohtaan.

Thayerin kreikkalais-englantilainen sanakirja määrittelee kreikkalaisen sanan a·sel′gei·a (irstaus): ”hillittömyys, kevytmielisyys, häpeämätön käytös, säädytön käytös”.

Heprealainen sana zim·mah′ käännetään raamauissa vastineilla ”irstaus” ja ”siveettömyys” (3Mo 18:17; 19:29). :19, Rbi8, alav.; 2Pi 2:7, Rbi8, alav.). Raamatussa määritellään irstaudeksi esimerkiksi porttous (Jer 13:27; Hes 23:44).

Paavali yhdistää irstauden luvattomaan sukupuoliyhteyteen (Roomalaisille 13:13, 14).
Koska Galatalaiskirjeen 5:19–21:ssä irstaus mainitaan sellaisten syntisten tapojen joukossa, joita harjoittava ei peri Jumalan valtakuntaa, irstaus antaa perusteen ojentaa siihen syyllistynyttä ja mahdollisesti erottaa hänet kristillisestä seurakunnasta. Jos joku harjoittaa katumatta haureutta, hän ei kuulu kristilliseen seurakuntaan. Henkilö voidaan erottaa seurakunnasta, jos hän harjoittaa katumattomasti haureutta, joitakin epäpuhtauden muotoja tai irstautta.
Apostoli Paavali: ”Lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat haureus, epäpuhtaus, irstaus – – varoitan teitä ennalta – –, että ne, jotka harjoittavat sellaisia, eivät peri Jumalan valtakuntaa.” (Galatalaisille 5:19–21).
Jeesus osoittaa, että irstaus heijastaa sitä, mitä ihminen on sisäisesti. Hän sanoo: ”Sisältä, ihmisten sydämestä, tulevat ulos vahingolliset järkeilyt: haureudenteot, – – aviorikokset, – – irstaus – –. Kaikki tämä paha tulee ulos sisältä ja saastuttaa ihmisen.” (Mr 7:20–23.).
Irstaus kuuluu ”lihan tekoihin”, niihin lihallisiin haluihin, jotka ”sotivat sielua vastaan”. ”Ne, jotka harjoittavat sellaisia, eivät peri Jumalan valtakuntaa”, sanotaan Jumalan sanassa. (Ga 5:19, 21; 1Pi 2:11).
Totuuden valoa rakastavia kristittyjä kehotetaan: ”Vaeltakaamme säädyllisesti niin kuin päiväsaikaan, ei mässäilyissä eikä juopottelussa, ei luvattomassa sukupuoliyhteydessä eikä irstaudessa.” (Ro 13:13; Joh 3:19–21).
Apostoli Pietari toteaa: ”Sillä riittää, että kuluneen ajan [ennen Jumalan palvelijoiksi tuloa] olette toteuttaneet kansakuntien tahtoa kulkiessanne irstaissa teoissa.” (1Pi 4:3.).
Myös apostoli Paavali varoittaa kristittyjä ja kuvailee niiden maailmallisiin kansakuntiin kuuluvien, joiden kanssa he aiemmin seurustelivat, olevan ”mieleltään pimeydessä ja vieraantuneita Jumalalle kuuluvasta elämästä. Menetettyään kaiken moraalitajunsa he ovat antautuneet irstauteen harjoittamaan ahneesti kaikenlaista epäpuhtautta.” (Ef 4:17–19.)

3) SEITSEMÄS KUOLEMAN SYNTI

300-luvulla kristinuskon yhden suurimman teologin, kirkkoisä Pyhä Augustinuksen (Augustinus Aurelius 354-430 jaa) esittämä, Raamatun syntiinlankeemustarinaan, Mooseksen lakiin, Jeesuksen ja Paavalin haureuskäsityksiin perustuva syntitulkinta, vaikutti merkittävällä tavalla kaikkien kirkkokuntien käsitykseen synnistä ja oli pohjana katolisen kirkon katekismuksen seitsemän kuolemansynnin (pääpaheen) hierarkialle, joista muut synnit seurasivat. Augustinus puhui seksuaalisuuteen liittyvästä häpeästä ja hänen kielenkäytössään sukupuolielimet olivat säädyttömät ruumiinosat. Himot vaivasivatkin Augustinusta koko tämä elämän ajan. Himot olivat este hyveelliselle elämälle, himot olivat pahimpia syntejä, mitkä vaikuttivat ihmisen elämässä.

Augustinuksen syntikäsitystä kehitti edelleen mm. oli kirkkoisä ja paavi Pyhä Gregorius Suuri (n. 540-604) ja edelleen keskiaikainen skolastiko, Tuomas Akvinolainen, (1225-1274). Katolisen kirkon mukaan kuoleman synnit erottivat ihmisen jumalasta ja johdattivat ihmisen kadotukseen. Seitsämännen kuoleman synnin viimeisestä synnistä eli himosta on seurannut moraalisen paniikin aaltoja, miljoonien ihmisten kärsimystä ja vainoja nykyaikaan saakka.
Eritysiä kuolemansyntejä olivat ne, joissa miehen siementä laskettiin hukkaan, siementä estettiin hedelmöittämästä nainen (munasolusta ei tuolloin ollut tietoa). Tämän vuoksi sellaiset synnit kuin masturbointi, coitus interruptus ehkäisynä ja miehen kanssa makaaminen olivat kaikkein pahimpia, pahempia kuin oman äidin kanssa makaaminen.

Moraalisen paniikin aaltoja Suomessa:

1400-1700-luvun Suomessa erityinen synti oli eläimeen sekaantuminen. 1800-luvulta 1900 luvun puoliväliin saakka Suomeenkin rantautui itsesaastutukseen liittyvä moraalinen paniikki.

1970-luvulla USA:sta alkoi seksuaaliseen hyväksikäytön paniikki, joka rantautui Suomeen 1980-luvun puolivälissä.

2000-luvulla on taitettu peistä prostituutiosta ja väitetystä ihmiskaupasta.
Seksuaalisen hyväksikäytön ja prostituution moraalinen paniikki ei ole meillä juurikaan laantunut, vaikka sen kärki on muualla taittunut tieteellisen tutkimuksen myötä.

Käsitykset, jotka luotiin kristillisessä kirkossa noin 1700 vuotta sitten ihmisen seksuaalisuuteen liittyvinä synetinä, elävät yhä tänä päivänäkin Suomessa maksullisen seksiin liittyvinä noitavainona, ajojahteina ja moraalisena paniikkina.

4) NOITAMAGIAA JA SIELUKAUPPAA SARVIPÄÄN KANSSA KYÖPELIN VUOREN ORGIOISSA

Keskiajalla katolinen kirkko yritti kitkeä ikivanhoihin kansantaruihin perustuvia luonnonuskontoja leimaamalla ne pakanuudeksi ja harhaopeiksi. Pyhän Augustinuksen opetuksen pohjalta, että kirkko voi pakottaa harhaoppiset kirkon jäseniksi, Paavi Gregorius IX loi 1231 paavillisen inkvisitiolaitoksen kerettiläisten tuomitsemiseksi. Shamaanin henki oli hänen rummussaan, rumpu tuhottiin ja shamaani ruoskittiin, vangittiin tai teloitettiin pelotukseksi muille julkisissa katumus- ja rangaistusnäytöksissä. Muita helposti syytteen saaneita olivat esim. homoseksuaalit ja juutalaiset. Keskiaika oli noitavainojen esiaste, jolloin luotiin malli myöhemmille noituusoikeudenkäynneille ja vainoille.

Suuret eurooppalaiset noitavainot roihusivatkin vasta noin 1400-1700 luvuilla, kun myöhäiskeskiajan lopussa kehitettiin uudenlainen noitateoria. Vuonna 1486 tai 1487 painettiin inkvisiittorien, Jacob Sprenger ja Heinrich Kramer, kirjoittama pahamaineinen kirja, Malleus maleficarum, saksaksi der Hexenhammer, Noitavasara, jossa noituus ja musta magia selitettiin osaksi kerettiläistä harhaoppia, jota vastaan inkvisitio taisteli. Noitavasaran liitteenä oli Paavi Innocentius VIII bulla, Summis desiderantes affectibus, jossa noituus määriteltiin saatananpalvonnaksi ja hyväksyttiin noitien polttaminen. Noitavasarassa kuvattiin uskomusta, jonka mukaan noidat kokoontuivat lentäen irstailemaan paholaisen kanssa noitasapatiksi kutsuttuihin orgioihin Kyöpelinvuorelle. Juhlissa vahvistettiin noitien ja paholaisen liitto. Kirkonmiehet varoittelivat kansaa pahoista noidista, jotka olivat hankineet taikavoimansa sielunsa autuutta vastaan tehdyillä sopimuksilla pahojen henkien, jopa itse Paholaisen kanssa. Aikalaisten ajatusten mukaan paholainen saattoi käännyttää palvelijoikseen ja liittolaisikseen erityisesti naisia. Naisten kykyjä noituuteen pelättiin huomattavasti enemmän kuin miesten; Antiikin ajoita lähtien nimenomaan naisilla ajateltiin olevan luontainen kyky astua sisään henkien maailmaan ja käyttää mustaa magiaa, ennustaa ja hallita yliluonnollisia voimia. Noitasyytösten kohteeksi joutumiseen ei välttämättä tarvittu kuin ehkäisytietous ja taito kerätä ja käsitellä ehkäisyyn liityviä rohdoskasveja. Mooseksen ja Paavalin ajoista asti oli elänyt myös vahvana käsitys, että naisen seksuaalisuus on mm. haureuteen liittyvien syntien ja kuukautisten takia likaista ja saastaista, ja immenkalvonsa rikkonutta naista pidettiin jotenkin pilaantuneena ja alttiina Saatanan houkutuksille. Kaikesta tästä taikauskon sopasta syntyi lopulta uskomus, että naisnoidat saivat yliluonnolliset kykynsä ja taikavoimansa korvaukseksi sielunsa myymisestä Paholaiselle, kauppa vahvistettiin noitasapatissa irstaissa orgioissa noidan ja itsensä Sarvipään yhdynnällä. Noitaoikeudenkäynneissä tuomittiin teloitettavaksi noin 50 000 ihmistä, viimeinen noitien kuolemantuomio Euroopassa pantiin tiettävästi toimeen Puolassa vuonna 1793, kun kaksi naista poltettiin roviolla tuomittuina naapurin karjan noitumisesta.

Anna Kontulan mukaan http://annakontula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/113816-itse%C3%A4-myym%C3%A4ss%C3%A4 legenda noitasapatissa yhdynnällä sinetyidyistä noitien sielukaupasta Saatanan kanssa ehkä osaltaan selittää, miksi sielukauppa on jäänyt elämään nimenomaan prostituutio puheessa, miksi nimenomaan seksin myymistä pidetään ”itsensä” myymisenä, miksi juuri prostituutio kaikista maailman pelätyistä ja paheksutuista teoista on sielukauppaa, miksi jotkut uskovat prostituution aiheuttavan harjoittajalleen niin vakavia psyykkisiä vaurioita, että seksin myynti on rinnasteinen sielunsa hukkaamiseen. 2000-luvulla harva tietoisesti haluaa sanoa, että naisen ”itse” on hänen vaginansa. Silti samat ihmiset saattavat huomaamattaan väittää, että seksin myynti on itsen myymistä, vaikka ansiotulojen hankkiminen muiden inhimillisten toimintojen avulla ei sitä ole. Kieli muuttuu, mutta ei koskaan vapaudu historiastaan. Puhe itsensä myymisestä kantaa edelleen mukanaan huonosti tiedostettua mutta silti tehokasta leimaa sellaista ihmisryhmää kohtaan, jolla on varsin heikot mahdollisuudet puolustaa itseään. Anna Kontula kysyy bloginsa lopussa ”Mitäpä, jos ryhtyisimme soveltamaan seksityöntekijöihin samoja huomaavaisuussääntöjä kuin ihmisiin yleensäkin? Siis jos keskustelun aiheena eivät ole noidat, neitsytmagia tai sielujen markkinakurssit, puhuisimme yksinkertaisesti vain seksin myynnistä”

5) JALKAPUUSTA MAKSULLISEEN HEDELMÖITYSHOITOON

Suomessa luterilainen valtionkirkko ja sen uskollinen liittolainen Ruotsin kruunu, ovat jo uskonpuhdistuksesta alkaen käyneet jatkuvaa taistelua esi- ja ulkoaviollisia suhteita ja muuta haureutta vastaan. Seitsemän kuolemansynnin listan viimeinen kohta on ollut lainsäädännön ja yleisen sukupuolimoraalin perusta pitkälti 1900-luvun alkuun saakka.

Ruotsin valtakunnan ensimmäinen kirkkolaki 1686 kirkko­laki antoi tarkkoja ohjeita kirkkokurista, jolla tähdättiin kristillisen siveyden ja jumalan kymmenen käskyn ylläpitämiseen. Kirkkokuriin kuuluvat häpeärangaistukset kuten esim. häpeäpaalu- ja jalkapuurangaistus, poistettiin käytöstä vuonna 1894, kun uusi rikoslaki astui voimaan.

Vielä sata vuotta sitten äpärän saaminen oli Suomessa syntiä, aviottoman lapsen synnyttänyttä naista ja lehtolapsia halveksittiin, heihin suhtauduttiin vihamielisesti. Monet naiset joutuivat synnyttämään luvattomat lehtolapsensa salaa, hylkäämaan harha-askeleensa ja jopa hukuttamaan huorimukulansa koskeen, välttyäkseen itse vainolta ja rangaistuksilta. Äpärillä ei ollut laillista asemaa ennen vuotta 1922, jolloin köyhäinhoitolaissa tunnustettiin ja vahvistettiin aviottomien lasten laillinen asema. Olisiko maailma ollut parempi paikka miljardeille ihmisille elää viimeisen 2000 vuoden aikana (sen lisäksi että juutalaiset odottaisivat yhä messiastaan), jos nykyaikainen lainsäändäntö olisi ollut voimassa jo Herodes Suuren Juudeassa ja Keisari Augustuksen Pax Romanassa? Olisiko kristinusko syntynyt, jos ajanlaskun alun Palestiinassa haureuteen liittyvät synnit olisi dekriminalisoitu, jos ehkäisy ja abortti olisi ollut sallittua, jos au- ja ea lapsen synnyttäneen naisen ei tarvitsisi enää keksiä tarinoita neitseellisestä sikiämisestä yhteisöstä karkottamisen pelossa ja jos ea lapsen tarvitsisi enää kuvitella henkimaailman asiota biologisen isän korvikkeeksi?

Ehkäisy on ollut syntiä, naisia jotka tiesivät ehkäisyn on pidetty noitina.

”Silloin Juuda sanoi Onanille: ”Makaa veljesi lesken kanssa, täytä velvollisuutesi hänen lankonaan ja herätä eloon veljesi suku.” Mutta Onan tiesi, ettei lasta pidettäisi hänen omanaan, ja aina kun hän makasi kälynsä kanssa, hän antoi siemenensä mennä maahan, ettei antaisi jälkeläisiä veljelleen. Herran silmissä hänen tekonsa oli paha, ja siksi Herra antoi hänenkin kuolla.” (1. Moos. 38:8-10.)

Tällä Raamatussa kuvatulla tapahtumalla, jossa keskeytettyä yhdyntää kuvataan tuomitsevaan sävyyn, kirkkoisät, reformaattorit perustelevat kantaansa ehkäisykiellolle. Miehen lisääntymiskyvyttömäksi tekevä kastraatio on tuomittu myös Vanhan testamentin lakikokoelmassa: ”Älköön kukaan, joka on kuohittu musertamalla tai leikkaamalla, pääskö Herran seurakuntaan.” (5. Moos. 23:1.). 1992 raamatunkäännöksen viitemerkinnöissä viitataan myös kohtaan 5. Moos. 25:5-10, jossa kuvataan, miten juutalaisten säädösten mukaan tuli häväistä miestä, joka kieltäytyi herättämästä siementä veli-vainajansa vaimolle.

Varhaisista kirkkoisistä erilaiset ehkäisymenetelmät tuomitsivat ainakin Klemens Aleksandrialainen, Hippolytus Roomalainen, Lactantius, Hieronymus, Johannes Krysostomos, Epifanios sekä Augustinus, joka kirjoitti 419: ”Oletan siis, että vaikka et makaa (vaimosi kanssa) jälkikasvun saamiseksi, et myöskään himon vuoksi yritä estää jälkikasvun saamista pahalla rukouksella tai pahalla teolla. Vaikka niitä, jotka tekevät näin, kutsutaan mieheksi ja vaimoksi, eivät he ole sitä. Heillä ei ole mitään avioliiton todellisuutta, vaan he peittävät häpeän kunniallisella nimellä. Joskus tämä himokas julmuus, tai julma himo, johtaa siihen, että he jopa tekevät steriiliysmyrkkyjä.”

Hieronymuksen mukaan hedelmättömyysjuomien nauttiminen on murha.

Protestanttiset uskonpuhdistajat tuomitsivat ehkäisyn 1500-luvulla. Jean Calvinin mukaan siemenen laskeminen maahan on hirviömäistä. Martti Lutherin mukaan maan täyttäminen ei ole vain käsky, vaan enemmän kuin käsky. Hän kirjoitti 1544 siemenen maahan laskemisesta näin: ”Tämä on inhottava synti, paljon pahempi kuin sukurutsaus tai huorinteko. Minä sanon sitä hekumoitsemiseksi, jopa Sodoman synniksi.”
Roomalaiskatolisessa kirkossa eriasteista kielteistä suhtautumista ehkäisyyn esiintyy vielä tänäpäivänäkin. 1968 Paavi Paavali VI:n kiertokirjeen, Humanae Vitaen, mukaan suvunjatkamistapahtuman keskeyttäminen, naisen pysyvä tai väliaikainen hedelmättömäksi tekeminen sekä etenkin raskauden keskeyttäminen ovat hylättäviä syntyvyyden säännöstelymuotoja. Katolisen kirkon mukaan lasten saamista voi kuitenkin rippi-isän kanssa käytyjen keskustelujen perusteella painavista fyysisistä, psyykkisistä tai taloudellisista väliaikaisista syistä johtuen siirtää myöhemmäksi vain nk. luonnollisia perhesuunnittelumenetelmiä, eli sukupuolielämän ajoittaminen vain naisen kuukautiskierron hedelmättömien päivien ajalle, käyttäen. Käytännössä kuitenkin monet katolilaiset eivät enää noudata kirkon opetusta ehkäisystä.
Suomessa vanhakirkollisessa raamatuntulkinnassa ehkäisyyn suhtauduttiin torjuvasti 1900-luvun alkuvuosikymmeniin asti. Asenteet ovat kuitenkin yleisesti yhteiskunnassa muuttuneet ja naisten lisääntymisterveydelliset oikeudet ovat ajaneet kuolenmansyntien ohi.
Ainoastaan vanhoillislestadiolaisuus, joka katsoo edustavansa Raamatun kantaa ja jatkavansa lähes 2000-vuotista kristillistä traditiota, syntyvyyden säännöstelyyn suhtaudutaan vieläkin kielteisesti. Vielä 1960-luvulla vanhoillislestadiolaisilla oli ehdoton ehkäisykielto, vaikka raskaus olisikin ollut äidille hengenvaarallinen. Vanhoillislestadiolaisten keskusjärjestön SRK:n entinen puheenjohtaja Erkki Reinikainen kirjoitti syntyvyyden säännöstelystä 1988 näin: ”Uskovaisten elämään ei ole kuulunut millään aikakaudella syntyvyyden säännöstely. Tämä on ollut aikaisemmin myös kirkon kanta. – – SRK ei ole määrännyt käyttäytymisnormeja vanhoillislestadiolaisille aviopuolisoille. Ehkäisyn ja aborttien torjuminen nousee jokaisen kohdalla uskon perusteista omakohtaisena asiana.”

Abortti

Abortin asema lainsäädännössä on vaihdellut eri maissa joidenkin maiden täyskiellosta toisten maiden hyvin sallivaan aborttipolitiikkaan. Katolisen kirkon mukaan abortti on synti, josta seuraa automaattisesti ekskommunikaatio eli kirkon yhteydestä erottaminen. Katolinen kirkko ei hyväksy aborttia edes raiskaustapauksissa. Katolisen kirkon katekismuksen mukaan kirkko on julistanut ensimmäisistä vuosisadoista alkaen, että abortin tekeminen on moraalisesti paha teko. Tämä oppi ei ole muuttunut, se on muuttumaton. Varsinainen abortti, ajateltiinpa se päämääräksi tai keinoksi, on raskas rikos moraalilakia vastaan. Suomessa ennen vuotta 1950 raskaudenkeskeytys hyväksyttiin vain lääketieteellisin perustein. Vuonna 1950 tuli voimaan laki, joka mahdollisti myös sikiön vammaisuudesta, sairaudesta, raiskauksesta ja insestistä johtuvan abortin. Vuonna 1970 tuli voimaan ns. vapaa aborttilaki, jossa abortin saattoi tehdä sosiaalisin perustein.

Lasten sukuelinten silpominen on törkeä pahoinpitely

Ympärileikkauksia tehdään maailmassa vuosittain arviolta miehille noin 15–20 miljoonaa, joista noin 12 miljoonaa muslimimaissa ja noin 100 000 juutalaisuuden parissa.

Ympärileikkauksen perinne juontaa juurensa jo varhaisista heimo kulttuureista, joissa peniksiä ja klitoriksia leikeltiin ja viillettiin rituaalinomaisesti siirtymäriittinä.

Raamatun tarinoiden mukaan jumala antoi Aabrahamille käskyn ympärileikata kaikki miespuoliset jälkeläisensä. Sekä juutalaiset että muslimit kunnioittavat Aabrahamia esi-isänään ja noudattavat laajasti ympärileikkauksen poikien perinnettä.

Keskiaikainen juutalainen rabbi, lääkäri ja filosofi Moses Maimonides (1135-1204) perusteli ympärileikkausta seksuaalisen halun ja kyvyn vähentämisellä moraalin korjaamiseksi sekä ryhmään sitouttamisella.

Englanninkielisissä maissa poikien ympärileikkauksen historiaan on liittynyt myös ”terveysajattelu”. Ympärileikkauksen on ajateltu parantavan joitain sairauksia ja erityisesti ehkäisevän itsetyydytystä.

Tyttöjen silvonta on jäänyt elämään lähinnä afrikkalaisena yhteisöllisenä muslimien harjoittaman heimo perintönä. Myös Lähi-idässä sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa sitä harrastetaan. Silpominen on yleisintä Somaliassa, jossa 97 prosenttia naisista silvotaan. Myös Euroopassa on siirtolaisuuden ja maahanmuuton takia kymmeniätuhansia afrikkalaisperäisiä naisia, jotka on silvottu. Euroopassa silvonta on kiellettyä, mutta sitä tehdään silti jonkin verran.
Tyttöjen sukuelinten silvonnan, klitoriksen poiston, vaginan kiinni ompelun tarkoitus on kontrolloida naisen seksuaalisuutta, uskottomuutta ja neitsyyttä ja seksuaalista nautintoa. Vielä 1900-luvulla silvontaa on käytetty myös masennuksen, hysterian ja muiden hermostollisten sairauksien, epilepsian, masturbaation, lesbouden torjuntaan.

Länsimaissa tyttöjen sukupuolielimien silpominen on ihmisoikeuksen vastaisena ja terveydellisesti vahingollisena kiellettyä. Suomessa poliisi tutkii tyttöjen silpomista törkeänä pahoinpitelynä.

Sexpo, Väestöliitto, Duadecin ja Pelastakaa Lapset ry., on lähettänyt sosiaali- ja terveysministeriöön sekä oikeusministeriöön vetoomuksen, jossa esitetään, että lapsen ruumiillisen koskemattomuuden suojaaminen on tärkeää ja pitkällä tähtäimellä poikien ei-lääketieteellisistä ympärileikkauksista tulisi luopua. Perussuomalaiset puolueen kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkalan teki syyskuussa 2012 lakialoitteen, joka tekisi uskonnollisista alle 15-vuotiaiden poikien ympärileikkauksista rikoksen.

Sodoman synti

Sodoman turmiollinen kuoleman synti, miehen kanssa makaaminen, oli rikos vuoteen 1971. Homoseksuaalisuuden medikalisaatiota pidetään nykyisin lääketieteen yhtenä suurimpana virheenä. Aikanaan psykiatrit määrittelivät homoseksuaalisuuden sairaudeksi, mikä perustui tutkimuksiin, joita oli tehty niiden homoseksuaalien parissa, jotka olivat joutuneet mielisairaalaan. Kun sitten tehtiin tutkimus, jossa otokseen otettiin kaikkien homoseksuaalien edustajat, niin yhteyttä homoseksuaalisuuden ja mielenterveyden häiröiden välillä ei enää havaittu. Lääketiedettä ja sen termejä on käytetty siis väärin perusteltaessa moraalisesti vääränlaiseksi koettua seksuaalisuutta ja sen perusteella säädettyjä lakeja. Homoseksuaalisuus poistettiin rikoslaista vuonna 1971, evankelis-luterilaisen kirkon edustajien painostuksesta lakiin lisättiin kuitenkin ns. kehotuskielto (se kielsi julkisen kehottamisen kahden samaa sukupuolta olevan henkilön väliseen haureuteen, ja on sisällytettiin lakiin lähinnä suojaamaan ”sovinnaisia siveellisyyskäsityksiä”), jotta ”ilmiön poikkeavuus ja sairaalloisuus” olisi kaikille selvä. Sairausluokituksesta homoseksuaalisuus poistettiin vasta vuonna 1981.

Susiparina eläminen, puhumattakaan samaa sukupuolta olevien yhteiselämisestä, on ollut syntiä ja juridisesti puolilaitonta vuoteen 2011 saakka.

2007 voimaan tulleen lain mukaan hedelmöityshoidot sallitaan avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävien lisäksi myös ei-avioliitossa elävällä naisparille tai naiselle.

Hengen lähtö lähellä – itsesaastutuksesta itsetyydytykseen

Augustinus kehitti Vanhan testamenttin tarinasta, Onanin läikytetystä siemenestä, hengenvaarallisen itsesaaastutuksen kauhistuttavan synnin, josta ei ollut enää paluuta, sillä Augistinuksen aikana kirkko kielsi itsesaastutuksen ja enenmän ja vähemmän kiellettynä se on pysynyt melkein meidänpäiviimme saakka. Eikä masturbaatiopaniikki ole vieläkään tyystin hellittänyt. On jopa ihmisiä, joiden ura on tuhoutunut masturbaatioon. Yksi heistä on Joycelyn Elders. Eikä kyse edes ollut hänen omasta masturbaatiostaan. Surgeon general on Yhdysvaltain korkein lääkintöviranomainen. Kun lasten seksuaaliseen kehitykseen erikoistunut professori Joycelyn Elders nimitettiin tuohon virkaan 1993, hän oli ensimmäinen musta ja vasta toinen nainen tällä paikalla. Vuodenvaihteessa 1994-1995 Elders osallistui YK:n aids-konferenssiin. Sen lehdistötilaisuudessa häneltä kysyttiin, eikö masturbaatiota voisi suositella turvaseksinä, jonka avulla nuoret välttäisivät aidsin tartuntariskin. Elders vastasi, että masturbaatio on osa ihmisen normaalia seksuaalisuutta, joten ehkä sitä todellakin pitäisi opettaa. Se oli Virhe. Lehdissä Eldersiä haukuttiin masturbaation ylipapittareksi. Konservatiivit raivosivat. Lopulta presidentti Bill Clinton pyysi häntä eroamaan.

Augustinuksen taikauskoiset käsitykset ovat aiheuttaneet masturbaatiopaniiki aaltoja, jotka ovat levinneet kulovalkean tavoin ympäri mailmaa. Itsetyydytys oli ensin synti, mutta 1700-luvulta alettiin sitä pitää myös terveydellisesti vahingollisena ja haitallisena. Siitä miten Onanin synnin takia ihmiset menettävät terveytensä, on kirjoitettu lukuisia kirjoja, oppaita ja pamfletteja, joissa on yksityiskohtaisesti kuvailtu, miten kammottavalla tavalla itsasaastutus tuhoaa ruumiin ja mielen ja joissa on annettu varoittavia sanoja, hengellisiä ja ruumiillisia ohjeita niille, jotka ovat jo vahingoittaneet itseään tällä kammottavalla tavalla. Uskonnolliset ja lääketieteelliset puoskarit julistivat, miten esimerkiksi miehille masturbointi aiheutti siemennesteen puutostilan, joka puolestaan aiheutti mm. heikkoutta, näön samentumista, kiputiloja, päänsärkyä, heikkohermoisuutta ja muita hermosairauksia. Itsesaastutus saattoi myös johtaa mielisairauteen tai jopa kuolemaan. Paremman väen kauniimmat osapuolet eivät tietenkään onanoineet, vain saastaisissa olosuhteissa elävät alemman luokan naiset harjoittivat tätä kauhistuttavaa pahetta.

Monet rohdoskauppiaat keksivät uuden tavan edistää bisneksiään erilaisilla lääkkerohdoksilla julistaessaan vastenmielisen itsesaastutuksen synnillisyydestä ja terveyshaitoista ja pelottavista seurauksista molemmissa sukupuolissa pamfleteissaan. Niistä otettiin yhä uusia painoksia. Keksittyään tyhjästä uuden taudin ja säikyteltyään ihmiset sillä puolikuoliaiksi tekijä organisoi kirjakauppiaista ketjun, joka tarjosi pelastusta: Vahvistavaa tinktuuraa ja tehokasta pulveria. Jokaisellahan oli jotain kolotusta. Eikö päätä särkenytkin aamulla? Ettei vain minunkin silmieni alla ole siniset pussit? Kun kirjassa kuvatut oireet olivat hyvin yleiset, jokainen tavallinenkin vaiva meni pian itsesaastutuksen piikkiin – miltei jokainenhan masturboi.

Yksi Yhdysvaltain terveysliikkeen tunnetuimpia profeettoja, presbyteeripappi Sylvester Graham, uskoi, että liika seksi aiheutti kaikkea mahdollista ruoansulatusvaivoista ja päänsärystä epilepsiaan ja mielisairauteen. Hänen mielestään miesten piti säilyttää poikuutensa ja naisten neitsyytensä kolmikymmenvuotiaiksi. Senkin jälkeen seksiä sopi harjoittaa ainoastaan lisääntymistarkoituksessa kerran kuussa, ja silloinkin vain, jos terveys muuten oli hyvä. Graham kehitti nimeään kantavat keksit hillitsemään liiallista seksuaalisuutta.

Toinen tunnettu terveysvalistaja oli lääkäri ja kiihkeä seitsemännen päivän adventisti John Harvey Kellogg, joka veljensä Will Keith Kelloggin kanssa perusti terveysruokaa tuottavan Sanitas Food Companyn 1897. Sen kuuluisin tuote olivat rapeiksi paahdetut maissihiutaleet, joita suositeltiin nuorisolle aamiaiseksi nimenomaan siksi, että niiden uskottiin rauhoittavan teini-iän seksuaalista kiihkoa.
Samassa hengessä rakennettiin partioliikettä. Lordi Robert Stephenson Smyth Baden-Powell uskoi, että masturbaatio tuhoaa ruumiin ja sielun. Väsyttämällä nuoret reippain ulkoilmaleikein heidät saatiin iltaisin nukahtamaan kuin tukki.

Lopulta paniikki ylitti kaikki järjelliset mittasuhteet. Kehittyi kokonainen sadistinen kasvatuksen filosofia, joka lähti tappavan taudin kitkennästä keinolla millä hyvänsä. Lasten kädet saatettiin kahlita nukkumisen ajaksi erilleen ja jalat yhteen. Heidät puettiin pakkopaitaa muistuttaviin siveysvaatteisiin, jotka estivät sukupuolielinten hypistelemisen. John Harvey Kellogg esitti, että tyttöjen itsetyydytyksen estämiseksi klitoriksen päälle pitäisi kaataa ihoa syövyttävää fenolia. Tytöiltä amputoitiin klitoris tai ommeltiin häpyhuulet puuduttamatta yhteen. Näin haluttiin varmistaa, että lapsille syntyisi pelko itsetyydytystä kohtaan. Yhdysvalloissa vielä 1948 on tiedossa että viisivuotiaalta tytöltä poistettiin klitoris masturboinnin lopettamiseksi. Pojille tehtiin esinahan tahallisen kivuliaita poistoja, ilman puudutusta, sillä leikkauksesta aiheutuva kipu oli sopiva rangaistus, jonka jälkeen poika tuskin yrittäisi tyydyttää itseään. Nuorukaisia varjeltiin yölliseltä erektiolta infibulaatiotekniikalla, kiristämällä esinahka peniksen pään ympärille silkkilangalla tai hakaneulalla niin, että pienikin peniksen paisuminen herätti suuriin kipuihin. Peniksen ympärille saatettiin myös kiinnittää piikkipanta.

Koko repertuaari on niin sadistinen, että on pakko kysyä, miksi masturbaatio häiritsi joidenkin mielenrauhaa, niin että kokonainen aikakausi saattoi vaipua tällaiseen mielisairauden kaltaiseen hysteeriseen paniikkiin. Kuvittelivatko ihmiset masturbaation aiheuttamat kammottavat vaivat? Varmastikaan eivät. Vaivat olivat todellisia, mutta käsitys niiden synnystä oli virheellinen. Euroopan kaupunkien likaisissa oloissa väkeä kaatoivat muun muassa tartuntataudit. Kun nyt lukee kuvauksia masturbaation aiheuttamista tragedioista, vaikuttaa siltä, että esimerkiksi elimistön hitaasti näivettävä tuberkuloosi usein pantiin masturbaation piikkiin. Masturbaation tiliin meni myös naisia vaivannut salaperäinen hysteriaoireyhtymä, vaikka hermostuneisuutena ja pyörtyilynä ilmennyt sairaus johtui todennäköisimmin masturbaatiopaniikin synnyttämästä ahdistuksesta. Masturbaatiovälineiden historiaa tutkinut Rachel Maines kertoo kirjassaan The Technology of Orgasm, että hysteriaa hoidettiin laitteilla, joiden ilmeinen tarkoitus oli kiihottaa nainen orgasmiin. Tohtorin täytyi siis tehdä se, minkä ihminen hyvin olisi voinut tehdä itse tai yhdessä puolisonsa kanssa.

Amerikkalainen tapa estää lasten itsesaastutus pakkokeinoin ei rantautunut Suomeen ihan yhtä suuressa mitttakaavassa, mutta itsesaastutus pysyi kammottavana ihmisen psyyken ja ruumiin turmelevana, rikkovana ja näivettävänä syntinä ja sairautena suunnilleen 1900-luvun puoli väliin saakka. Vielä 1950-luvulla julkaistiin sukupuolioppaita, joissa varoitettiin masturbaatiosta ankarin sanakääntein. Tästä voi päätellä, millaista masturbaatioahdistusta kantoivat vuosisadan alkupuolella, masturbaatiohysterian huippukaudella, syntyneet ikäluokat. Sekään ei ihmetytä, että vielä 1970-luvun alussa joka kolmas suomalainen uskoi masturbaation vahingoittavan terveyttä.

Sitä mukaa kun asiallinen tieto on lisääntynyt, pelot ovat vähentyneet ja ilmapiiri ja asenteet lientyneet, maailman julkisin salaisuus on hiljakseen yleistynyt sukupolvi sukupolvelta. Tiede on tuonut uudet tuulet, järjen ääni on voittanut, eikä lääkärikirjoissa enää varoitella itsesaastutuksen vaaroista. Antropologit ja eläintieteilijät ovat osoittaneet, että masturbaatio on luonnollinen ja tavallinen ilmiö kaikissa kulttuureissa ja lukuisilla eläinlajeilla. Brittiläinen seksuaalipsykologi Havelock Ellis otti käyttöön autoeroottisuuden käsitteen ja esitti, että masturbaation taustalla on sama ominaisuus, joka tekee ihmisestä ihmisen: luova mielikuvitus. Kaikki minun ikäiset muistavat hyvin eläintieteen professorin Alfed Kinseyn raportit ja seksologien William Mastersin ja Virginia Johnsonin teokset, jotka osoittivat masturbaation terveyshaitat perättömiksi väitteiksi, joilla vain pönkitettiin ahdasmielistä moraalia ja että masturbaatio on erittäin yleistä kaikenikäisten ja kaikkien väestörymien keskuudessa. Vuonna 1976 ilmestyneessa Shere Hiten raportissa ylistettiin masturbaatiota avoimesti ja kehotettiin ihmisiä harjoittelemaan sitä ja iloitsemaan siitä.

Suurin osa 1900-luvun masturbaatiokeskustelusta käytiin naisen masturbaation ympärillä. Viime aikoina monet seksuaalisuuden tutkijat ovat kuitenkin alkaneet kiinnittää huomiota siihen, että myös miehen seksuaalisuus kärsii samantyyppisistä väärinkäsityksistä, jotka vuosisatoja estivät naisia löytämästä itseään. Masturbaation puolestapuhujat ovat jo pitkään sanoneet, että se torjuu masennusta ja lieventää stressiä. Kymmenkunta vuotta sitten saatiin myös ensimmäisiä näyttöjä siitä, että masturbaatio voi oikeasti olla terveellistä – ainakin miehille. Graham Gilesin johtama australialainen tutkimusryhmä ilmoitti tuloksista, joiden mukaan ahkera aikuisiän masturbaatio voi torjua eturauhassyöpää. Masturbaatiota olisi hyljeksimisen sijasta todellakin opeteltava – ja opetettava. Ehkä jonain päivänä jopa Yhdysvaltain Surgeon general saa olla julkisesti sitä mieltä, että – jos nyt ei ihan antaa kymmppiä käsitöistä koulutodistuksessa – lapsille pitäisi ainakin puhua koulussa avoimesti masturbaatiosta. Parasta on siis rehellisesti myöntää, että masturbaatio on hupi sinänsä ja sopii kaikenikäisille siinä kuin biljardi tai pitsinnypläys. Jos Graham Giles on oikeassa, ehkä erityisesti poikien ja miesten ei kannata olla huolissaan hengenlähdöstä maailman julkisimman salaisuuden harjoittamisesta, vaan pikemminkin kannattaa harjoittaa tätä ehkä maailman yleisintä seksin harastamisen muotoa henkensä ja terveytensä edestä.
(Tämän kappaleen tiedot perustuvat suurimmaksi osaksi ja ovat suurimmaksi osaksi suoraa lainausta Erkki Kauhasen kirjoituksesta Yhden puoskarin ahneudesta syntyi maailman julkisin salaisuus Tiede -lehdessä 01.06.2007) http://www.tiede.fi/artikkeli/713/yhden_puoskarin_ahneudesta_syntyi_maailman_julkisi

Venus -patsaista sananvapauteen

Porno, yksi pahimmista haureuteen liittyvistä kuolemansynneistä, on tuomittu ja tuomitaan edelleenkin uskonnollisten siveyskäsitysten pohjalta. Silti Seksuaalisuuden julkista representaatiota on ollut olemassa, sitä on tehty, katseltu, kuunneltu ja luettu jo ennenkuin kuin “porno” ”keksittiin”. Sitä on on ollut olemassa muodossa tai toisessa, jo paljon ennen emmannuellia, niin kauan kuin on ollut inhimillistä kulttuuria ja niin kauan kuin homo sapiens on osannut piirtää ja kirjoittaa. Jo 30 000 vanhat Venus-patsaat tuovat tuhansien sukupolvien takaa viestiä elämän rehevyydestä. Tämä suuri hedelmällinen äitijumala – Istar-Astarte-jumala – on elänyt lähi-idän alueen ja läntisen Aasian ja Euroopan kulttuureissa lukemattomissa eri muodoissa ja monilla eri nimillä. Lähi-idän alueen ikivanhoihin pakanallisiin kulttuureihin liittyi laaja seksualisuuden julkinen kuvasto, sakraalinen prostituutio ja seksuaaliset orgiat tärkeissä vuodenkietoon liittyvissä juhlissa.

Sivistyksemme kehdossa antiikissa seksi näkyi kaikkialla ja seksuaalinen kuvasto ja seksin ja alastomuuden julkinen representaatio oli voimakkaasti läsnä ihmisten arjessa ja pyhässä. http://www.tiede.fi/artikkeli/584/seksi_nakyi_kaikkialla Muinaiset kreikkalaiset seisoivat kadun varrella katsomassa, kun ohi kannettiin jättimäistä erektiossa jököttävää penistä. Astioissa oli kuvia, joita nykyisin näkee seksivideoissa. Vadeissa ja vaaseissa oli maalattu kuvia anaaliyhdynnöistä. Fallospatsaat komistivat koteja ja julkisia paikkoja. Ateenan kadunkulmissa ja toreilla seisoi satoja nelikulmaisia pylväitä, joiden silmiinpistävin piirre oli oli reipas erektio. Vesuviuksen purkauksessa vuonna 79 tuhoutuneen Pompeijin kaupungin kaivauksista on löydetty valtava määrä “pornografisia” esineitä kuten esim. dildoja ja todisteita bordelleista ja stripteasesta. Kaiken tämän ”pornon” keskellä varttuivat myös lapset esim. Platon, Sokrates, Aristoteles, henkisesti tasapainoisiksi aikuisiksi sen kummemmin häiriintymättä ja vahingoittumatta. Päivastoin, tuohon aikaan luotiin suuri osa filosofian, nykykulttuurin ja taiteiden perusteista. Roomalaisilla oli hedelmällisyyden ja sukuvietin jumala Priapus, jonka valtava penis seisoi iloisesti erektiossa maalauksissa ja patsaissa kodeissa ja julkisilla paikoilla. Egyptiläisillä oli hedelmällisyyden ja seksuaalisuuden jumala Min, joka hallitsi alamaisiaan penis terävästi tanassa kuin olympiakeihäs. Intiassa joidenkin temppeleiden ulkoseinät on peitetty korkokuvilla, joissa ihmiset rakastelevat kaikissa mahdollisissa asennoissa – ja tuskinpa temppelialueella oli kylttejä, joissa luki K18. Intialainen kultturi tuotti myös vuosisatamme alussa Intialaisen lemmentaidon oppaan Kama Sutran, jossa mm. naisen seksuaalinen halu on yhtä luonnollinen ja hyväksytty kuin miehenkin. Valokuvauksen- ja elokuvan historiaa tuntevat tietävät, että kun valokuvaus keksittiin, ei suinkaan keskitytty kuvaamaan kedon kukkia, vaan alastomia naisia ja miehiä ja seksinharrastamista ja kun elokuva keksittiin, jo ensimmäisissä elokuvissa kuvattiin kursailematonta ja suorasukaista seksinharrastamista sen kaikissa mahdollissa ilmenemismuodoissa.

Suomessa porno on ollut epäsiveellistä ja oli enemmän tai vähemmän laitonta 1998 saakka. http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu05736.pdf
1960-luvun lopulla elinkeinorakenteen muutos ja maaltapako muuttivat Suomen erittäin nopeasti kaupunkimaiseksi palveluyhteiskunnaksi. Muutos näkyi myös henkisessä ilmapiirissä, mikä mahdollisti myös seksuaaliasioiden uudenlaisen käsittelyn. 60-luvun lopulla esim. itsetyydytyksestä alettiin kirjoittaa luonnollisena toimintona ihmisen seksuaalisuudessa. Pikku hiljaa myös seksuaalisuutta säännellyt lainsäädäntö alkoi muuttua. Lainsäädännön vapautuminen ei kuitenkaan vielä ulottunut lakiin epäsiveellisistä julkaisuista, jollaisiksi miestenlehdet tulkittiin.

Vielä 1960- ja 1970-luvun taitteessa kotimaan markkinoille ilmestyneiden, suomalaisten kustantajien julkaisemien, pornolehtien levittäminen ja tuottaminen oli Suomen lakien mukaan laitonta. Oikeusasteiden ja valtiopäiväpöytäkirjojen arkistoista, komiteamietinöistä, Epäsiveellisten julkaisujen valvontalautakunnan materiaalista, löytyy siveellyyspuhetta, jonka tarkoituksena oli asettaa porno kulttuurisena tuotoksena matalan ja ala-arvoisen epäsiveellisen kulttuurin piiriin. Siveellisyys puolestaan tuotettiin juuri yhteiseen hyvään tähtäävänä tapana olla ja esittää seksuaalisuutta. Siveellisyyspuheessa seksin kuvaaminen asetettiin tarkoitusperiltään moraalittomaksi ja täten tuomittavaksi toiminnaksi, kyse oli ihmisen (seksuaali)elämän esittämisestä ikään kuin väärällä tavalla. Pornolehdet eivät esittäneet seksuaalitoimintoja hyväksyttävässä valossa, ja tämä teki niistä epäsiveellisiä.

Lainsäädännön ja reaalimaailman ristiriita kärjistyi 70-luvun puolivälissä niin, että lopulta eräitä kustantajia tiettyine lehtinimikkeineen haastettiin oikeuteen laittomasta toiminnasta. Yhdeksi tärkeäksi tekijäksi nousi vielä pornolehtien suurin kustantaja, Lehtimiehet Oy. Yhtiö oli koko toiminnassaan edelläkävijä ja riskinottaja, eikä tämän yksittäisen yhtiön merkitystä epäsiveellisyyskeskustelussa voi jättää huomiotta. Epäsiveellisiin julkaisuihin kohdistuneet oikeustoimet voi nähdä osittain myös juuri Lehtimiehet Oy:n suuntautuneena kurinpitoyrityksenä puuttua yhtiön huikeita levikkimääriä keräävien julkaisujen sisältöön.

Kun aiheesta tehtiin nimenomaan siveellisyyskysymys, voitiin kiusallisen tuntuisen aiheen kohdalla ylittää tai ohittaa asiaan liittyvä sanan- ja ilmaisunvapauden ongelma yhteisen hyvän ja kansan sivistämisen motiivilla. Poliittinen tahto lainsäädännön muuttamiseksi nykyaikaa vastaavaksi lyötyi vasta parikymmentä vuotta myöhemmin kun Epäsiveellisiä julkaisuja säädellyt laki kumottiin lopulta vuonna 1998.

Julkisesta haureuteen antautumisesta rajattuun ostokieltoon

Prostituutiota on Suomessa säädelty kirkko-, sukupuolitauti- ja irtolais- ja rikoslailla 272 vuoden ajan ja sen sääntely on liittynyt raamatun synti- ja siveellisyys- haureuskäsitykseen perustuvan lainsäädännön sääntelyyn. (esi- ja ulkoaviollinen seksi ja aviorikos)

Vuoden 1686 kirkkolaki määräsi salavuoteudesta eli naimattomien henkilöiden keskinäisestä sukupuoliyhdynnästä sakon ja kirkkorangaistuksen, mikä siirtyi myös vuoden 1734 Ruotsin valtakunnan yleiseen lakiin.

Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 yleinen laki kriminalisoi haureuteen liittyvät synnit, laissa kiellettiin kaikki muu paitsi aviopuolisoiden välinen seksuaalisen kanssakäymisen. Salavuoteus merkitsi tekoa, jossa kaksi naimatonta henkilöä harrasti seksiä keskenään. Ruotsin vuoden 1734 lain rikoskaaren mukaan mies voitiin tuomita sakkoihin, jotka vastasivat kolmen ruistynnyrillisen verohintaa: ”Jos naimatoin mies salawuoteutta pitä naimattoman waimoihmisen canssa; maxacon mies sackoakymmenen talaria ja waimo wijsi.” Rikosnimeke oli huoruus kun naimisissa oleva petti puolisoaan naimattoman kanssa. Tästä rikoksesta sakot olivat huomattavasti suuremmat, avioliitossa elävä sai kaksinkertaisen rangaistuksen naimattomaan verrattuna: ”Jos naimatoin mies teke huorin naidun waimon canssa, eli naimatoin waimo-ihminen nainehen miehen canssa; tehkön sackoa se cuin nainut on, cahdexankymmendä talaria, ja naimatoin neljäkymmendä talaria.” (Pahanteon kaari, 55. luku, 1 §). Kaksinkertaisesta huoruudesta, eli jos molemmat huorintekijät olivat naimisissa, voitiin rangaista molempia kuolemalla ”Jos nainut mies teke huorin toisen miehen waimon canssa; olcon molemmat hengens rickonet.” (Pahanteon kaari, 56. luku, 1 §). ”. Prostituution rikosoikeudellinen sääntely alkoi Ruotsi-Suomessa Visbyn kaupunkilaissa, jossa paritus mainittiin rikoksena. Vuoden 1734 lain rikoskaaressa sekä haureuteen antautuminen eli prostituution harjoittamainen, mikäli se tapahtui ”huoneissa tai kokouksissa, joissa riettautta tai irstaisuutta harjoitetaan” että huoneen pitäminen haureuden ja irstauden harjoittamiseksi olivat rangaistavia tekoja.

1880 Asukaslukuun suhteutettuna Helsingin prostituoitujen määrä oli suurimmillaan: joka sadas helsinkiläinen oli prostituoitu.

1875 Keisarillinen julistus kehottaa kau-punkeja luomaan ohjesäännön ja tarkastuskomitean prostituutiota varten, prostituutiota sai harjoittaa lääkärin luvalla.

1883 Irtolaisasetuksilla haluttiin panna kuriin työttömät, kuljeskelevat ja ”pahatapaista elämää” viettävät kansalaiset, jotka voitiin toimittaa työlaitokseen tai vankilan kaltaiseen pakkotyölaitokseen.

1884 Uuden määräyksen mukaan prostituoidut saavat asua enintään kaksittain. Ilotalot eivät silti kadonneet. Bordellit alkoivat toimia salaisesti.

Vuonna 1889 uudistetun rikoslain mukaan kaikki muu paitsi avioliitossa harjoitettu puolisoiden välinen seksi oli edelleen rikos, mutta rangaistuksia esm. salavuoteudesta lievennettiin. Vuoden 1889 rikoslain mukaan oli niin ikään rangaistavaa naisen haureuteen antautuminen nimenomaan bordellissa tai muuten ”yleisesti” sekä huoneen pitäminen haureuden harjoittamista varten. Muulla tavalla tapahtunut prostituutio (yksityitiloissa) oli rikoslain kannalta sallittua. Lisäksi prostituution osalta rangaistus saattoi kohdistua ainoastaan naispuoliseen prostituoituun — miespuolista prostituoitua ei voitu rangaista.

1908 Ohjesääntöinen prostituutio ja prostituoitujen tarkastus lakkautettiin, käytännössä prostituoitujen valvonta siirtyi poliisilta epävirallisesti terveysviran-omaisille.

1926 salavuoteus dekriminalisoitiin eli poistettiin rikoslaista.

1937 Ammattimainen haureuden harjoittaminen rikosnimikkeenä dekriminalisoitiiin, mutta irtolaisten rangaistuksia kovenniittiin kun irtolaislaki tuli voimaan 1937. Irtolaislain 1 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan irtolaiseksi katsottiin henkilö, joka pitämällä tapanaan hankkia tuloja hyvien tapojen vastaisilla ja siveellisesti hylättävillä keinoilla taikka muulla elämäntavallaan tuottaa ilmeistä vaaraa yleiselle järjestykselle, turvallisuudelle tai siveellisyydelle. Tämänkaltaista irtolaisuutta ei lain voimaantulon jälkeen enää käsitelty yleisissä tuomioistuimissa vaan hallinnollisissa viranomaisissa.

1942 epävirallisena jatkunut ohjesääntöinen prostituutio loppui

Huoruus (huorinteko, aviorikos, uskottomuus, syrjähyppy) dekriminalisoitiin lopullisesti rikoslaista 1948.

1986 irtolaislaislaki dekriminalisoitiin ja sitä valvova huoltopoliisista lakkautettiin, maksulinen seksi vapautui lopullisesti seuraamuksista.

1998 rikoslaissa kiellettiin paritus. 2003 järjestyslaki kielsi seksuaalipalveluiden oston ja myynnin julkisella paikalla. 2004 ihmiskauppa kriminalisoitiin. 2004 rikoslakiin lisättiin törkeä paritus ja parituslakia laajennettin. 2004 ulkomaalaislaki: ulkomaalainen voidaan käännyttää, jos hänen epäillään myyvän seksipalveluita. 2006 rikoslaissa kielletiin seksuaalipalveluiden ostaminen ihmiskaupan tai parituksen uhrilta. Myös seksuaalipalveluiden ostaminen alle 18-vuotiaalta kiellettiin.

6) SYNTIOPEISTA DEKRIMINALISAATIOHIN JA NYKYKÄYTÄNTÖIHIN

Uskonto on perinteisesti ollut kaikkea liberaalia elämäntapaa vastaan. Sen keskeinen pyrkimys on ollut rajata seksi vain uskonnollisesti siunattuun avioliittoon vain oikeauskoisen henkilön kanssa. Jopa piispojen linja itsetyydytykseen on varovaisen kielteinen. Kristillisen opetus, jonka pitäisi ilmentää jumalan rakkautta, on todellisessa käytännön elämässä ollut seksuaalikielteistä eetosta, jossa rakkauden sijasta näkyy viha ja inho. Tooraa, Uutta testamenttiä ja Koraania pyhänä kirjana pitävien uskontojen hirmutekojen lista on loputon. Kirkon opettamat syntiopit, pidättyväisyyden opit ja ahdasmieliset rajoitukset ovat aiheuttanet seksuaaliseen terveyteen liittyviä ongelmia, mittaamatonta kärsimystä ja vahinkoa ainakin 3 miljardin ihmisen henkiselle ja seksuaaliselle hyvinvoinnille.

Koko läntistä pallonpuoliskoa koskettanut muutosprosessi, jota luonnehditaan mm. modernisaatioksi, individualisoitumiseksi, lääketieteen läpimurroksi, sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan siirtymiseksi, kultturi vallankumoukseksi, on tehnyt vanhat kirkolliset normistoista tarpeettomiksi. Kun ihmisoikeuskäsitykset, sukupuolimoraali- ja siveyskäsitykset ja asenteet ovat muuttununeet, yhteiskunnallisesta kehityksestä jälkeen jäänyttä uskonnollista kristilliseen synti-, siveys- ja haureuskäsitykseen perustuvaa lainsäädäntöä on dekriminalisoitu ihmisoikeus, -suositusten ja -päätösten vastaisina. Taikauskoisia käytäntöjä, jotka eivät vastaa enää nykyisen arkielämän tarpeita, on kumottu ja korvattu nykyaikaan sopivilla ja onnellisen elämän mhdollistamilla käytännöillä. Järkisyyt, kriittinen ajattelu ja tieteen ja tutkimuksen tarjoamat selitysmallit ovat korvanneet uskonnolliset doktriinit. Seksuaalisuuden vapautuminen on ollut osa tätä yhteiskunnallista muutosprosessia. Vapautuneempi ilmapiiri on mahdollistanut myös seksuaaliasioiden uudenlaisen käsittelyn. seksuaalisuutta säännellyt lainsäädäntö on kokenut suuria muutoksia. on johtanut myös yksilöiden ja sukupuolten välisten suhteiden uudelleenmuotoutumiseen ja -määrittelyyn.

Monista 1900 -luvun lakien valmisteluasiakirjoista näkyy ettei dekriminalisoituja lakeja ja uusia käytäntöjä edelleenkään haluttu ideologisella tasolla hyväksyä, mutta koska tosiasiaksi oli tunnustettava, ettei raamatullisilla rangaistussäännöksillä syrjähypyistä, homoudesta, pornosta jne, ollut ollut toivottua vaikutusta sukupuolikäyttäytymisen ohjaamisessa, dekriminalisoinnit olivat järkevä ratkaisu. Moni ihminen vielä tänä päivänäkin saattaa pitää dekriminalisoituja lakeja edelleenkin moraalittomina, mutta siitä huolimatta niistä ei ole enää katsottu enää järkeväksi eikä tarpeelliseksi nykyyhteiskunnassa enää säätää rikoslaissa.

Haureuden harjoittaja ei joudu enää Suomessa kirkon keskelle sijoitettuun häpeäpenkkiiin, kirkon oven lähellä olevaan jalkapuuhun, seisomaan kirkon ovella tai julkirippiin.

Aviottoman lapsen synnyttäneitä naisia ei kohdella enää julmasti ja epäinhimillisesti. Au-lapsen Imeväisikäisiä au-lapsia ei enää hylätä kirkon portaille tai tapeta. Au-lapsen laillinen asema on vahvistettu.

Vanhan testamentin kuudes käsky on dekriminalisoitu – aviorikoksesta ei enää pääse hengestään, uskottomuudesta ei teljetä vankilaan eikä syrjähypystä ruoskita nyky Suomessa. Esiaviollisesta tai ulkoaviollisesta sinkkuseksistä salarakkaan kanssa, naimiisiinmenon, rakkauden tekemisen ja lapsenteon harjoittelemisesta ennen papin aamenta, ei enää sakoteta. Seksin myynti on dekriminalisoitu – naishenkilöä ”joka pitämällä tapanaan hankkia tuloja siveellisesti hylättävillä keinoilla”, ei enää passiteta uudelleenkasvatettavaksi karjakoksi Ilmajoen pakkotyölaitokseen. Nyky Suomessa korvauksen ottaminen tai antaminen aikuisten yhteisymmärrykseen perustuvasta seksistä sukupuoleen, siviilisätyyn tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta, on laillista.

Vaimon uskollisuuden tai nuoren naisen neitsyyden varmistamiseksi keskiajalla käytetyn siveysvyön voi hankkia nykyään hintaan 169.00 e seksilelukaupasta hupivälineeksi seksileikeissä tai polttarilahjaksi poikaystävälle. Lasten ruumiillinen kuritus on nyky laissa kielletty – koivuniemen herraa saatetaankin käyttää enää vain aikuisten vapaaehtoisissa sm-seksileikeissä. Ja on vain ajan kysymys, milloin myös poikalasten sukuelinten silpominen on poliisiasia.

Kätilöitä, jotka tunsivat abortin tekemisen yrtit raskauden ehkäisyyn ei enää polteta roviolla noitina.
Ehkäisyn kieltävät lait ovat nykyään itsemääräämisoikeutta loukkaavia ja siten ihmisoikeuksien ja perustuslain vastaisia – e-pillerit ja jälkiehkäisy ovat nykyään kaikkien saatavilla ja jokainen terveydestään huolehtiva henkilö harrastaa vain suojattua seksiä maksullisiapalveluja käyttäessään ja jokainen omasta ja toisten terveydestä huolehtiva sinkkunainen vaatii kumiukon tilapäissuhteissaan.

Abortin saa nykyään ostaa jokainen sosiaalisin perustein.

Homoseksuaalisuutta ei enää nykypäivänä Suomessa voida kieltää rikoslaissa, koska suomi on allekirjoittanut Euroopan ihmisoikeussopimuksen.

Erilaiset yhteisasumis- ja perhemuodot, jotka olivat haureutta vielä sata vuotta sitten, ovat nykyään laillisia, niipä nyky Suomessa on paljon lakeja, jotka koskevat perhe- ja parisuhteita. Avioliittolakiin on sen voimassa ollessakin tehty useita muutoksia. Vuoden 1929 avioliittolaki tunsi aviorikoksen vielä avioeron perusteena. Vuodesta 1988 avioerolle ei ole enää tarvittu erityistä perustetta. Avioerot ovat yleistyneet – nykyisin noin puolet suomalaisista aviopareista eroaa. Avoliitto oli Suomessa 1960-luvulle asti varsin harvinainen mutta yleistyi sitten nopeasti. 1.4.2011 voimaan tullut laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta paransi avoliitossa asuvien juridista asemaa, laki koskee avoliiton osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia toisiinsa nähden. Yksinhuoltajien oikeudellinen ja taloudellinen asema on laillistettu – sinkkuäitiydesta on tullut hyväksytty tapa elää niin kuin myös viikonloppu-isyydestä.

Suomessa on 1.3.2002 lähtien ollut mahdollista rekisteröidä kahden samaa sukupuolta olevan parisuhde ja saada samat oikeudet kuin aviopareilla lukuunottamatta oikeutta yhteiseen sukunimeen tai ulkoiseen adoptioon. Avioliittolain muuttaminen niin, että myös mies- ja naispareilla olisi mahdollisuus aviolittoon on vain ajan kysymys. Sitä yritetään ajaa tälläkin hetkellä eduskunnassa oikeusministeriön avustuksella tehdyllä lakialoitteella, vaikka sitä ei mainita hallitusohjelmassa kristillisdemokraattien vaatimuksesta, vaikka muut hallituspuolueet ovat sen edistämiseen sitoutuneetkin.

Onanin läikytetty siemen on nykyisin masturbaatiota – ennen niin kammottava kuoleman synti ollaan pikkuhiljaa hyväksymässä ja normalisoimassa maaailman ehkä yleisimmäksi ja luonnollisimmaksi seksin harjoittamisen muodoksi.

Pornoa ovat nykyaikana liki kaikki katsoneet ja katsovat sitä, lukevat, kuuntelevat ja puhuvat siitä. Sen sijaan, että synnin katsominen olisi enää nykyaikana kokemus, josta jumalan ihmisen tulisi voida pahoin sen vuoksi ja vaivaantua siitä, niin kuin hurskas Loot Sodoman keskellä, aikuisviihteestä voi jokainen nykyään laillisesti nauttia ja katsoa maksua vastaan dvd:ltä, laajakaista liittymästä päivät pitkät ja maksukortilla playboykanavilta all nigt long. (maksuttomilta peruskanavilta ei erektiota löydä edes ilta kymmenen jälkeen, sen sijaan verta ja ihmisen suolen pätkiä näkyy joka toiselta kanavalta ilta illan perään. Tämä on seikka, joka on askarruttanut minua koko aikuiselämäni ajan, miten alastomuuden ja sukupuolielämän julkinen representaatio on hirvittävämpää kuin toisen ihmisen tappaminen).

Maksullisia hedelmöityshoitoja voivat ostaa yksityisiltä klinikoilta siviilisäätyyn tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävien lisäksi myös naisparit ja itsellisille naiset mm. yhdenvertaisuuden, itsemääräämisoikeuden, yksilönvapauden perusteella. Tämä babybisnes on myös laajentunut kansainväliseksi hedelmöityshoitoturismiksi.

Samoilla yhdenvertaisuuden, itsemääräämisoikeuden, yksilönvapauden perusteilla, aikuisiässä olevat molemmat sukupuolet saavat piikittää itseensä botoxia, ruiskuttaa silikonia ja asentaa implantteja maksua vastaan yksityisillä klinikoilla, vaikka näissä toimenpiteissä on aina omat terveysriskinsä. Itsensä tatuoiminen tai lävistyksien tekeminen on täysin sallittua, lävistyskulttuuriin liittyvä ruumiinosien, esimerkiksi sormen, amputoiminen on myös ihmisen itsemäärämiseen kuuluva oikeus.

Jokainen ihminen saa laillisesti myös itse päättää itselleen (ja usein myös kanssaihmisille) oikeasti haitallisista asiosta ja elämäntavoista. Syödä epäterveellisti ja hankia sen seurauksena itselleen sydän- ja verisuonitaudin, joka on yleisin kuolin syy Suomessa. Polttaa kerrostalon parvekkeella ja hankkia itselleen keuhkoputken tulehduksen tai syövän ja siinä sivussa vielä savustaa naapurinsa parvekkeeltaan sisätiloihin. Tupakka ja alkoholi tappaa suoraan tai välillisesti satakertaisesti enemmän ihmisiä Suomessa kuin ampuma-aseet. Alkoholin kieltolakia on jo kokeiltu ja se dekriminalisoitu tarkoitustaan vastaan toimimattomana.

Pakkotyötä, vapauden riistoa, hyväksikäyttöhysteriaa suomalaiseen tapaan

Suomi ei ole enää 60-luvun kontrolli- ja huoltopoliisiyhteiskunta, jossa naapurin moraalisesta närkästyksestä tehty ilmianto haureuteen antautuneesta naisesta johti irtolaislain nojalla huoltopoliisiin tarkkailukortistoon ja irtolaishuollon toimenpiteisiin, varoitus-valvonta-pakkotyölaitokseen sulkemis kierteeseen, jatkuvaan huoltopoliisin riistana olemiseen, kunnes ristikot ikkunoissa vaihtuvat risteihin hautausmaalla. Vai onko?

Surulliset tarinat, joissa kuolema tai huoltopoliisi korjaa ankeista kotioloista maalta kaupunkiin muuttaneen, köyhän, psyykeltään epävakaan, hunningolle ajautuneen, holtittomaan elämäntapaan joutuneen, haureutta harjoittavan, päihteiden käyttöön vajonneen nuoren tytön, eivät ole enää nykypäivän maksullisen seksin koko kuva. Huoltopoliisin ja Valkonauhaliiton kertomukset maksetusta rakkaudesta pöyristyttävänä sadismina maidolta tuoksuvan äitinaisihanteen vastakohtana ja kuvaukset asiakkaista pelkästään estyneinä, kiltteinä äidinpoikina ja rumina, nyrjähtäneinä vanhoinapoikina, joutavat historian romukoppaan. 2000-luvulla seksin myymisen ja ostamisen luonne, lähtökohdat, syyt, motiivit, nyanssit, eri vapaaehtoisuuden asteet ja muut asteet, eri muodot ja tavat ovat moninaisemmat, laajemmat ja kirjavammat.

Irtolaislain kumoamisen jälkeen prostituutio vapautui lopullisesti seurauksista kun irtolailain 1 & 4. kohta kumoutui: ”henkilö, joka pitämällä tapanaan hankkia tuloja hyvien tapojen vastaisilla ja siveellisesti hylättävillä keinoilla taikka muulla elämäntavallaan tuottaa ilmeistä vaaraa yleiselle järjestykselle, turvallisuudelle tai siveellisyydelle.” Tämä siis tarkoittaa sitä, että omansa myyminen on sallittua, toisen oman, vieraan ja varastetun ei. Seksiala on siis elinkeino ja palvelumuoto,

Linkki seuraavaan lauseeseen ”Yle Uutisten mukaan viranomaisten apua hakevat ihmiskaupan uhrit Suomessa ovat useimmiten tavallisen työn tekijöitä. Etukäteen oletettiin, että apua hakisivat lähinnä seksinmyyjät.” edellisessä kommentissani:

http://yle.fi/uutiset/ihmiskaupan_maarittely_ollut_vaikeaa/5793755

———–

Minä henkilökohtaisesti en hetkeäkään usko seksin oston tai kieltokieltolain pysyvyyteen missään maassa. Jos tällä hetkellä vallassa oleva politikkopolvi sellaisia esim. Suomeen paniikissa säätää, se tullaan purkamaan ennemmin tai myöhemmin ihmisoikeuksien vastaisena. Näin tulee käymään myös Ruotsissa. Viimeistään siinä vaiheessa kun lain säätäneet nyikyiset politikot nukkuvat nurmien alla.

Keskusta nuorten Alena Santalainen ehdotti laillistamista kesällä Itävallan mukaan.

Vasemmistonuoret vaati kesällä seksityöntekijöiden aseman parantamista ja vastustavat oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin ehdotusta seksinoston täyskiellosta sekä vaativat, että ulkomaalaislaista on poistettava epäily seksin myynnistä käännytysperusteena. http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2852710/vasemmistonuoret-vaatii-seksityontekijoiden-aseman-parantamista

Keskustelemattomuuden ja vaikenemisen vaatimus on niin syva yhteiskunnassa, etta selvatkin asiat voidaan olla nakematta ja keskustelematta jotenkin luontevasti. Kyllahan sita nyt vanhemmatkin laskea osaavat, etta jos opiskelijatytar asuu keskustassa ja ostaa vaatteita, kay konserteissa ja kuluttaa muutenkin enemman kuin mita nyt opiskelijaelama tunnetusti muuten mahdollistaa, eika rahaa kotoakaan pyydella juurikaan tai ne summat eivat juuri vaikuta, niin selvaahan se etta jostain se raha tulee. Samoin yleensa vanhemmilla on sen verran ihmissuhdeverkostoa, etta epasuorastikin kuulevat ja ovat kiinnostuneita tietamaan miten se elama sujuu. Kaytannossa siis varmastikin tietavat kylla jos se silmatera on ilotyttoilyyn innostunut. Harva on niin yksinkertainen etta ei mitaan oivaltaisi.

Suomalainen kulttuuri vain vaatii sen etta sita ”ei saa tietaa”. Ja toisaalta koetaan kai katevimmaksi olla puuttumatta, jos halu asua keskustassa ja yltaa tiettyyn elintasoon on tiedossa ja siihen ei ole mitaan toimivaa suunnitelmaa sijalle. Ja tytto vaikuttaa touhuistaan pitavan ja siksikin jatkavan.

Samoin puuttumattomuus voi olla suojelua myos, etta eipa se seksielaman avaaminen kovin julkiseen ja aanekkaaseen vatkaamiseen juuri mitaan positiivista edista. Ellei ole jotain taytta suunnitelmaa mielessa etta miten sitten pitaisi olla, niin moni tietaa sen etta pelkka vaihtoehdoton tai ”mene heseen toihin” ei loogisesti ajatellen ole ihan niin toimiva vaihtoehto kuin mita idealistit haluavat vaittaa. Tai etta yllattaen saarnaamisen jalkeen tytto alkaisi tyytya minimeihin yhteiskunnassa.

Keskustelukulttuurin olemattomuus vaikuttaa olevan yhteiskunnallinen vaatimus myos siina mielessa etta esimerkiksi netin chattipalstoilla aiheesta nain loogisesti paatellen keskustelu ja tosiasioiden kasittely aiheuttaa vaatimuksia olal keskustelmatta, ja kaiken pitaa antaa vain olla kuten asiat ovat, ja olemassaolevia kulisseja taytyy ikaan kuin jokaisen pitaa ylla halusi tai ei, ja keskustella ei ikaan kuin saa, ja silla ei ole mitaan valia vaikka kulisseista nykyaikana jo nakyisi lapi ihan taysin, mutta silti niita vain halutaan vaenvakisin pitaa pystyssa kuin kaikki olisi taydellisen salaista ja yksityisyys olisi kuin ajalla ennen internetia.

Kenties siitakin pitaisi voida olla keskustelua etta tosiaan moni tietanee miten asiat ovat. Etta se soponkaunis opiskelijatytar elaa parempaa elintasoa kuin kituuttavat opiskelijakollegansa, ja etta tarjoaa seksia 120e/sessio ja anaaliseksia ja piiskaa haluavat sopivat maksavansa 30e lisaa.

Etta halukkaita miehia tietysti riittaa teinimaisen kauniin ja seksuaalisesti aktiivisen opiskelijatyton seuraksi. Etta tytto voi nauttia seksuaalisuudestaan niinkin, eika koe parisuhdemallia valttamatta siksi ainoaksi oikeaksi ja tavoiteltavaksi kokonaisuudeksi ainakaan siina vaiheessa elamaansa.

Kylla me kaikki kai olemme sen verran pornosaitteja katselleet ja nahneet etta tiedamme millaisia malleja ja esimerkkeja nuorille naisille on ja esimerkkeja riittaa etta miten seksi hyvalta nayttaa miten siita voi ja monet nauttivat, ja kiihottavaa on. Sanotaan etta tosiasioiden myontaminen on viisauden alku, ja kenties se tassa kohtaa tarkoittaa sitakin etta tuon Suomen Kuvalehden ”juuso” jutun mukaisia suhteita opiskelijaelamassa voi olla rahalla tai ilman. Kansa ei ole yhdesta mielipiteesta ja puusta veistetty, eika keskustelujen estaminen tai mielipiteiden ohjailu hyvaksymalla vain kulissi-elamat ja ”tietamattomyydet” voi olla kovin hedelmallista oli asioista mita mielta tahansa tai tavoitteet asioissa olivat sitten millaiset tahansa ja mihin suuntaan kukin muutoksia haluten.

Kenties se olisi helpottavaakin, jos vanhemmillakin olisi mahdollisuus kayda lapi asioita ja ajatuksiaan, huomaamiaan asioita ja niin edelleen, myos tapauksissa etta se mallikaunis opiskelijatytar ottaa vastaan miehia ja tykkaa kaikenlaisia rooleja ja kaikenlaista sessiotyyppista seksia harrastaa miesten kanssa.