SK:n päätoimittaja EIT:n suuren jaoston päätöksestä: ”Journalismin tekeminen vaikeutuu”

Valokuvaaja Markus Pentikäisen oikeustaistelu alkoi Smash Asemista 2006.

EIT
Teksti
Pauliina Penttilä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuri jaosto on päättänyt äänin 13–4, että Suomi ei loukannut Suomen Kuvalehden kuvaajan Markus Pentikäisen sananvapautta, kun poliisi pidätti tämän Smash Asem -mielenosoituksessa vuonna 2006.

Toimittajien ja kuvaajien työn ja sananvapauden kannalta päätös on hankala, sillä se vaikeuttaa tiedon välittämistä viranomaisten toimista poikkeusoloissa.

”On surullista, että ihmisoikeustuomioistuin otti tämän linjan. Kysymys on Euroopan laajuisesti merkittävästä ennakkopäätöksestä, joka vaikuttaa toimittajien työhön myös kriisialueilla”, sanoo Jussi Salokangas, Pentikäistä avustanut Suomen Journalistiliiton lakimies.

EIT:n suuren jaoston päätös on lopullinen. Asian käsitteleminen suuressa jaostossa on harvinaista: Pentikäisen tapaus on ensimmäinen sen käsittelemä Suomea koskeva sananvapaustapaus.

“Tämä on ollut pitkä prosessi, jonka aikana on käyty läpi suomalaisetkin oikeusasteet. Hyvää on se, että asiaa on mietitty loppuun saakka. Varmasti jo se ohjaa käytäntöjä jatkossa”, Markus Pentikäinen sanoo.

 

Salokankaan mukaan aiempaan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuun vaikuttivat todennäköisesti ulkoministeriön virheelliset väittämät.

”Ulkoministeriön edustaja väitti istunnossa, ettei poliisi ollut tietoinen siitä, että Pentikäinen oli journalisti. Pentikäisen kiinni ottanut poliisi on kertonut tunnistaneensa hänet pressikortista”, Salokangas sanoo. ”Lisäksi ulkoministeriön edustaja väitti, että alueella olisi ollut kuvausalue, josta kukaan median edustajista ei kuitenkaan ollut tietoinen.”

Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa on pettynyt EIT:n suuren jaoston päätökseen.

“Ulkoministeriön virheelliset väittämät jäävät ikävällä tavalla leijailemaan tehdyn ratkaisun ylle”, Pernaa sanoo.

“Ratkaisu ei muuta journalismiamme, sen tekemisen olosuhteet vain muuttuvat turvattomammiksi.”

 

Suomen Kuvalehden työtehtävissä ollut Pentikäinen pidätettiin Aasian ja Euroopan maiden huippukokouksen yhteydessä pidetyssä mielenosoituksessa Helsingissä 9. syyskuuta 2006.

Poliisi saartoi mielenosoittajat nykytaiteen museon Kiasman edustalle. Valokuvaaja Pentikäinen jäi saartorenkaaseen poistumiskäskystä huolimatta. Hän teki poliisille selväksi, että oli seuraamassa tilannetta työtehtävässään.

Poliisi kuitenkin pidätti Pentikäisen ja piti häntä yli 18 tuntia poliisivankilassa.

Pentikäinen tuomittiin sekä käräjillä että hovioikeudessa niskoittelusta. Oikeus piti kuitenkin rikosta anteeksiannettavana eikä rangaissut kuvaajaa. Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa.

Suomen Kuvalehti ja Pentikäinen veivät asian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Helmikuussa 2014 EIT antoi päätöksensä, jonka mukaan poliisilla oli lailliset perusteet eikä sananvapautta loukattu. Päätöksestä jouduttiin äänestämään, ja tulos oli 5–2.

Pentikäinen valitti asiasta EIT:n suureen jaostoon, joka koostuu tuomioistuimen jäsenvaltioiden 20 tuomarista. Pentikäis-päätökseen osallistui tänään 17 tuomaria.

 

Markus Pentikäisen blogiteksti Ottakaa kuvaaja kiinni! helmikuulta 2014.

Kustaa Hulkon ja Markus Pentikäisen raportti Smash Asemin tapahtumista julkaistiin Suomen Kuvalehden numerossa 37/2006.

EIT:n päätös tuli helmikuussa 2014.

 

Juttu julkaistu 20.10. klo 17.36, juttua muokattu klo 18.16: lisätty linkki EIT:n suuren jaoston päätökseen.