Sirpa Pietikäinen muistaa haukut: ”Minua kutsuttiin nokikanaksi”

Ukkokaartin kaulat alkoivat punoittaa, kun keskustelu kääntyi uusiutuviin 1990-luvulla, sanoo entinen ympäristöministeri.

energia
Teksti
Juha Kauppinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Energiamarkkinat ovat lyhyessä ajassa mullistuneet. Uusiutuva energia valtaa alaa maailmalla ja vähitellen myös Suomessa, jossa muutos on ollut hitaampaa kuin esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa.

Nyt Suomenkin voi jo sanoa innostuneen uusiutuvista, ja keskustelu on enimmäkseen myönteistä ja kannustavaa. Vielä vuosituhannen alussa ja varsinkin 1990-luvulla uusiutuvan energian kannattajat kohtasivat mustamaalaamista ja jopa suoranaista vihaa.

Ajan ja vihapuheet muistaa hyvin kokoomuksen Sirpa Pietikäinen, joka oli ympäristöministeri Esko Ahon hallituksessa 1990-luvun alkupuolella.

”No minuahan kutsuttiin nokikanaksi”, Pietikäinen muistelee.

”Siis olin monien mielestä tyhmä kuin kana, koska puhuin uusiutuvien energiamuotojen puolesta, ja heidän mielestään uusiutuviin panostaminen johtaisi vain hiilenkäytön lisäämiseen.”

Nyt Pietikäinen suhtautuu asiaan huumorilla.

”Mutta kyllähän se meni lähes uhkailuun asti se uusiutuvien vastustaminen silloin.”

Pietikäinen ei kokenut koskaan painostusta tai halveksuntaa yritysjohtajien taholta vaan niitä edustavilta etujärjestöiltä ja tietyiltä poliitikoilta.

”Siis keskiverto ukkokaartia, jota oli suunnilleen joka puolueessa. Siellä kaulat alkoivat punoittaa, kun keskustelu kääntyi uusiutuviin. Minulla kesti kauan ymmärtää, mistä se johtuu. Miksi tämä ihminen raivostuu minulle henkilökohtaisesti, kun puhutaan asioista?”

Pietikäisen näkemyksen mukaan uusiutuvien vastustajat pelkäsivät muutosta ja kokivat vakavana uhkana kaiken puheen, jolla horjutettiin tuttua ja turvallista.

”Uusiutuvan energian kannattajia on syytetty aina tunteenomaisesta suhtautumisesta asioihin. Niin kuin emme ymmärtäisi faktoja. Tosiasia on, että en ole kovin monta uusiutuvien kannattajaa löytänyt, jolla olisi sellaista emotionaalista raivoa asian suhteen kuin ydinvoiman kannattajilla ja uusiutuvien vastustajilla.”

Pietikäisen mielestä uusiutuviin energiamuotoihin suhtauduttiin kuin uskomusmenetelmiin tai muuhun ”haihatteluun”.

”Se oli niin kuin että ydinvoima ja öljy ja iso keskitetty tuotanto ja that’s it, jos energiasta puhutaan. Todellista keskustelua ei syntynyt, vaan se jäi naljailun tasolle, että eihän paperitehdas aurinkopaneelilla pyöri.”

 

Sirpa Pietikäisen mukaan fossiilisten polttoaineiden käytön alasajo ja uusiutuviin panostaminen kannattaa, vaikka ei uskoisikaan ilmastonmuutokseen.

”Maapallon resurssit loppuvat. Siis fossiiliset polttoaineet. Ja kaikki tietävät niiden haittavaikutukset. Silti kestämätöntä rakennetta pidetään edelleen yllä.”

Pietikäisen mukaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä tuetaan EU:ssa edelleen kuudella miljardilla eurolla vuosittain suoraan ja välillisesti.

”Meistä kukaan ei tiedä täydellisellä varmuudella tulevaisuudesta. Mutta tiede ja tutkimus ovat paras estimaatti totuudesta. Mielestäni siihen kannattaa nojata, kun tehdään politiikassa valintoja.”

”Perustan arvioni varovaisuusperiaatteelle, se on mielestäni hyvä tapa ylipäänsä ympäristöpolitiikassa.”

Pietikäinen sanoo, että politiikassa näkyvät selvästi ihmisen luontainen taipumus yliarvioida lähellä olevia riskejä ja aliarvioida kaukausia riskejä. Hänen mielestään kannattaisi tehdä päin vastoin.

”En väitä, että uusiutuvat energiamuodot ovat taivas, mutta sen tien valitsemisessa ei ole isoja riskejä. Jos käytämme fossiilisia tai ydinvoimaa, riskit ovat jossain kaukana, mutta ne ovat suuria. Niiden välttäminen olisi mielestäni kannattavaa.”

 

Aurinkosähkö kuplii pinnan alla. Kaksi kolmesta Suomen Kuvalehden haastattelemasta asiantuntijasta sanoi, että pientaloasujalle on jo kannattavaa asentaa paneelit katolleen.

Pietikäisen mukaan tarvitaan sekä ison että pienen mittakaavan kehitystä.

”Siis smart grid ja super grid.”

Smart grid tarkoittaa älykästä sähköverkkoa.

Monen asiantuntijan mielestä Suomen seuraava askel älyverkkorintamalla voisi olla niin sanottu nettomittarointi, joka mahdollistaa sen että pientuottaja saa mahdollisimman tehokkaasti käytettyä tuottamansa sähkön ja joutuu mahdollisimman vähän myymään sitä verkkoon.

Toukokuun alusta tuli lakimuutos, jonka myötä pientuottaja saa myydä sähköä verottomasti. Edelleen pientuottaja saa kuitenkin aurinkosähköstä myydessään kehnon hinnan, vain murto-osan markkinasähkön hinnasta.

Esimerkiksi Tanskassa nettomittarointi räjäytti aurinkosähkön rakentamisen kasvuun. Aurinkosähköä tuli vuodessa lisää 400 megawattia uutta aurinkosähköä nettomittaroinnin myötä. Suomessa valmiiksi asennettua aurinkosähköä on tällä hetkellä seitsemän megawattia.

Super grid puolestaan tarkoittaa maiden, tai jopa mannerten, välistä suurjänniteverkkoa.

Sen esiasteita, niin sanottuja transitioyhteyksiä, on jo rakennettu. Esimerkiksi Ranskan ja Espanjan välille rakennettu yhteys tekee Ranskassa mahdolliseksi Portugalin tuulisähkön käyttämisen.

On puhuttu jopa Pohjois-Afrikkaan yltävästä vahvasta kantalinjasta.

”Super grid ratkaisisi uusiutuvan energian varastointiongelman”, Pietikäinen sanoo. ”Koska jossain tuulee ja paistaa aurinko aina.”

Sirpa Pietikäinen, 56, on toiminut Euroopan parlamentin jäsenenä (kok) vuodesta 2008 lähtien.

 

Juttu julkaistu 5.5. klo 18.30, juttua muokattu 6.5. klo 11.51: Super grid tarkoittaa suurjänniteverkkoa, ei korkeajänniteverkkoa.