Kokoomuksen kansanedustaja: Sähköverkot kuuluisivat valtiolle

PUHEENVUORO: Yksityisen monopolin valvonta vasta tehotonta on, kirjoittaa Kai Mykkänen.

Puheenvuoro
Teksti
Kai Mykkänen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Näyttää selvältä, että Carunan korotusjupakan takia sähkön siirtomaksujen kertakorotuksiin säädetään katto. Se ei tosin pidemmän päälle muuta mitään. Itse lykkäisin myös säävarmuusvaatimuksia 5–10 vuodella.

Hienosäätöä oleellisempaa on kuitenkin suhtautuminen luonnollisen monopolin yksityisomistukseen. Jos toimialalla ei fyysisistä syistä voi olla kilpailua, toiminta olisi parasta pitää valtion omistuksessa. Tällä en tarkoita Fortumia, joka toimisi valtion 51 prosentin omistuksesta huolimatta osakeyhtiölain vastaisesti, jos se ei pyrkisi maksimoimaan voittoa. Siirtomaksun korotus olisi nyt ollut suunnilleen sama, vaikka Fortum olisi vuonna 2013 pakotettu pitämään verkkonsa.

Sen sijaan voi kysyä, olisiko valtion pitänyt aikoinaan lunastaa Fortumin verkot valtion kokonaan omistamaan yhtiöön. Toki yksityinen pääoma tuo vauhtia taloon. Valtion verkkoyhtiö saattaisi pöhöttyä ja kallistua. Mutta yksityisen monopolin valvonta se vasta tehotonta onkin. Mihin esimerkiksi perustuu se, että laatukriteerien avulla verkonhaltija voi nostaa sallittua tuottoa juuri 15 prosenttia? Tai se, että Energiaviraston kaava on viimeisten kolmen vuoden aikana antanut välillä kolmen prosentin ja nyt tänä vuonna kuuden prosentin tuoton?

 

Valvontamalli on yritys paikata kilpailun ja hintasignaalin puuttuminen hallinnollisella mallilla. Neuvostoliitossa yritettiin vähän samaa laajemmassa mittakaavassa. 1980-luvun lopulla Gozplan pyöritti komentotaloutta peräti laajalla tietokonemallilla. Neuvostoliitto meni konkurssiin. Myös Suomen sähköverkkojen tapauksessa valvontamallin luvut ovat aina epätäydellisiä. Kaikille sama kuuden prosentin sallittu tuotto antaa jollekin verkkoyhtiölle kohtuuttoman monopolivoiton. Joku toinen saattaisi tarvita korkeammat tuloutukset investointien rahoittamiseen.