Ravintosuositukset saivat arvosanan – Antti Heikkilä lyttää täysin, Pekka Puska antaa täyden kympin

SK:n kysely paljastaa suomalaisen ruokakeskustelun rintamalinjat.

Antti Heikkilä
Teksti
Tuomo Tamminen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomen Kuvalehti pyysi 25 ravinnosta julkisesti kirjoittanutta suomalaista arvioimaan asteikolla 1–10, miten luotettavina he pitävät Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravintosuosituksia. Heistä 16 vastasi.

Otanta ei ole tieteellinen, mutta siitä näkyvät ruokakeskustelun linjat. Ammattilaiset ja alan koulutuksen saaneet pitävät suosituksia luotettavina, aiheeseen itsenäisesti paneutuneet ovat kriittisempiä.

Yksinkertaistaen suositukset kuuluvat näin: Lautaselle puolet kasviksia, vajaa neljännes perunaa, täysjyväpastaa tai -viljaa ja neljännes lihaa, kalaa tai proteiinipitoista kasvisruokaa. Leivän päälle kasviöljypohjaista levitettä ja lasiin vettä, rasvatonta maitoa tai piimää. Rasvaisiin herkkuihin tai makeisiin saisi sortua vain satunnaisesti.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on laatinut ravitsemussuositukset, joita havainnollistaa ruokapyramidi. Klikkaa kuvaa, niin näet sen suurempana.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta on laatinut ravitsemussuositukset, joita havainnollistaa ruokapyramidi.

Täyden kympin antaneista moni painotti, että suositukset eivät välttämättä ole täydelliset, mutta ne ovat parhaat, mitä nykytiedolla on osattu laatia. Osa vastaajista totesi, että suositusten saama arvosana riippuu siitä, kehen niitä sovelletaan.

 

Pekka Puska, professori, Pohjois-Karjala-projektin entinen johtaja:

10 ”Eri maiden, isojen asiantuntijajärjestöjen, Maailman Terveysjärjestön ynnä muiden suositukset ovat olleet hyvin samansuuntaiset. Painotuserot johtuvat lähinnä elintarvikevalikoiman eroista, eivät tieteellisistä johtopäätöksistä.”

 

Paula Häkkänen, kouluterveydenhuollon lääkäri, Helsinki:

10 ”Kyseessä ovat parhaaseen ja ajantasaiseen tutkimustietoon perustuvat suositukset. Ne on kuitenkin tarkoitettu ensisijaisesti väestötasoisiksi suosituksiksi. Kun suosituksia sovelletaan käytäntöön, yksilölliset vaihtelut on huomioitava.”

 

Timo Strandberg, geriatrian professori, sisätautien erikoislääkäri:

10 ”Teollisuudelle, luontaistuotekauppiaille ja erilaisten kohukirjojen kirjoittajille on hyväksi, jos kuluttajat ovat ymmällään. Silloinhan voi syödä ja kaupata mitä tahansa.”

 

Matti Uusitupa, professori, Suomen Sydänliiton hallituksen puheenjohtaja:

9 ”Periaatteet ovat säilyneet lähes samoina jo 20–30 vuotta, joten linjat ovat oikeansuuntaisia. Väestön terveydentilan raju paraneminen yhdessä ruokatottumuksien paranemisen kanssa on vankka osoitus tästä.”

 

Anu Turpeinen, dosentti, ETT, Valion tutkimuspäällikkö:

9 ”Pääosin pidän suosituksia luotettavina, mutta eräiden ravintoaineiden osalta ihmetyttää suuri ero USA:n suosituksiin. Selkeitä eroja on mm. D-vitamiinin, E-vitamiinin, kaliumin, kalsiumin, magnesiumin ja folaatin osalta. Kaikissa näissä suositus on USA:ssa suurempi joko miehille tai naisille tai molemmille.”

 

Heljä Salonen, Terveystoimittajat ry:n hallituksen puheenjohtaja, Iltalehden toimittaja:

9 ”Suositukset ovat suuntaa-antavina selkeitä, ja ne perustuvat tutkittuun tietoon. Tämän hetken tieto ei kuitenkaan ole vielä täydellinen totuus.”

 

Anneli Rantamäki, kotitalousopettaja, Kotitalousopettajien liiton puheenjohtaja:

9 ”Luotan ravitsemussuosituksiin. En kuitenkaan pidä ulkomailta tuotujen raaka-aineiden kuten pähkinöiden, vesimelonin, banaanin ynnä muiden painotuksesta.”

 

Mari Lukkariniemi, Elintarviketeollisuusliiton elintarvikeasiantuntija, elintarvikekemisti:

9 ”Kenenkään ei ole tarkoitus noudattaa suosituksia orjallisesti, vaan niiden noudattaminen antaa suuntaviivat hyvään ravitsemukseen, jossa tulee ottaa huomioon omat mieltymykset, elämäntilanne ja se, minkälaista ruokaa oma elimistö sietää.”

 

Reijo Laatikainen, ravitsemusterapeutti, terveydenhuollon maisteri, bloggaaja:

9 ”Kalan ja äyriäisten käytön yläraja on suosituksissa liian matala. Niitä voisi hyvin syödä jopa 4–5 kertaa viikossa (kun ottaa huomioon, miten usein ihmiset syövät punaista lihaa tai kinkkuleikkeitä).”

 

Christer Sundqvist, FT, biologi, terveysbloggaaja, luennoitsija:

8 ”Nykyiset ravitsemussuositukset toimivat varsin erinomaisesti joukkoruokailun suunnittelussa. Siitä voisi antaa lähes täyden kympin. Mutta yksilötasolla niillä on kohtuullisen vähän ohjausarvoa, koska olemme niin erilaisia. Siitä kuutonen.”

 

Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen:

8 ”Ravitsemussuositukset ovat melko väljiä, ei ole yhtä ainoaa ruokavaliota, joka olisi paras. Ne kertovat suunnasta, mutta antavat ihmisille mahdollisuuden kuunnella itseään.”

 

Ritva Kylli, FT, historiantutkija, ruokabloggaaja (Pastanjauhantaa):

7 ”Suosituksissa on mielestäni paljon hyvää, mutta en ole aivan vakuuttunut esimerkiksi siitä, pitääkö rasvattomia ja vähärasvaisia nestemäisiä maitovalmisteita juoda päivittäin noin puoli litraa.”

 

Varpu Tavi, terveyteen erikoistunut tietokirjailija, toimittaja ja bloggaaja:

6 ”Uudet ruokasuositukset ovat jo huomattavasti paremmat kuin aiemmat leipää, perunaa ja puuroa painottaneet. Kasvikset, marjat ja hedelmät ovat ruokavalion perusta, se on vihdoin suosituksissakin, mutta varsinkin istumatyötä tekeville leivän ja perunan määrä on yhä liian suuri.”

 

Fredu Sirviö, Safkatutka.fi-sivuston perustaja:

6 ”Kasvisten, marjojen ja kalan lisäämisessä suunta on oikea, en silti laittaisi omaa terveyttäni näiden suositusten vietäväksi.”

 

Sinikka Pakeman, kliininen ravintoterapeutti:

4 ”Negatiiviset asiat painavat melkoisesti vaa’assa, ja niihin lukeutuvat kevyttuotteiden, margariinien, prosessoitujen öljyjen ja prosessoitujen vähärasvaisten maito- ja lihatuotteiden määrä, liian runsas viljojen määrä ja lisäksi ravintopyramidin huipulla sokeripitoiset tuotteet ja karkit!”

 

Antti Heikkilä, lääkäri, tietokirjailija:

1 ”En näe suosituksissa mitään hyvää. Ne on tehty teollisuuden ehdoilla käyttämällä teuraseläinmaailmasta tuttua kalorilaskentaa.”

 

Miksi syömisestä tuli niin vaikeaa? Lue juttu täältä.