Vihriälä: Konsensus on jähmettänyt päätöksenteon

Vahva vähemmistöhallitus on parempi kuin kyvytön enemmistö.

hallitus
Teksti
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mielestä vähemmistöhallitus voisi olla laajapohjaista ministeristöä parempi vaihtoehto, jos enemmistöhallitus ei pysty päätöksiin.

”Konsensus on ollut jähmettävä tekijä kymmenen viime vuotta. Hallitusten toiminta on ollut pienimmän yhteisen nimittäjän mukaan tapahtuvaa päätöksentekoa. Vaikka yleistä tietoa tarvittavista ratkaisuista on olemassa, poliittista tahtoa ei saada muodostetuksi, se on päätöksenteon ongelma”, Vihriälä sanoo ja antaa kaksi esimerkkiä.

”Eläkeuudistuksesta oli kohtuullisen selvä näkemys jo 5–6 vuotta sitten, mutta ay-liikkeen vastustus ja poliittisen tahdon puute lykkäsivät uudistusta. Neuvottelutulos on varsin hyvä, vaikka täyttä varmuutta sen riittävyydestä ei olekaan.”

”Sote on traagisempi. Hukatun kahden ja puolen vuoden jälkeen nyt yritetään saada ratkaisua paremman perusidean pohjalta, mutta kiire näyttää johtavan yksityiskohtien huonoon täsmentämiseen.”

 

Suomessa kannattaisi Vihriälän mielestä ainakin yhdessä asiassa ottaa mallia Ruotsista. ”Voisiko Suomessa olla niin, että vahva vähemmistöhallitus olisi tapa toimia, jos ei pystytä muodostamaan toimivaa enemmistöhallitusta?”

Lisäksi enemmistöhallitukset saattavat jarruttaa uudistuksia. ”Kun muodostetaan uusi hallitus, siinä on aina jokin suuri puolue edellisestä. Sekin tarkoittaa sitä, ettei politiikka voi täysin muuttua.”

Pääministeri Alexander Stubb (kok) pyysi Ruotsin ex-valtiovarainministeriä Anders Borgia tekemään selvityksen Suomen taloustilanteesta.

”Se on ihan yes. Ei siitä haittaa ole. Vaikea kuitenkin kuvitella, että hän voisi mennä pultteihin ja muttereihin.”

Vihriälä kertoo sen, mitä Borg voisi sanoa. Ruotsissa on ollut useita vahvoja vähemmistöhallituksia, eläkeuudistuksesta tehtiin poliittinen sopimus ja uudistus toteutettiin jo 2001, vaikka Ruotsissakin on vahva ammattiyhdistysliike.

Ruotsin menestystä on selitetty sillä, että maa ei ole eurossa. Vihriälän mielestä Borgin ei tarvitse paljastaa sitä, että euron ja kruunun vuoksi maiden työkalupakit ovat erilaisia. Vihriälän listan otsikkoja ovat palkanmuodostus, työvoiman liikkuvuus ja kilpailukyvyn turvaaminen.

”Olemme eurossa, ja sitten on tuo Venäjä. Meillä on suurempi palkkajouston tarve kuin Ruotsilla. Palkkojen pitäisi tukea kustannuskilpailukyvyn säilymistä eli joustaa tarvittaessa nopeammin alaspäin”, Vihriälä sanoo ja lisää, että joustoa voi olla myös ylöspäin.

Vihriälä hakisi esimerkkiä Tanskasta ja Saksasta. Tanskassa on vahva työttömyysturva, ja Saksassa palkat joustavat enemmän. Joustoja ei silti saa viedä äärimmäisyyksiin.

”Riskiä kantaisivat ensi sijassa palkansaajat, jotka eivät ole siihen sopivia. Toisaalta liian suuret palkkajoustot saattaisivat vähentää tuottavuutta lisääviä rakennemuutoksia.”

 

Veropolitiikassakin uudistuksia on vaikeuttanut se, että poliittinen edunvalvonta jyrää asiantuntijat. Vuonna 2010 alivaltiosihteeri Martti Hetemäen työryhmä teki selvityksen veropohjan laajentamisesta. Hallitus hautasi selvityksen.

”Raportti tarjoaa hyviä elementtejä seuraavalle hallitukselle. Se on hyvä esimerkki siitä, että meillä ei osata tai haluta käyttää kunnollista tutkimusta tai valmistelua.” 

Grafiikka Hannu Kyyriäinen.
Grafiikka Hannu Kyyriäinen.