Timo Soini kehuu Juha Sipilää: ”Tundra on jaettu persujen ja keskustan kesken”

Jos perussuomalaiset vaalien jälkeen jatkaa oppositiossa, Soini ei aio erota.

politiikka
Teksti
Heikki Vento
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on avannut vaalikampanjansa. Soinin ristiretki tehtaisiin, kauppakeskuksiin, raviradoille ja baareihin on täydessä vauhdissa.

Tavoitteena on päästä huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen muodostettavaan hallitukseen.

Soini rehvastelee, että hänen ja puolueensa jääminen oppositioon nakertaisi kansanvallan uskottavuutta. Toista kertaa peräkkäin perussuomalaisten kokoista ryhmää ei voi sysätä syrjään. Soinin mukaan hänen puolueensa hallitusvastuu vankistaisi kansanvaltaa.

”Perussuomalaisten mobilisaatio tarvitaan yhteiskunnan hyväksi. Muuten ihmiset eivät luota puolueisiin tai viranomaisiin. Jos emme onnistu, äänestysinto laskee ja demokratian legitimiteetti romahtaa”, Soini uhoaa.

Soini korostaa, että vaalitulos vaikuttaa ratkaisevasti hallituspohjaan.

Suomen Kuvalehden teettämässä kyselyssä (SK 44/2013) suosituin vaihtoehto kolmen suuren puolueen hallitukseksi oli kokoomuksen, Sdp:n ja keskustan ministeristö. Toiseksi suosituimmassa kokoonpanossa kokoomuksen tilalla oli perussuomalaiset.

Kyselyn perusteella kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat vierastavat kaikkein eniten toisiaan. Soini tietää tämän, mutta ”kyllä kokoomus voi tulla pääministeri Timo Soinin hallitukseen”.

 

Perussuomalaisten likeisin kumppani löytyy samasta parlamentaarisesta seurakunnasta, oppositiosta. Soini innostuu gallupjohtaja keskustan muutoksesta ja Juha Sipilän valinnasta puolueensa johtajaksi.

”Sipilän, jos jonkun, intressi on ottaa perussuomalaiset mukaan. Tundra on jaettu persujen ja keskustan kesken.”

Soini ryhtyy hahmottelemaan opposition yhteistyötä, koska Mari Kiviniemen vaihtuminen Sipilään on muuttanut keskustaa. ”Vanhan kepun” uusi ehostus on Soinin mielestä havaittavissa sekä puolueen toiminnassa että politiikan sisällössä.

”Kun Sipilä kokoaa joukkueensa, siitä ovat vanhat herrat ulkona. Sipilä on yritysjohtaja, joka ei ota kiviä kenkäänsä.”

Vanhoihin herroihin kuulunevat ainakin kansanedustajat Mauri Pekkarinen ja Seppo Kääriäinen sekä europarlamentaarikko Paavo Väyrynen.

Soinin puhuessa tundra vaikuttaa suomalaiselta raamattuvyöhykkeeltä, jossa kunnioitetaan perusarvoja, kammoksutaan sukupuolineutraalia avioliittoa ja vaietaan abortista.

”He tulevat meidän tontillemme. Olemme arvokonservatiivinen puolue. Keskusta on tehnyt muutoksen taitavasti. Minä sanon homoliittoa homoliitoksi. Sipilä vastustaa sitä, mutta hän ei puhu siitä.”

Juha Sipilä selittää vaiteliaisuuttaan sillä, ettei häneltä ole kysytty mielipidettä sukupuolineutraaliin avioliittolakiin. Kiviniemi kannatti homo- ja lesboparien oikeutta solmia avioliitto.

”Siitä olemme eri mieltä, minä en kannata sitä.”

Uskostaan Sipilä sanoo lyhyesti, että ”minulla on henkilökohtainen vakaumus, uskon Soinin määrittelevän sen samalla tavalla”.

Soinin ja Sipilän arvot ja asenteet sivuavat toisiaan myös abortissa. Soinin kanta on kuitenkin jyrkempi, hän vastustaa yksiselitteisesti aborttia.

Sipilä ei vaadi muutosta nykyiseen lainsäädäntöön. Sen sisältö kuitenkin vaikuttaa askarruttavan. Sipilän arvojen ja lain välillä saattaa olla sävyero. Se tulee esiin, kun hän vastaa kysymykseen, onko naisella oikeus määrätä raskaudestaan eli vaikuttaa siihen, mitä tämän kehossa tapahtuu.

”Lähtökohta on se, että jokainen elämä on lahja ja pyhä. Tämä on lähtökohta, elämä on lahja, ja se on pyhä. Päätöksenteon arvopohja on tämä. Lääketieteellisesti en sitä pysty perustelemaan, yksittäisissä tapauksissa turvaudun asiantuntijoihin.”

 

 

Kokemukset pääministeri Jyrki Kataisen (kok) kuuden puolueen hallituksesta ovat vakuuttaneet perussuomalaisten, keskustan ja sosiaalidemokraattien johtajat siitä, että ensi huhtikuussa valittavassa eduskunnassa pitää olla riittävän suuri oppositio.

Soinin, Sipilän ja puheenjohtaja Antti Rinteen (sd) mielestä liian laaja hallituspohja tarkoittaa liian yksityiskohtaista hallitusohjelmaa, joka halvaannuttaa hallituksen toimintakyvyn.

Puheenjohtajakolmikolla on seitsemän kuukautta aikaa varmistaa se, että oma puolue on seuraavassa hallituksessa. Puhtia lisää se, että viime vuosien ja vaalien kiistaton ykköspuolue kokoomus on ollut tiedusteluissa alamäessä.

”Nyt olisi tilaisuus kokeilla kolmen suuren hallitusta. Yksi jää ulos, kun musiikki loppuu”, Soini sanoo.

Soinin kolmen suuren hallitus tarkoittaa kokoonpanoa, jossa on mukana neljästä suurimmasta puolueesta kolme. Pienpuolueita Soini ei halua hallitukseen.

Ruotsalainen kansanpuolue on Soinin mielestä kielipolitiikan jarrumies. Vihreissä Soinia riepoo ”suomalaisen yrityksen kinttuaminen, kun vihreiden ministerit veronmaksajien rahoilla jumittavat Fennovoiman voimalahanketta”.

Myös Sipilä pitää todennäköisenä, että vaalien jälkeen muodostettavassa hallituksessa on kolme neljästä suuresta puolueesta. Mieluisimmasta hallitusvaihtoehdosta Sipilä vaikenee.

”Lähtökohtana on se, että suurimman puolueen edustaja on muodostaja. Vielä ei ole esillä asioita, jotka estäisivät jonkin hallituskokoonpanon muodostamisen.”

Porvaririntaman suurimmat jakajat ovat arvot ja euro. Soinin ja pääministeri Alexander Stubbin väliin mahtuvat lähes kaikki mahdolliset arvot ja eurolinjaukset.

Sosiaalidemokraateissa on Soinin mielestä mahdollisuuksia. Suurin kysymysmerkki on puolueen toimintakyky, kuinka hajalla Sdp on.

Soini taivastelee vieläkin sitä, että puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen sai omiltaan potkut. Rinteen valinta oli epäluottamuslause Urpilaisen ja Kataisen hallituksen politiikalle, jonka toinen arkkitehti oli valtiovarainministeri.

Sipilän mukaan hänen ja porvarihallitusta johtaneen Kiviniemen talouspolitiikassa ei ole suuria eroja. Soini puolestaan muistuttaa, että perussuomalaiset ja keskusta eivät ole ammattiyhdistysliikkeen suojeluksessa tai ohjauksessa.

Entinen yritysjohtaja Sipilä luettelee joukon ehdotuksia, jotka saattavat hirvittää ammattiyhdistysliikettä. Hän muuttaisi oppisopimuskoulutuksen koulutussuhteeksi. Sipilä madaltaisi yrityksen kynnystä palkata ensimmäinen työntekijä. Sitä voisi helpottaa esimerkiksi pidentämällä nykyistä neljän kuukauden koeaikaa.

Keskusta on valmistellut ehdotuksen 101 ohjeen tai säädöksen purkamisesta. Siitä Sipilä jaksaa varmasti puhua vaaleihin saakka.

 

 

Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen suurista puolueista kolme on vaihtanut puheenjohtajansa. Kataisen tilalla on Stubb. Sdp ja keskusta vaihtoivat nelikymppiset naiset yli viisikymppisiin miehiin, jotka poimittiin mukaan puoluepolitiikan valtavirran rantakivikosta.

Sipilän mielestä ay-päällikkö Rinteen ”ote puolueensa johtamiseen on oikea. Olen tottunut seuraamaan johtajia, hänellä on oikea ote.”

Rinne sanoo pitävänsä Sipilän tavasta tehdä politiikkaa. ”Se on rakentava tyyli. Se osoittaa luovuutta, kun miettii asioita uudelta kantilta. Esimerkiksi byrokratiatalkoot, olen jo laittanut jotakin asioita valmisteluun.”

Valtiovarainministeri lisää heti perään, että yhteistyö toimii Stubbin kanssa, vaikka kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Arto Satosen ”möläytykset myrkyttävät ilmapiiriä”.

Sdp:n puheenjohtaja Rinteelle maanantai 1. syykuuta on hyvä päivä. Puolueen kannatus on kääntynyt Yleisradion mittauksessa nousuun, ja Rinne sijoittui toiseksi Sdp:n ehdokasvaalissa Uudellamaalla.

Ensiarvioissa Sdp:n kannatuksen nousua selitettiin sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn (kok) möhläyksillä ja sillä, että budjettineuvotteluissa aloite oli Rinteellä ja Sdp:llä.

Rinne antaa ymmärtää, että hän sai tahtonsa läpi. Mainetekoja ovat lapsivähennys, eläketulovähennys, sosiaalihuoltolaki ja metropolihallinto.

Yhtä selväksi tulee se, että Rinne oli valmis luopumaan oppivelvollisuusiän nostamisesta, kun samalla saatiin 40 miljoonan euroa peruskouluun. Rinteen ratkaisu oli ikävä yllätys opetusministeri Krista Kiurulle (sd) ja Urpilaiselle, jotka olivat nostaneet oppivelvollisuusiän korotuksen Sdp:n keskeiseksi vaatimukseksi.

Rinteenkin mielestä seuraavan hallituksen kokoonpanon ratkaisee vaalitulos. SK:n hallituskysely vahvistaa Rinteen mukaan arviota, että luottamus Sdp:n, kokoomuksen ja keskustan yhteistyöhön on edelleen suuri.

Rinteellä ”ei ole periaatteellisia esteitä, jos hallituksen muodostaisivat Sdp, perussuomalaiset ja keskusta, vaikka persujen keskuudessa on joukkoja, joiden työelämään ja maahanmuuttoon liittyvät kannat ovat hyvin kaukana demareiden arvoista”.

Valtiovarainministeri tekee toistuvasti selväksi, että Sdp on Stubbin hallituksessa, koska taloustilanteen ja Ukrainan kriisin vuoksi olisi vastuutonta hajottaa ministeristö. Hallituskumppani kokoomuksen ja opposition Sdp aikoo haastaa valmisteilla olevalla vero-ohjelmalla.

”Tasavero on tullut määrääväksi verorakenteen muutoksen vuoksi. Iso periaatteellinen lähtökohta on se, että tasaverosta pitää päästä takaisin progressiiviseen verotukseen.”

Rinteen mukaan veropohjaa pitäisi tiivistää. Veropohjassa on aukkoja eli vähennyksiä ja alennettuja verokantoja, joista osa pitäisi poistaa.

Kunnallisvero on Rinteen mielestä epäoikeudenmukainen, koska veroprosentti voi vaihdella kuntien välillä useita prosenttiyksikköjä. Esimerkiksi hän nostaa 21 prosentin Lieksan ja 16,5 prosentin Kauniaisen.

 

Puoluejohtajan menestyksen mittari on se, pääseekö puolue hallitukseen.

Soini ei kuitenkaan aio erota, vaikka perussuomalaiset jatkaisi oppositiossa. Hän muistuttaa, että vaalitappionkin jälkeen hänen vaalipelinsä saldo on 10–1 voittojen eduksi.

”Olen ajatellut, että tämä on minun elämäntehtäväni ja kutsumus.”

Rinnekin vakuuttaa olevansa valmis jatkamaan Sdp:n johdossa.

”Olen sitoutunut kolmeksi vuodeksi. Ilman muuta olisin oppositiopuolue Sdp:n puheenjohtaja. Jos puolue-elimet haluavat, että lähden lätkimään, sitten lähden.”

Sipilä väistää kysymyksen.

”En arvioi sitä vielä.”