Tätä Antti Rinne, Timo Soini ja Juha Sipilä eivät tienneet – tai halunneet kertoa

Suomi ei voi säätää tai ottaa käyttöön lehtien tilauksille kolmatta alennettua arvonlisäverokantaa.

Antti Rinne
Teksti
Susan Heikkinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kun kolmen suuren puolueen puheenjohtajat vaativat yksissä tuumin lehtien tilausmaksujen arvonlisäveroa alennettavaksi, asian luulisi olevan pässinlihaa.

Ensin Sdp:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne ehdotti 19. lokakuuta Savon Sanomissa lehtitilausten arvonlisäveroa laskettavaksi pikaisesti.

Sitten perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kertoi samassa lehdessä kannattavansa Rinteen esitystä. Soini puolittaisi lehtitilausten alv:n nykyisestä kymmenestä prosentista viiteen, mutta ei poistaisi sitä kokonaan.

Muutaman päivän kuluttua myös keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ilmoitti Helsingin Sanomissa tukensa Rinteen ehdotukseen.

Tahtoa siis on, ja näillä puolueilla yhteensä 115 paikkaa eduskunnassa.

Mutta puoluejohtajat eivät joko tienneet tai jättivät kertomatta, että lehtitilausten arvonlisäveron alentaminen ei ole vain poliittisesta tahdosta kiinni.

 

“EU:n arvonlisäverodirektiivi sallii korkeintaan kaksi alennettua verokantaa, ja alennetun verokannan on oltava vähintään viisi prosenttia”, kertoo erityisasiantuntija Tuula Karjalainen valtiovarainministeriöstä.

Suomessa on käytössä yleinen 24 prosentin arvonlisäverokanta, johon suurin osa tavaroista ja palveluista kuuluu, ja kaksi alennettua eli 10:n ja 14:n prosentin verokannat. Suomi ei siis voi säätää tai ottaa käyttöön lehtien tilauksille kolmatta alennettua arvonlisäverokantaa.

Poistaakaan arvonlisäveroa ei enää lehtitilauksilta voi, vaikka vuoteen 2012 asti ne olivat verottomia.

”Suomi sai EU:hun liittyessään oikeuden jatkaa silloin jo käytössä ollutta tilauslehtien verottomuutta”, Karjalainen kertoo. “Kun verottomuudesta kerran luovuttiin, ei sitä voida ottaa uudelleen käyttöön.”

Entä jos Suomi muuttaisi alimman arvonlisäverokannan kymmenestä prosentista vaikkapa pienimpään direktiivin sallimaan, viiteen prosenttiin?

“Samassa luokassa on paljon muitakin tavaroita, muun muassa kirjat, lääkkeet ja tietyt kulttuuri- ja urheilupalvelut. Olemme laskeneet, että jos esimerkiksi siitä kymmenen prosentin verokannasta pudotettaisiin kaikki hyödykkeet viiteen prosenttiin, verotulojen menetys olisi noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.”

Digitaalisten lehtien arvonlisäveroprosentti on 24. EU:n arvonlisäverodirektiivissä ne katsotaan tällä hetkellä sähköisiksi palveluiksi, joita on verotettava yleisellä verokannalla.