Alexander Stubb: Tällaista sekasikiöhallitusta pitää välttää kaikin tavoin

Keskusta ja kokoomus kamppailevat porvarivaltikasta.

Alexander Stubb
Teksti
Tuomo Lappalainen Heikki Vento
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kokoomuksella ja keskustalla on paljon yhteistä. Silti ne eivät välttämättä pääse samaan hallitukseen.

Nykyistä pääministeriä ja hänen todennäköisintä seuraajaansa sitoo toisiinsa erikoinen kohtalonyhteys. Mitä kauemmin Alexander Stubb (kok) on ollut pääministeriä, sitä selvemmältä on alkanut näyttää, että vaalien jälkeen uusi hallitus muodostetaan keskustan johdolla.

Kun Stubb tuli kesäkuussa Jyrki Kataisen (kok) paikalle, kokoomus oli Taloustutkimuksen mittauksessa vielä niukasti edellä keskustaa. Syksyllä osat vaihtuivat, ja hallituksen sekoillessa ero repesi lähes kymmeneksi prosenttiyksiköksi.

Keskusta on vetänyt puoleensa aikaisemmin kokoomusta äänestäneitä yrittäjiä, jotka ovat pettyneet Kataisen ja Stubbin hallitusten tempoilevaan talouspolitiikkaan. Toinen kokoomukselle kriittinen ryhmä on varttuneemmat konservatiivit, jotka vierastavat Stubbin arvoliberaalia linjaa ja poliitikolle epätavallista käytöstä.

Keskustan taktiikka on ollut pitää tavoitteensa niin ympäripyöreinä, ettei puolue turhaan suututtaisi yhtäkään liikkuvien äänestäjien ryhmää. Toistaiseksi se on toiminut hyvin, kun vaalikentillä suurin huomio on kohdistunut puheenjohtaja Juha Sipilän henkilöön.

 

Kokoomukselle ja Stubbille vaalit ovat torjuntataistelu, jossa tavoitteena on välttää keskustan vuoden 2011 kohtalo. Keskustan puheenjohtajaksi ja pääministeriksi oli vuotta ennen vaaleja nostettu Mari Kiviniemi. Musertavan vaalitappion jälkeen Kiviniemi vetäytyi vapaaehtoisesti keskustan johdosta.

Nyt kokoomus on vaarassa pudota oppositioon, josta sen voinee pelastaa ainoastaan hyvä vaalitulos ja yhteistyö keskustan kanssa. Hallitusyhteistyön jatkuminen sosiaalidemokraattien kanssa vaikuttaa mahdottomalta.

Kokoomuksen ehdokaslistoilta on kadonnut huikea määrä ääniä. Eri vaalipiirien kokoomuslaisista ääni-imureista poissa ovat Katainen, Leena Harkimo, Jan Vapaavuori, Anne Holmlund, Sampsa Kataja ja Esko Kurvinen.

Kataisen paikkaajaksi ja Stubbin avuksi kokoomus sai Uudellemaalle liikemies Hjallis Harkimon. Helsingin tunnetuin uusi kokoomusyrittäjä on Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen johtaja Juhana Vartiainen, joka 1995 pyrki eduskuntaan sosiaalidemokraattina.

 

Keskusta on kokoomuksen suurin uhka melkein jokaisessa vaalipiirissä, vaikka kokoomus toivoo pääsevänsä porvarihallitukseen keskustan kumppaniksi. Keskustan kannatuksen kasvu on ollut niin raju, että se tuo puolueelle lisää paikkoja lähes koko maassa.

Oulun vaalipiirissä puolueen uskotaan saavan Sipilän vetoavulla jopa neljä edustajaa enemmän kuin 2011. Suhteellisesti vielä suurempi voitto on näkyvissä Uudellamaalla, missä keskustan listalla ovat muun muassa entinen pääministeri Matti Vanhanen ja kokoomuksenkin ehdokkaakseen havittelema uuden lastensairaalan puuhanainen Anne Berner.

Keskustan odotettu menestys on houkutellut ehdolle Vanhasen lisäksi monia muitakin keskustakonkareita. Viimeksi Uudellamaalla valitsematta jäänyt Paavo Väyrynen yrittää taas eduskuntaan Lapista, missä läpimenon pitäisi olla varma. Dinosaurusosastoa edustavat myös Olavi Ala-Nissilä Varsinais-Suomessa, Kauko Juhantalo Satakunnassa ja Markku Laukkanen Kaakkois-Suomessa.

Väyrysen arvellaan jäävän vaalien jälkeenkin Brysseliin, sillä hänelle ei välttämättä löydy Sipilän alaisuudessa tarpeeksi suurta tehtävää. Keskustalle riittää, että mepeistä Olli Rehn palaa kotimaahan tukemaan EU-asioissa kokematonta puheenjohtajaa.

Rehnin nimen vetovoima testataan peräti kahdessa paikassa, sillä Merja Rehn lähti keräämään ääniä uuteen Kaakkois-Suomen vaalipiiriin. Olli Rehnistä voikin tulla ensimmäinen kansanedustaja, jonka äiti ja puoliso ovat molemmat olleet eduskunnassa – ja puoliso jopa samaan aikaan.

Kokeneiden poliitikkojen tunku listoille aiheuttaa keskustassa myös harmaita hiuksia. Vaalien jälkeen Sipilä on mahdottoman tehtävän edessä, kun hänen pitäisi saada kaikki ministeriehdokkaat mahtumaan hallitukseen, jossa on vieläpä entistä vähemmän paikkoja. Pahimmassa tapauksessa tulevalla pääministerillä on hallituksen muodostamisen jälkeen kaksi oppositiota: toinen täysistunnossa ja toinen omassa ryhmässä.

 

Alexander Stubb: Kokoomuksen, keskustan ja Rkp:n tavoitteissa paljon yhteistä

 

Puheenjohtaja, pääministeri Alexander Stubb, miksi kokoomuksen kannatus on laskenut niin paljon, että suurin puolue saattaa toistamiseen pudota vaaleissa neljänneksi?

”En katso taaksepäin. Kukaan ei tiedä, mikä on kokoomuksen kannatus vaalipäivänä 2015. Olemme kantaneet vastuuta, kun päällä ovat vaikea poliittinen tilanne ja vaikea taloustilanne.”

Kuuden, viiden tai neljän puolueen hallituksella on ollut koko vaalikauden suuria vaikeuksia. Olisiko eduskunta pitänyt hajottaa 2013?

”En ollut itse silloin pääministeri. En tiedä, olisiko löytynyt parempaa ratkaisua. Toivo heräsi syksyllä 2013, kun rakennepoliittinen paketti hyväksyttiin.”

Miksi sitten harkitsitte 2014 eduskunnan hajottamista?

”Taktisesti se olisi ollut fiksua, mutta isänmaan näkökulmasta vastuutonta. Oli liikaa isoja päätöksiä, jotka olisi jäädytetty. Se olisi vienyt Suomen jonkinlaiseen sekasortoon.”

Katsotaan sitten eteenpäin. Kilpailette kakkossijasta sosiaalidemokraattien ja perussuomalaisten kanssa. Mikä on tavoitteenne?

”Se on vaalivoitto. Suomella on kolme vaihtoehtoa. Elvyttäminen, joka on Kreikan tie. Sitä noudatettiin keskustajohtoisessa hallituksessa 2008. Toinen on veronkorotuksia ja juustohöyläleikkauksia, joita tämä hallitus on joutunut tekemään. Kolmas on työn tie. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan työllä, keventämällä työn verotusta, tekemällä maltillisia palkkaratkaisuja ja työmarkkinajoustoja.

Mikä on johtopäätöksenne, jos vaalitavoite ei toteudu?

”Se on pelko siitä, että Suomi sukeltaa.”

Oletteko varautuneet siihen, että voitte olla kahden kuukauden kuluttua oppositiopuolueen puheenjohtaja?

”En ole hetkeäkään miettinyt sitä. Olen tehnyt töitä ensiksi isänmaan puolesta ja toiseksi kokoomuksen vaalivoiton puolesta. Loppupeleissä tässäkin ammatissa saa sen minkä ansaitsee. Sen näemme 19.4.”

Mikä on teille mieluisin hallituspohja?

”En spekuloi. Päätöksen tekee kansa. Jokainen voi päätellä, mikä olisi paras vaihtoehto uudistamaan tätä maata: porvariyhteistyö, sinipuna vai punamulta. Keinot, joita kokoomus, keskusta ja ruotsalainen kansanpuolue esittävät, ovat lähellä toisiaan. Sdp:n ja vasemmistoliiton esitykset ovat aika kaukana kokoomuksesta.”

Miksi Sdp on niin hankala, ettei se kelpaa kumppaniksenne seuraavaan hallitukseen?

”Sitä pitää kysyä Sdp:lta. Minulla on ollut vain yksi ja ainoa intressi, Suomen etu. Olen yrittänyt välttää riitelyä, välttää jähnäämistä ja toimia suoraselkäisesti Suomen pääministerinä.”

Voiko vihreät ottaa seuraavaan hallitukseen, joka päättää Fennovoiman ydinvoimalan rakennusluvasta ja mahdollisesti Fortumin Loviisan laitoksen uudistamisesta?

”Sitä pitää kysyä vihreiltä.”

Onko mahdollista, että hallituksessa olisivat edustettuina puoluekentän äärilaidat?

”Ei missään nimessä. Tällaista sekasikiötä pitää kaikin tavoin välttää. Ei sellaisella kuuden poppoolla saa mitään aikaiseksi.”

Ekonomistit ovat arvostelleet, että teidän kolmen miljardin euron sopeutusohjelmastanne puuttuu kaksi miljardia. Mistä ne kaivetaan?

”Olemme antaneet viisi esimerkkiä. Voi olla, että sopeutustarve on vielä suurempi. Ei tämä maa leikkaamalla nouse.”

Olette vaatineet jopa kahden miljardin euron verokevennyksiä. Kuinka ne toteutetaan?

”Tuloverotukseen voi tehdä noin kahden miljardin euron kevennykset vaalikauden aikana. Miljardi otetaan haitta- tai kulutusveroista. Toinen miljardi tulee äärimaltillisten palkkaratkaisujen seurauksena työllisyyden vahvistumisesta. Osittain se tulee myös verotuksen alennuksen työllisyyttä vahvistavasta vaikutuksesta. Kun tehdään enemmän töitä, ihmisille jää enemmän rahaa kulutukseen.”

Aiotteko paikata veroalen arvonlisäveron korotuksella?

”En lähde spekuloimaan sillä.”

Onko elvytys edelleen keinovalikoimassa?

”Se on täysin poissuljettu vaihtoehto. Seuraavalla hallituksella ei ole varaa lisätä elvytystä tai korottaa veroastetta.”

Olette vaatineet etuuksien korotuksista luopumista. Tarkoittaako se eläkkeitä, lapsilisiä ja alimpia päivärahoja?

”Tätä on katsottava kokonaisuutena. Ei voi olla niin, että kokoomus yksin kertoo suunnan ja sitten puhutaan, että kokoomus rokottaa eläkeläisiä.”

Miltä kuulosti presidentti Sauli Niinistön toivomus, että puoluejohtajat välttäisivät vaalipuheissaan ulkopoliittista väittelyä?

”Moni ymmärsi sen tahallisesti väärin. Presidentti halusi viestittää, että olemme paaluttaneet Nato-kannan. Kanta on se, että emme sulje seuraavalla hallituskaudella jäsenyyttä pois.”

Eikö presidentti sanonut sen suoraan Ylen ykkösaamussa?

”Puhun päivittäin tasavallan presidentin kanssa. Luulen, että tässä on ollut paljon väärinkäsityksiä. On sanomattakin selvää, että kun meillä on ulkopoliittista painetta, olisi vastuutonta olla keskustelematta ulkopolitiikasta. Uskon, että presidentti tarkoitti Nato-keskustelua.”

Miten vastaatte väitteeseen, että ulkoministeri Erkki Tuomiojalla (sd) on parempi yhteys presidentti Sauli Niinistöön kuin teillä?

”On hauska seurata, kun joku yrittää lyödä kiilaa presidentin ja pääministerin väliin. Esimerkiksi Venäjä-pakotteista presidentti ja pääministeri taisivat olla samaa mieltä. Tai EU:n puolustus, josta presidentti ja pääministeri olivat samaa mieltä.”

Mitä mieltä olette EU:n yhteisestä armeijasta?

”Suomelle EU-puolustus on hyvä asia. On oltava realisti. EU:n 28 jäsenestä 22 on järjestänyt puolustuksensa Naton kautta. Puolustuksen kova ydin on edelleen Natossa.”

 

Juha Sipilä: En lähtisi kesken kauden

 

Puheenjohtaja Juha Sipilä (kesk), olette esittänyt toivomuksen, että seuraavassa hallituksessa olisi vain kaksitoista ministeriä. Kuinka realistinen tavoite se on?

”Kyllä se on realistinen. Seuraavalla hallituksella on oltava lyhyempi strateginen hallitusohjelma ja sen on työskenneltävä kollegiaalisesti. Sellainen työskentelytapa edellyttää, että pöydän ympärillä on vähemmän porukkaa. Hallituksen on myös näytettävä esimerkkiä, että julkisellakin sektorilla pystytään muuttamaan johtamistapaa.”

Mikä on ministerien ehdoton maksimimäärä?

”Jos ajatellaan johtoryhmätyyppistä työskentelyä, minusta se on kaksitoista. Mutta ymmärrän, että puolueilla on erilaisia näkemyksiä, ja varmaan on tehtävä kompromisseja.”

Pitääkö keskusta kiinni periaatteesta, että sen ministereiksi tulee yhtä paljon miehiä ja naisia?

”Se on ollut meillä lähtökohtana.”

Mihin perustatte arvion, jonka mukaan riittää, että valtion menoista säästetään 2,3 miljardia euroa vuoteen 2019 mennessä?

”Valtiovarainministeriön viimeiset taloustiedot vahvistavat arviota. Tiukalla menokurilla, tuottavuuden parantamisella ja pienellä talouskasvulla päästään noin neljän miljardin vajeeseen 2019. Vielä viime vuonna se oli 8,2 miljardia.”

”Leikkauksilla hoidetaan puolet vajeesta ja puolelle otamme lisää aikaa. Olemme arvioineet, että velkaantuminen voitaisiin pysäyttää vuonna 2021.”

Vero-ohjelmaanne on arvosteltu siitä, että se kiristäisi verotuksen progressiota kaikilla yli 2900 euroa kuukaudessa ansaitsevilla.

”En olisi huolissani progressiosta. Verotus kevenee 120 000 euron vuosiansioihin saakka. Se pieni liikkumavara, joka meillä on ansiotuloverotuksessa, kannattaa käyttää nimenomaan työtulovähennyksen korottamiseen. Ruotsista on hyviä kokemuksia, että se madaltaa kynnystä vastaanottaa työtä. Ehdottamamme työnantajamaksun määräaikainen alennus vaikuttaa tietysti euromääräisesti eniten taulukon yläpäässä.”

Vieläkö keskusta haluaa purkaa työehtosopimusten yleissitovuuden?

”Työelämän uudistusten pitää olla vaalien jälkeen siinä pöydässä, jossa keskustellaan työntekijöiden, työnantajien ja yrittäjien edustajien kanssa uudesta yhteiskuntasopimuksesta. Siellä täytyy löytää ratkaisuja, joilla teollisuuden ja yritysten kilpailukyky paranee aidosti. Yrittäjät tuovat sinne varmasti tämän kysymyksen (yleissitovuudesta). Arvelen, että siellä puhutaan myös koeajoista, ja työntekijöitä kiinnostavat työturvaan liittyvät asiat.”

Haluatte siis työelämän asiat jonkinlaiseen kolmikantaan?

”Yhteiseen pöytään. Tällaisessa tilanteessa, jossa Suomi nyt on, pitää löytää yhdessä tekemisen henki. Nyt on näytön paikka kaikilla, sekä työmarkkinaosapuolilla että meillä poliitikoilla.”

Pitäisikö nollatyösopimukset kieltää?

”Tämäkään ei ole mitenkään yksiselitteinen asia. Joissakin tilanteissa ne toimivat huonosti, mutta esimerkiksi opiskelijoilla voi hyvin toimiakin tällainen, että kutsutaan tarvittaessa töihin.”

Keskusta vastustaa perhevapaiden kiintiöimistä. Eikö teistä ole tärkeää, että ne jakautuisivat tasaisemmin naisten ja miesten kesken?

”Se on erittäin tärkeää. Haluan haastaa ja kannustaa miehiä pitämään perhevapaita, mutta kyllä se päätös pitää jättää perheille eikä hyvänen aika sentään ruveta eduskunnassa päättämään perheiden puolesta.”

Jos keskusta on seuraavassa hallituksessa, onko selvää, ettei Pisararataa rakenneta?

”Pisararadan valmistelu oli yksi esimerkki siitä, miten asioita ei pidä valmistella. En halua tyrmätä mitään, mutta niillä luvuilla, joita oli käytettävissä tämän hankkeen hyötysuhteesta, en kyllä käynnistäisi sitä. Jos luku muuttuu tai siinä on jokin virhe, sitten sitä pitää arvioida uudestaan. Nyt meidän pitää käyttää vähät investointirahat elinkeinoelämän ja vientiteollisuuden ykköskohteisiin.”

Olette sanonut, että Suomessa on kymmeniätuhansia virkamiehiä liikaa. Mistä aloittaisitte virkamiesten vähentämisen?

”En minä niin sanonut. Sanoin, että jos tuottavuus kasvaa puoli prosenttia vuodessa, pystymme vähentämään työntekijöiden tarvetta suurten ikäluokkien eläköitymisen kautta, niin kuin verohallinnossa on jo tehty. Mistään irtisanomisista en ole puhunut.”

Voiko Paavo Väyrysen ehdottoman kielteisestä Nato-kannasta tulla ongelmia Väyrysen ministerihaaveille?

”Kenenkään ministerihaaveita en ole pätkääkään pohtinut enkä pohdi ennen vaaleja. Itse katson, että Suomi ei tule seuraavan vaalikauden aikana hakemaan Nato-jäsenyyttä, mutta en näe mitään syytä kirjoittaa kielteistä kantaa etukäteen hallitusohjelmaan.”

Kumman EU-linja vastaa enemmän omaanne, Olli Rehnin vai Paavo Väyrysen?

”En tunne niiden eroja. Molemmat allekirjoittivat viime eurovaaleissa keskustan ohjelmapaperin eli molemmat hyväksyvät keskustan linjan.”

Jos teistä tulee pääministeri, lupaatteko, että ette lähde kesken kaiken toiseen tehtävään?

”Lupaan.”

Oletteko keskustan ainoa vaihtoehto hallituksen muodostajaksi?

”Olen.”

Voiko tästä päätellä, että terveytenne on kaikin puolin kunnossa?

”Kyllä voi päätellä.”

Olette puhunut paljon politiikan toimintatapojen uudistamisesta. Kuinka hyvä esimerkki tästä on keskustan johtama Kittilä, jonka kunnanhallitusta epäillään virkarikoksesta?

”Lakia pitää noudattaa joka paikassa. En tunne tätä Kittilän tapausta. Minulla ei kerta kaikkiaan ole ollut aikaa selvittää, mistä siellä on kysymys.”