Pakolaisbisnes kannatti: Luona teki vastaanottokeskuksilla yli kolmen miljoonan euron voiton

Emoyhtiö Barona Group maksoi omistajilleen miljoonaosingot.

Barona Group
Teksti
Mikko Niemelä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Luona on yksi ensimmäisistä ja suurimmista yksityisistä yrityksistä, jotka järjestävät vastaanottokeskustoimintaa. Luonan toiminta oli erittäin kannattavaa vuonna 2016, jolloin se teki lähes 3,2 miljoonan euron voiton.

Samalla se yli kolminkertaisti liikevaihtonsa edellisvuoteen verrattuna 52,8 miljoonaan euroon.

Kaupparekisteriin toimitettujen tilinpäätöstietojen mukaan Luona siirsi voittonsa lähes kokonaan konserniavustuksena suomalaiselle emoyhtiölleen Barona Groupille, joka omistaa Luonan kokonaan.

Lain mukaan konserniavustus luetaan antajansa verotuksessa kuluksi ja saajan verotuksessa tuotoksi sinä verovuonna, jona se on suoritettu. Luona voikin tehdä järjestelyn myötä verovähennyksiä vuoden 2016 verotukseen.

Barona toimii rekrytointialalla, ja sillä on liiketoimintaa Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Puolassa, Espanjassa, Virossa ja Venäjällä.

Konserniavustuksia käytetään yleisesti suurten konsernien tulosten järjestelyssä ja verosuunnittelussa. Barona Groupilla on kymmeniä tytäryhtiöitä, ja sen liikevaihto oli vuonna 2016 yli 270 miljoonaa euroa.

Barona sai tytäryhtiöiltään vuonna 2016 yhteensä 13,1 miljoonaa euroa konserniavustuksia. Luonan osuus summasta oli siis lähes neljännes.

Barona maksoikin omistajilleen 8,2 miljoonan euron osingot. Omistajiin lukeutuvat muun muassa Barona Groupin toimitusjohtaja Markus Oksa, muu johto ja pääomasijoittaja Nordic Mezzanine.

 

Ennen vastaanottokeskustoiminnan aloittamista Baronan omistama soteyritys Luona oli tappiollinen. Sen liikevaihto oli vuonna 2014 noin 3,5 miljoonaa euroa.

Syksyllä 2015 Luonan hallituksen puheenjohtajana toimi Helsingin entinen sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen, joka totesi Ylelle 16. syyskuuta 2015 Luonan uudesta liiketoiminnasta näin:

Ei tässä kenelläkään ole sellaista ideaa, että kansallisessa hätätilanteessa lähdetään tällaiseen juttuun liiketaloudellisin argumentein, mutta osakeyhtiöllä pitää olla tervettä liiketoimintaa.

Luonan toimitusjohtaja Milja Saksi sanoo Suomen Kuvalehdelle, että yhtiön liiketoiminnan voitto on alalle tyypillinen, noin kuusi prosenttia. Ennen vastaanottokeskustoimintaa Luonan bisnes oli tappiollinen.

“On tärkeää, että yhtiön liiketoiminta on terveellä pohjalla. Ei tappiollista toimintaa voi kovin kauan tehdä.”

Liiketaloudellisia muutoksia onkin jo luvassa, sillä turvapaikanhakijoiden määrät ovat vähentyneet ja vastaanottokeskuksia suljetaan. Saksin mukaan yhtiön vastaanottokeskuksissa majoittuu nyt noin 2 000 turvapaikanhakijaa. Enimmillään majoittujia on ollut noin 3 000.

”Olemme palanneet sote-palveluiden kehittämiseen. Haluamme ja aiomme toimia sote- ja maakuntauudistuksessa ennen kaikkea palveluntarjoajana”, Saksi sanoo.

Luona maksoi johtoryhmälleen ja avainhenkilöilleen vuoden 2016 tuloksesta bonukset, joiden summaa toimitusjohtaja Saksi ei halua kommentoida.

Luonan vastaanottokeskusta Espoossa on kritisoitu vähäisestä henkilöstömääristä. 

Suomesta haki turvapaikkaa vuoden 2015 aikana yli 32 500 ihmistä, ja seuraavana vuonna hakijoita oli noin 5 600. Tulijat piti majoittaa nopeasti, mikä johti yksityisten vastaanottokeskusten pikaisiin perustamisiin ilman lain vaatimaa kilpailutusta.

Viranomaiset joustivat kilpailutussäännöistä poikkeuksellisen tilanteen vuoksi Euroopan unionin tuella.

Suomen valtio on ostanut yksityisiltä vastaanottokeskuksilta kymmenillä miljoonilla euroilla palveluja pakolaiskriisin vuoksi.

Luonan Espoossa sijaitsevaa vastaanottokeskusta, Nihtisiltaa, on kritisoitu vähäisestä henkilöstömääristä. Noin 600 turvapaikkahakijan terveydestä vastasi yksi henkilö tammikuussa 2016.

Maahanmuuttovirasto Migri puuttui Luonan toimintaan ja neuvotteli vastaanottokeskusten henkilökunnan lisäämisestä ja majoituksen kokonaishinnasta.

Sopimusten muuttaminen nopealla aikataululla oli kuitenkin vaikeaa, sillä sopimukset olivat sitovia tietyn määräajan. 

 

Luonan hallituksessa istuvat Baronan toimitusjohtaja Markus Oksa ja konsulttiyhtiö Momentouksen osakas Pasi Natri, joka on europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd) puoliso. Barona omistaa Momentouksesta 80 prosenttia.

Luonan hallituksen puheenjohtajana toimii Marja Hautakangas, joka toimii myös Baronan ja Uudenmaan Seniorikodit Oy:n hallituksissa.