Suomen Kuvalehti selvitti, missä kunnissa riskit väestökehityksessä ja taloudessa ovat suurimmat.
SK:lle tehdyssä analyysissa kuntatalous ja väestökehitys on yhdistetty, jotta syntyisi kokonaiskuva kuntien tilasta. Kokeneiden kunta-asiantuntijoiden Timo Aron ja Eero Laesterän laatima analyysi on murheellista selailtavaa. Yllä oleva kartta esittää analyysin tulokset.
Kriittisimmässä tilassa ovat Kesälahti, Rautavaara, Halsua, Lavia ja Multia. Näissä kunnissa sekä väestönkehitys että kuntatalous ovat pakkasella. Ne eivät nykyisillä velvoitteilla ja euroilla mitattuna selviä itsenäisinä kuntina 2020-luvulle, ellei ihmeitä tapahdu.
Analyysiin valittiin tilastoista kahdeksan väestötekijää, jotka kuvaavat nykyhetkeä ja lähitulevaisuutta (2025) sekä viisi kuntatalouden kestokykyä kuvaavaa muuttujaa.
Väestöriskiä arvioitaessa mukaan otettiin ne kunnat, jotka kuuluvat kunkin muuttujan kohdalla Suomen heikoimpaan kymmenekseen. Kunnat saivat riskikertoimen 1-8 sen mukaan, kuinka monessa heikoimmassa ryhmässä ne esiintyivät. Jos kunta sijoittui vähintään kahdessa tapauksessa heikoimpaan kymmenekseen, se valittiin mukaan talousanalyysiin.
Talouslukuja analysoitiin siis vain sellaisista kunnista, joissa esimerkiksi asukasluku on pieni ja syntyvyys alhainen. Analyysin ulkopuolelle jäävät kunnat, joilla talous saattaa olla kriisiytynyt, mutta väestökehitys on vielä kohtuullinen.
Muuttujat paljastavat kunnat, joiden tulevaisuudennäkymät ovat heikoimmat. ”Valitut muuttujat antavat riittävän kuvan kunnan nykyisyydestä ja lähitulevaisuudesta demografisen kilpailukyvyn näkökulmasta”, sanoo analyysin koostanut Timo Aro.
Väestölliset muutokset tapahtuvat hiipimällä. Niiden vaikutukset tulevat esiin vasta ajan saatossa. ”Siksi muuttujia on haettu riittävä määrä, ja osin ne menevät myös päällekkäin. Näin on varmistettu, että yksikään kunta ei ole päätynyt tälle listalle sattumalta”, Aro selvittää.
Timo Aro on alue- ja väestökehitykseen erikoistunut tutkija. Hänen väitöstutkimuksensa vuonna 2007 käsitteli Suomen massamuuttoa vuosina 1880-2000. Eero Laesterä väitteli vuonna 2010 kunnallistaloudesta aiheenaan Suomen kuntien finanssiriskit.
Nämä muuttujat valittiin
Väestökehitys:
1. Asukasluku 31.10.2011: alhainen väkiluku kertoo kunnan väestöllisestä haavoittuvuudesta.
2.-3. Väestöllinen huoltosuhde 2010 ja 2025: Ennakoi kunnan elinvoimaisuutta. Kertoo kuinka paljon kunnassa on lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohden.
4.-5. Syntyneiden määrä 2010 ja ennakoitu 1-vuotiaiden määrä 2025: kertovat kunnan tulevasta elinvoimasta.
6.-7. Syntyneiden määrä 1 000 asukasta kohden (promillea) 2010 ja kuolleiden määrä 1 000 asukasta kohden (promillea) 2010: kertovat kunnan elinvoimasta kunnan koosta riippumatta.
8. Asukasvaihtuvuus 1 000 asukasta kohden (promillea) 2010: mitä alhaisempi on kunnan sisäinen muuttoliike ja kunnan tulo- ja lähtömuutto, sitä heikommassa tilanteessa kunta on. Kun muuttoliike tyrehtyy, kyseessä on ns. ”viimeisen muuton kunta”. Harvoin käytetty, mutta elinvoimaa hyvin kuvaava muuttuja.
Kuntatalouden muuttujat:
1. Veroprosentti 2010: kertoo kunnan talouden liikkumavarasta. Jos veroprosentti on korkea, liikkumavara haetaan kuntalaisten kukkarosta.
2. Nettovelka euroa per asukas 2010 (lainakanta-antolainakanta-rahavarat):
vieraan pääoman ja rahoitusomaisuuden erotus. Kertoo kunnan velkaantumisesta osuvammin kuin usein käytetty ”lainaa per asukas”.
3. Taseen jäämä euroa per asukas 2010: kertoo tulorahoituksen riittävyydestä/riittämättömyydestä.
4. Valtionosuudet suhteessa käyttötuloihin vuonna 2010: kertoo kuinka paljon kunnan talous on valtionosuuksien varassa.
5. Harkinnanvarainen tuki euroa asukasta kohden vuosina 1997-2010: kertoo kunnan talousahdingosta. On jouduttu hakemaan valtion ”hätäapua”.
Nykymenolla joka viides kunta lakkaa olemasta ennen ensi vuosikymmentä. Lisää aiheesta Suomen Kuvalehdessä 51-52/2011 (ilm. 23.12.).
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Mihin on jäänyt Hanko? Suomen velkaisin kunta, väestökato nopeaa, Uudenmaan huonoin ikärakenne, kohta koko Suomen huonoimpia. Huoltosuhde todella surkea.
Ei Kinnula voi kaatua,sillähän on Saarenkylän tonttivalttikortti kädessään.
Rahaa sieltä tulossa vaikka kuinka paljon!
Noh,jos vain löytys ostajia….
Merkillistä on yleensä maalta tulleitten ulkomaalaisten sijoittaminen kaupunkioloihin. Onko tarkoitus hyötyä heistä politiikassa? Asuminen on kallista kaupungeissa yms.
Saarenkylän alueella viime kesänä vierailleena
paikka on kyllä hieno, voi olla kyllä pitkä aika ennenkuin
nuo kaikki tontit löytää ostajan. Kinnulalle toki toivoo hyvää tulevaisuutta,
itsenäisyys ei silti ole mikään itsetarkoitus.
Ulkomailta tulevat hoivatit
Mitä tarkoitat tällä ”hoivatti-sanalla”, voisitko hieman avata, en ole kuullut, että ulkomailta olisi suomeen lähetetty ketään hoivan tarpeessa olevaa, saamaan sairaalahoitoa ?
”Voitaisiin sijoittaa kalliin pääkaupunkiseudun asemesta näihin pienempiin kuntiin lisäämään väestöpotentiaalia. ”
Et varmaankaan ole perehtynyt näiden pienempien kuntien talouskehitykseen, siis miksi niissä ei asu ihmisiä ja miksi ne ovat kuolemassa. Suurin syy siihen on se, että niissä ei ole työtä edes oman kunnan asukkaille, saati sitten kuntaan muuttaville.
”Valtaosa heistä
on tiettävästi itsekin maalta kotoisin ja varmaan olisivat tyytyväisiä kun saa rauhassa tehdä työtä ja elää sekä siten saada sijansa yhteiskunnassa.”
Voisit lukea muutamia tutkimuksia, mistä suurin osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista on kotoisin, suurin osa on suurista kaupungeista, jopa suuremmista kuin mitä Suomesta edes löytyy.
”Rauhassa tehdä työtä” , hmmm, maaseudulla asuu kaikkein eniten rakenteellista rasisimia, muualta tulijoita ei suvaita, näin on Suomen maassa. Se myös huokuu kirjoittajasta.
”Muiden puolesta mielensä pahoittajat tietenkin vastustavat tätäkin”
En koe olevani muiden puolesta mieleni pahoittaja, en vain suvaitse suoraa valehtelua ja ihmisten mustamaalaamista, rasismia ja ihmisoikeuksien loukkauksia. Nämä asiat tulisi sinunkin oppia.
”Jotakinhan on tehtävä jos maa aiotaan pitää asuttuna ja kun pakolaisia otetaan, niin miksei sijoituksia voisi tehdä molempien hyödyn periaatteella. ”
Siis, sinun mielestä pakolaiset ovat syyllisiä siihenkin, että kunnat kuolee ? Ompa aikamoista päättelyä. Kannattaisi hieman sivistää itseäään. Entäs ne lähes miljoona suomalaista elintasopakolaista, jotka elävät Ruotsissa ja loput puoli miljoonaa jotka elävät muissa maissa. Jos Suomesta ei olisi lähdetty leveämmän leivän perään, väestömäärämme olisi yli 7 miljoonaa. Siitä riittäisi muutama satatuhattta myös noihin kuoleviin kuntiin. Kyllä tämä kuntien kuoleminen on suomalaisten oma vika.
Tällaisia analyysejä luettaessa kannattaa pitää tietty lähdekritiikki mukana. On hyvä huomioida esimerkiksi se, että tutkimuksen laatijoista Timo Aro on tunnettu ”äärivihreä”, joka kernaasti pyrkii saarnaamaan omaa ideologiaansa siitä, miten ihmisten pitää elää ja millaisia kuntien tulee olla.
Kirjoitustensa perusteella voidaan sanoa, että Aron ihanteena on mieluiten etelässä sijaitseva tiivis kolhoosi, jonne mahdollisimman paljon ihmisiä on tungettu asumaan mahdollisimman ahtaasti. Ja ellei nuorempaa väkeä muuten saada kokoon riittävästi, heitä pitää haalia vaikka maailman ääristä, jotta riittävän
suuri ja ikäjakautumaltaan ihanteellinen ihmispopulaatio saataisiin kasaan. Näin sitten palvelut pelaavat kustannustehokkaasti ja luontokin säästyy, kun iso joukko ihmisiä on saatettu kaiken ihanuuden piiriin mahdollisimman tiiviisti ja kompaktisti.
Sellaisille asioille kuin ihmisten henkinen hyvinvointi ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ei Aro juurikaan jaksa kallistaa korvaansa. Hänelle riittää pelkkä (näennäinen) taloudellinen tehokkuus samaan tapaan kuin entisessä Neuvostoliitossa - höystettynä annoksella (näennäistä) luonnonsuojelua.
Väestön ikääntyminen ja kiristyvä kuntatalous koskevat jokaista kuntaa. Ennusteille voi viitata kintaalla. Jos Nokia häipyy kokonaan Suomesta, niin siinä kurjistuu silloin kaikki Nokia-paikkakunnat Espoota myöten. Sama pätee metsäteollisuuteen.
Kuntien talous riippuu hyvin paljon myös valtiovallan toimenpiteistä. Jos valtio jatkaa kuntarahoituksen leikkauksia, rapauttaa lisää verotulojen tasausjärjestelmää ja määrää siitä huolimatta kunnille lisää tehtäviä (esim. satoja miljoonia maksava vanhuspalvelulaki), niin on siinä jokainen kunta helisemässä. On mahdotonta pitää kunnilla nykyisen kaltaista
kuormaa, koska tehtävät on annettu aikana, jolloin ei paljoa mietiskelty väestön ikärakennetta ja palvelutarpeita.
Hyvin vähälle huomiolle on jätetty se, että viimeiset vuodet velkaantuminen on ollut rajuinta yli 100 000 asukkaan kuntakokoryhmässä. Kun tällaisissa kunnissa on toimintoja ulkoistettu kunnan omistamille osakeyhtiöille ja liikelaitoksille, on totuus velkaantumisessa tätäkin rujompi.
Nyt suurten kaupunkien leväperäistä taloudenpitoa maksatetaan kehyskunnilla. Hallitus haluaa kuntauudistuksellaan pelastaa nimenomaan suurimmat keskuskaupungit. Imuroidaan koko seudun verotulot ja työntekijät keskuskaupunkiin. Päätösvalta säilyy keskuskaupungissa eikä siellä riitä ymmärtämystä perinteisiä kuntarajoja pidemmälle. ”Luksusta cityyn, kehyskunnat ja maaseutu heitteille”, se on tulevaisuus. Poliittisesti erityisesti kokoomuslaiset mutta myös demarit hyötyvät tästä, koska heillä on valta keskuskaupungieissa.
Jos kuntapalvelut halutaan oikeasti pelastaa, niin karttaharjoitusten sijasta pitäisi karsia kuntien tehtäviä, lopettaa uusien velvoitteiden määrääminen sekä keskittyä toimintojen tehostamiseen, jolla säästetään rahaa ja henkilötyövuosia. Hallitus tekee uudistusta väärästä päästä ja sen takia hyödyt tulee koko kuntakenttää ajatellen olemaan mitättömiä. Säästöjä saadaan vain palvelut keskittämällä. Kolikon toisella puolella on sitten mm. mummoralli, rappeutuneita keshyskaupunkeja ja maaseutuja ja vaille hoitoa jääviä potilaita.
Listalta puuttuu Pornaisten kunta. Siellä kaikki raha, lainoja myöten, menee päiväkotien rakentamiseen ja lestadiolaisten palvelujen ylläpitoon. Esitetty analyysi on hyvä alku keskustelulle, mutta seuraavaan analyysiin kannattaa ottaa mukaan myös kunnan työpaikkojen lukumäärä sekä kuntaan maksettavien verojen määrä.
Oululaisena ihmetyttää Oulun kupeessa olevan Limingan kunnan joutuminen väestöllisen riskin kunnaksi. Kyseiseen kuntaan suuntautuu kova muuttoliike hyvien liikenneyhteyksien (moottoritie Ouluun) ja nuorille lapsiperheille tarjolla olevien isojen kohtuuhintaisten omakotitonttien takia.
Mitenkähän tämä tutkimus on oikein tehty? Ko. kunnan väestönkasvuprosentti on käsittääkseni parina viime vuotena ollut Suomen korkein.
Niin kauan kuin minä muistan (melkein 50 vuotta…) on maalatatu näitä uhkakuvia. Aina ne ovat perusteuneet lähinnä väestöllisiin tekijöihin. Ei mitään uutta auringon alla. Vaihtakaa jo levyä!!!! Tehkää todellista journalismia ja juttua siitä, miten kunnat voisivat toimia nykyistä tehokkaammin.
Näitä karttoja tulee menee. Yhteiskunnan kannalta kartassa kriisikunniksi merkityt kunnat eivät ole kokonaisedun kannalta ongelmallisia. Ongelmallisia ovat kunnat, joiden alueelta ajellaan päivittäin letkassa toisten kuntien alueelle töihin. Verotulot menevät väärään kuntaan, elintavat ovat luonnon ja energiatehokkuuden kannalta täysin kestämättömät, eikä minkään sortin kokonaissuunnittelu ole mahdollista. Mutta minkäs teet: kun juntti saa oman pakettitalon, tila-auton ja tauluteeveen, on elämä saavuttanut lakipisteensä.
Näyttää olevan kuntakapina-adressin kannattajia kaikki edelläolevat - mikään ei saa muuttua, vaikka maailma ympärillä murtuu ja sanelee Suomen julkisen talouden uudet ehdot. Kuntalaitos on 2/3 osaa julkisia menoja, siitä yli puolet on kuntayhtymien hallitsemattomia kustannuksia, velkataso on historian korkein. Jos kuluihin hallituksen pitää sopeutuksessa vaikuttaa niin kuntalaitos on strategista kohde aluetta.
Valiettavasti uudistus koskettaa puoluevallan perustuksia; pienkuntalaitos on keskustan pyhää ydintä ja sitä se on onnistunut viivyttämään yli 30 vuotta ja ehkäpä suurkaupungit demareiden
ja kokoomuksen kotipesää. On aika silti uudistaa kuntien rajat vastaamaan nykyisiä likkenneolosuhteita, ihmisten luonnollista asioimista ja työssäkäyntiä - 100 kuntaa riittää hyvin ja sekottaa toivotulla tavalla poliittista pakkaa. Kansalaisvaikuttamistakin voitaisiin poliittisen kultturin uudistamisesa ja järjestelmän kehittämisessä suosia.
Pappisvallan kuntarajat eivät vastaa kansanvallan paikallisen itsehallinnan tarpeita. Yhdyskunta- ja aluerakenne vaatii sen mukaista hienosäätöä eikä siihen päästä vain kuntafusioilla.
Kuntalain sisältöä ja johtamisjärjestemää pitää samalla kopasta - poliittinen vastuun integroiminen toimijan kasvoihin on ainoa mahdollisuus nykyistä tehokkaampaan toimintaan. Pormestarimallilla on tykitettävä nykyinen eliitti - sen ”konsensustuhrusta” on päästävä eroon. Omat ja puolueen edut on taipumus lunastaa entistä enemmän velalla suruttomasti; jätetään sitten omat kulut tulevaisuuden murheeksi. Olemme kohta eurooppalaista hyvää tasoa poliittisen moraalin hävittämisessä. Sitä kuntauudistuksen pitää myös kyetä estämään!
Tämä ”kokenut kunta-asiantuntija” Timo Aro näyttää jostain syystä päässeen esittelemään visioitaan laatulehdenin palstoille. Lapissa ei paljon auta, vaikka kunnat miten yhdistetään. Nyt on jo Uudenmaan läänin kokoisia kuntia, miten ihmeessä mitkään palvelut voidaan järjestää sellaisilla etäisyyksillä. Kunnat yhdistyvät jatkuvasti vapaaehtoisin liitoksin. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana on hävinnyt yli sata kuntaa. Liitokset toimivat sitä paremmin, mitä enemmän ne päätetään paikallisella tasolla. Politiikka on asia erikseen ja se Arollakin on joka paikassa kainalossa, kuten Soininvaarallakin kuntien tulevaisuutta pohtiessaan. On hieno asia, että SK käy tätä keskustelua, koska Suomen tulevaisuudesta on kysymys. Kaikkea ei kuitenkaan pidä mitata rahalla.
Nuo mittarit osoittavat kyllä kunnat, joilla ei ole edellytyksiä toimia oman väestö- ja talouspohjansa varassa itsenäisinä yksiköinä. Ne eivät kuitenkaan kerro, toimiiko tällainen yksikkö tehokkaasti palvelujen tuottajana ja alueellisen demokratian toteuttajana. Vaikka se olisi täysin valtionapujen varassa, se voi hoitaa tehtävänsä tehokkaasti. Sen lakkauttaminen ja sulauttaminen muihin ei silloin muuta sitä tosiasiaa, että palvelut on muiden maksettava, jos niitä halutaan ihmisille paikan päällä tarjota. Mikä on vaihtoehto? Siirtää ihmiset muualle? Eipä silti etteikö kuntien pitäisi täyttää väestöillisen
ja taloudellisen elinkelpoisuuden ja itsenäisyyden edellytykset, ja tässä suhteessa kuntarakenne tulisi laittaa täysin uusiksi.
Mutta on syytä muistaa, että myös näillä mittareilla hyvin menestyvät kunnat saattavat olla tehottomia. Mihin tahansa voitaisiin rajata oma pikku Kauniainen, jota asuttaisivat hyvin toimeentulevat työssäkäyvät ihmiset. Ja veroäyri olisi edullinen, kun ei tarvitsisi osallistua palveluja tarvitsevien kustannuksiin. Tällaisen kunnan itsenäisyys on yhtä lailla perusteeton koko kuntarakenteen näkökulmasta.
No, isot asiat, sosiaali- ja terveystoimi sekä koulutus valtiolle ja pikkukunnat hoitavat lähipalvelut 3% verokannalla.
Yksityiset palvelut hoituvat kysynnän mukaan ilman julkista rahoitusta.
Jep jep, Tuolla Onni Karilaisen reseptillä saadaankin sitten hinnat jyrkkään nousuun!
Surullisia esimerkkejä tarjoavat esimerkiksi autokatsastus, sähkön myynti ja yksityiset hoivapalvelut. Kaikissa näissä hintataso on noussut jyrkästi ja/tai palvelutaso on repsahtanut sen jälkeen, kun palvelu siirrettiin julkiselta sektorilta yksityiselle puolelle.
Yksityisillä nimittäin ensisijaisena tarkoituksena on taloudellisen voiton teko. Kaikki muu on toissijaista. Julkisella puolestaan ensisijaista on palvelujen tarjoaminen mahdollisimman hyvin mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Jep jep on käsittänyt minut väärin. Pardon. En kannata yhdenkään julkisen palvelun siirtämistä yksityisille.
Sinne sopii vain sellaiset palvelut, joissa kilpailu toimii, eivät suurin surminkaan tie- ja sähköverkot.
Suuria resursseja vaativat julkiset palvelut pitää vain tuottaa organisaatioissa, joilla näitä resursseja on.
Luultavammin noista ”ongelmista” huolimatta ihmiset ovat onnellisempia kuin työssäkävijät Turun väylän aamuruuhkassa. Tässä kuitenkin päästään tähän kokkarivetoisen politiisen sirkuksen surkuhupaisuuteen. Kaupunkeja kuppaavat kehyskunnat täytyy yhdistää, vaikka useissa tapauksissa nämä ovat moninkerroin vanhempia kuin keskus johon valtio on ”pakko”sijoittanut toimintojaansa. Eihän tämä ole muuta kuin poliittista peliä, jolla kepu koitetaan kuopata ja saadaan luokkataistelu jälleen voimaan. Itseäni ei voisi kepun kohtalo eikä Kustaa Vaasan asuttamat Mikkelin pohjoispuoliset erämaat vähempää kiinnostaa, mutta ei tämä niin voi mennä että kunnat ja maakunnat ovat vain poliittisia pelinappuloita eikä kansalta (taaskaan) kysytä yhtään mitään.
Tuonne lisätään Jalasjärvi punaaseksi alueeksi JAKK:n veloosta 35 milj. 2013 alkaen……
Kannattaa liittää nuo ongelmakunnat Ahvenanmaahan, siellä menestyy kunta kuin kunta mistään ympäristötekijöistä tai hallinnon laadusta riippumatta.
Tässä on harrastettu samanlaista viivotinanalyysiä, jonka avulla Yhdysvalloissa sijoitettiin asuntoihin ja osakkeisiin velalla, koska asuntojen arvo ei koskaan laske vaan aina nousee.
Erityisesti pistää silmään se, että toimittaja on sitä mieltä ettei Päijänteen rannoilla muka olisi elinvoimaista asutuksen kasvua.
Sysmä, Padasjoki, Kuhmoinen ovat todennäköisiä voimakkaan asutuksen kasvun kuntia, koska näillä kunnilla on tarjota asukkaille asuinpaikkoja suuren puhtaan makeanveden altaan rannalla. Pienelle kunnalle, jolla on valtavat rantaresurssit, tämä on aivan riittävä voimavara. Päijänne
tulee luonnonlain voimalla nostamaan alueen kunnat vaurauteen ja pakottaa ja auttaa elinkeinorakenteen muuttumaan. Alue kasvaa, rakentaminen työllistää. Vanhanaikainen maatalous erikoistuu jo nyt Suomessa nopeimmin korkeaan tuottavuuden kuluttajatuotteisiin ja palveluihin juuri täällä.
On hyvin vaikea nähdä mitään järkeä pitää näiden kuntien tulevaisuutta enää mitenkään huonoin sen perusteella että tähän saakka asutuksen kasvun painopiste on siirtynyt Päijät-Hämeeseen.
Sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastuslaitos ja keskiasteen koulutus voidaan hoitaa suurin piirtein maakunnallisten rajojen mukaisesti tehdyissä yksiköissä. Tottakait näiden yksiköiden tulisi järjestää lähipalveluita asukasmäärien, sairastavuuden ja etäisyyksien mukaan järkevällä tavalla. Niiden rahoitus voisi nojautua valtion verotuloihin ja KELA-maksuihin. Loput paikalliset palvelut olisivat niillä kunnilla, jotka pysyvät pystyssä omilla verorahoilla. Yksi poikkeus olisi: KAUNIAISTEN kylä on liitettävä Espooseen, koska veroparatiiseja ei pitäisi sallia Suomessa.
Laesterän muutama vuosi sitten laskemat säästöt Pälkäneen kyläkouluverkoston hävittämiseksi todettiin lähemmässä tarkastelussa täysin utopiseksi. Kunnan järjestämässä tiedotustilaisuudessa ei kuultukaan odotettuja vihaisia puheenvuoroja kun kansalaiset nauroivat kippurassa Laesterän laskemille luvuille ja ”valistuneille arvioille” päin naamaa.
Paikkakunnan olosuhteiden olisi pitänyt olla hänelle kyllä varmasti tarpeeksi tutut, asuuhan hän itse Pälkäneellä. Suunniteltu koulu-uudistus meni romukoppaan naurunremakan saattamana.
Enpä luota tähänkään tutkimukseen sitten pätkääkään.
SK:n selvityksessä on käytetty kuntien tilinpäätöstietoja, ei ne mitään hatusta vedettyjä laskelmia ole. Kaikki talousluvut ovat vuoden 2010 tilinpäätöksistä.
Todellinen veroprosentti jää paljon pienemmäksi erilaisten kuntaverosta tehtävien vähennysten takia.
Kysyttiinkö kunnilta, kun näitä tupoja tehtiin.
Nettovelan määrittelyssä tulisi ottaa huomioon myös kuntien omaisuus eri yhtiöissä. Käypä arvo saattaa olla jotain muuta kuin tasearvo.
Valtionosuuksia maksetaan, jotta muuttotappiokuntien ikääntyvästä väestöstä pystytään huolehtimaan, kustannukset per ikäihminen ei sen korkeampia kuin kaupungeissakaan. Kasvukeskuksiin muuttaneiden vanhempia ja isovanhempia valtionosuuksilla hoidetaan.
Kiinteistöverotulojen osuus kuntien tuloista usein sattumasta
kiinni, minkä kunnan alueella sattuu esim.vesivoimalaitos sijaitsemaan.
Kaikkia hyödyttävien ja kaikkien käytettävissä olevien suojelualueiden kiinteistövero tulisi maksaa suojelualueiden sijaintikuntaan, nykyinen kiinteistöverolaki sen kyllä mahdollistaa.
Metsähallituksen hakkuutulot muutamien kuntien alueelta isommat kuin ko kunnan vuosibudjetti, siirtomaapolitiikkaa.
Listaa vois jatkaa loputtomiin, se mitä päätetään on kiinni enemmänkin poliittisesta tahdosta kuin todellisesta tarpeesta.
Tämä kartta on hyvä esimerkki teemojen visualisoinnista. VM ja muutkin ministeriöt voisivat laittaa sivuilleen vastaavia aineistoja, jotka olisivat ”virallisempia totuuksia”. Nyt SK:n sivulla olevien kommenttien perusteella itse hyvin toteutettu käyttöliittymä on jäänyt vaille huomiota tekijöiden arvostelun sijaan.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Kirjoittaja on kuntatalouteen erikoistunut vapaa toimittaja.
Lue kaikki kirjoittajan jutut
Hetkinen tilausta käsitellään.
jutta kirjoitti:
Ulkomailta tulevat hoivatit voitaisiin sijoittaa kalliin pääkaupunkiseudun asemesta näihin pienempiin kuntiin lisäämään väestöpotentiaalia. Valtaosa heistä on tiettävästi itsekin maalta kotoisin ja varmaan olisivat tyytyväisiä kun saa rauhassa tehdä työtä ja elää sekä siten saada sijansa yhteiskunnassa. Muiden puolesta mielensä pahoittajat tietenkin vastustavat tätäkin. Jotakinhan on tehtävä jos maa aiotaan pitää asuttuna ja kun pakolaisia otetaan, niin miksei sijoituksia voisi tehdä molempien hyödyn periaatteella.