Nuori turvapaikanhakija kuoli Espoossa – ”Olen šokissa siitä, miten he kohtelivat häntä”

Abbasin kuolema herättää vastaanottokeskuksessa hämmennystä ja suuttumusta.

Barona Group
Teksti
Katri Merikallio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Jayyed Abbas Jafari oli tiettävästi terve nuori mies. Suomeen hän oli tullut Haaparannan kautta lokakuun lopulla 2015. Siitä asti hän asui Nihtisillan vastaanottokeskuksessa Espoossa.

Abbas oli hyvin pidetty muiden turvapaikanhakijoiden keskuudessa. Aktiivinen ja englantia hyvin puhunut Abbas halusi auttaa muita ja lähti usein tulkiksi arjen asioissa.

Tammikuun 2. päivänä Abbas oli tapansa mukaan noussut varhain, poistui hiljaa kolmen miehen huoneesta ja lähtenyt keittiöön auttamaan aamuvalmistelujen tekemisessä.

Vähän ennen yhdeksää hän oli tullut kuitenkin eteisaulaan, valittanut erittäin huonoa oloa. Hetken päästä hän vaipui maahan ja alkoi voida pahoin. Vartija soitti ambulanssin kello 8.58.

Ambulanssin tulo kesti kuitenkin 18 minuuttia, vaikka sitä kiirehdettiin kahdesti.

Myös ambulanssin lähtö vastaanottokeskuksen pihalta kävi verkkaisesti. Matkassa se oli vasta kello 9.40. Pääsy vastaanottokeskuksesta seitsemän kilometrin päähän Jorvin sairaalaan kesti lähes tunnin.

”Olen šokissa siitä, miten he kohtelivat häntä”, sanoo ohjaaja, joka oli työvuorossa tuona aamuna.

”Ambulanssin kuljettajat käskivät hänet nousta itse, ja kun hän ei noussut, muut asukkaat nostivat hänet paareille.”

Vaikka Abbas oksenteli, ohjaajan mukaan nuorimies pantiin selinmakuulle – ja hän oli tukehtua oksennukseensa.

”Vielä ambulanssissa hänen silmänsä olivat auki, mutta hän ei voinut enää puhua”, kertoo mukaan lähtenyt ystävä Jalil Hussaini.

Jorvin sairaalassa todettiin, ettei mitään ollut enää tehtävissä.

Maanantaina 4. tammikuuta 21-vuotias Abbas kuoli. Syynä aivoverenvuoto.

 

16 päivää myöhemmin Nihtisillan vastaanottokeskuksen aulassa parveilee tummia miehiä. Osa kulkee varvassandaaleissa, moni hörppii mukista teetä.

Kolme vartijan haalariin pukeutunutta suomalaismiestä päivystää tiskin takana.

Aulan seinille on teipattu tavallisia A4-papereita, joissa on hieman epäselviä kuvia Abbaksesta.

Islamin mukainen surutilaisuus on jo järjestetty, samoin hautajaiset.

Abbasin iäkkäät vanhemmat Teheranissa saivat tiedon poikansa kuolemasta sukulaisten välityksellä. Kauhavan vastaanottokeskuksessa elävä sisar sekä Helsingin vastaanottokeskuksessa asuva serkku tulivat hyvästelemään Abbasin Nihtisiltaan.

 

Nihtisillan vastaanottokeskus on suuri vanha toimistorakennus. Siellä asuu nyt 565 miestä, lähinnä Afganistanista ja Irakista.

Keskus on yksityisen yrityksen Luona Oy:n ylläpitämä. Yhtiö teki vastaanottopalvelujen tarjoamisesta sopimuksen Maahanmuuttoviraston kanssa syksyllä 2015. Aiempaa kokemusta yrityksellä ei vastanottotoiminnasta ollut.

Nyt Luona pyörittää kaikkiaan kahdeksaa keskusta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja Hyvinkäällä. Sen vastuulla on noin 3000 turvapaikanhakijan majoitus, ruokailu, terveys ja turvallisuus.

Abbasin kuolema on herättänyt Nihtisillan keskuksessa hämmennyksen ja suuttumuksen. Tehtiinkö hänen auttamisekseen kaikki mahdollinen? Osa epäilee sitä.

Keskuksen 565 asukkaan terveydestä vastaa yksi sairaanhoitaja, joka on tavattavissa virka-aikana. Käytäntö on, että vuorossa oleva ohjaaja kirjaa asiakkaan vaivat ja välittää ne sairaanhoitajan arvioitavaksi. Tämä puolestaan päättää, lähetetäänkö asiakas lääkärin vastaanotolle yksityiselle palveluntuottajalle.

Lisäksi keskusten henkilökunta voi konsultoida yhtiön lääketieteellistä johtajaa Pekka Tuomolaa vuorokauden ympäri.

Useimmat ohjaajat ovat itse maahanmuuttotaustaisia eikä heiltä edellytetä mitään koulutusta.

Myös sosiaalityöntekijöitä on Nihtisillassa yksi. Vartijoita sen sijaan on vuorokauden aikana kaikkiaan 11.

Maahanmuuttoviraston ohjeistus on, että Nihtisillan kokoisessa yksikössä tulisi olla neljästä viiteen terveydenhoitohenkilöä ja saman verran sosiaalityöntekijöitä.

Maahanmuuttoviraston mukaan esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin ylläpitämissä keskuksissa ohjeistus huomioidaan tarkasti.

Pekka Tuomola mukaan rekrytointi on ollut hankalaa. Vastaanottotoiminta aloitettiin kiireellä lokakuussa.

Toisin kuin Punaisen Ristin sivustolla, Luona Oy:n omilla nettisivuilla ei kuitenkaan haeta vastaanottokeskuksiin uusia työntekijöitä. Myöskään emoyhtiön Baronan sivuilla ei ole yhtään ilmoitusta terveydenhoitajan paikasta yhtiön ylläpitämissä vastaanottokeskuksissa.

 

Nihtisillan vastaanottokeskuksen johto sanoo, että menehtynyt nuorimies oli tulonsa jälkeen käynyt terveydenhoitajan luona ainoastaan alkutarkastuksessa ja saanut rokotukset.

Myöskään huonetoverilleen Abbas ei ollut valittanut päänsärkyä eikä huonoa vointia.

Niin ikään Abbasin serkku Mahdi sanoo, että he viettivät aikaa yhdessä vain päivä ennen sairaskohtausta, eikä Abbas ollut valittanut vointiaan.

”Hän oli hyväntuulinen. Mutta hän sanoi pyytäneensä terveydenhoitajaa varaamaan hänelle aikaa lääkärille. Miksi, sitä hän ei minulle sanonut.”

Lääkärin vastaanotolle Abbas ei kuitenkaan ehtinyt. Jos sitä oli hänelle ylipäätään varattu.

Osa Abbasin ystävistä tulee puhuttelemaan toimittajaa vasta vastaanottokeskuksen pihalla. Heidän mukaansa Abbas kävi terveydenhoitajan luona kahdesti valittamassa päänsärkyä, mutta oli saanut vain särkylääkettä ja kehotuksen juoda teetä.

Terveydenhoitaja ei halua antaa haastattelua.

Keskuksessa ei myöskään saa ottaa valokuvia, eivätkä asukkaat voi kutsua vieraita omiin tiloihinsa. Toimittaja päästetään ainoastaan toimistotiloihin turvallisuuteen vedoten.

Lain mukaan turvapaikanhakijalla on oikeus tarpeenmukaiseen terveydenhuoltoon. Mitä tarpeenmukainen hoito tarkoittaa, jää vastaanottokeskuksen arjessa yhden sairaanhoitajan tulkittavaksi.

Johtajan mukaan asian selittäminen turvapaikanhakijoille ei ole helppoa.

”Myös ammattilaiselle sen määritteleminen on eettisesti vaikeaa.”

Nimeään keskuksen johtaja ei halua julkisuuteen.

Pitkään sosiaalityötä tehnyt johtaja sanoo, että niin turvapaikanhakijan mieli kuin kehokin on äärimmäisen kuormittunut.

”Tilanne on heille hyvin stressaava. Matka itsessään on stressaava ja pelottava monelle. Traumaattisia tapahtumia on paljon.”

”Tiedetään myös, että turvapaikanhakijoilla on muita enemmän muun muassa sydänkuolemia.”

Lääketieteellinen johtaja Pekka Tuomola on kirjoittanut asiakkaista lähetteitä muun muassa kidutettujen kuntoutuskeskukseen, mutta keskus ei pysty ottamaan enempää asiakkaita vastaan. Sen toiminta on jo nyt ylikuormitettu.

”Meillä ei ole tarjota psyykkisen puolen apua, mutta ahdistuksen purkamiseksi olisi tärkeää saada mielekästä tekemistä. Kuunteleminen on kuitenkin tärkeintä”, sanoo keskuksen johtaja.

 

Abbasin huonetoverin Nasin Rezai Mohammadin mukaansa myös Abbasilla oli paljon paineita.

”Hän suri ja kantoi valtavasti huolta perheestään. Sisarukset olivat eri puolilla Eurooppaa, vanhat vanhemmat ovat yhä Iranissa. Abbas nukkui huonosti, sen tiedän.”

Abbas oli syntynyt Afganistanissa, mutta muuttanut perheensä kanssa Iraniin jo pienenä. Koulunsa hän kävi Teheranissa ja valmistui sieltä lukiosta. Erityinen intohimo hänellä oli opiskella englantia. Siksi hän myös vastaanottokeskuksessa tulkkasi säännöllisesti.

Teheranissa Abbasilla oli tapana käydä säännöllisesti moskeijassa. Afganistanin kansalaisena hänelle ei myönnetty iranilaisia henkilöpapereita.

Ystävälleen Abbas oli kertonut, että moskeijan imaami oli alkanut painostaa häntä. Lähde taistelemaan Isisiä vastaan niin saat henkilöpaperit, hän oli toistanut Abbasille. Nuori mies koki, ettei hänellä mitään tulevaisuutta Iranissa, sillä sotaan hän ei missään tapauksessa halunnut. Hän valitsi Euroopan.

Autolla Abbas pääsi lähelle Turkin rajaa Urumiaan. Sieltä hän jatkoi jalan yli vuorten ja kohti Turkin rannikkoa. Satojen tuhansien pakolaisten tavoin hän ylitti Välimeren pienellä kumiveneellä Kreikan puolelle. Bussi ja juna toivat hänet lopulta hengissä ja terveenä Suomen rajalle Haaparantaan.

Jayyed Abbas Jafari (1995–2016). Kuva julkaistu omaisten luvalla.
Jayyed Abbas Jafari (1995–2016). Kuva julkaistu omaisten luvalla.

Abbasin kuolema ei ole ainoa kuohuntaa aiheuttava asia Luonan vastaanottokeskuksissa. Maahanmuuttoviraston on saanut lukuisia yhteydenottoja yrityksen vastaanottotoiminnasta niin asukkailta, ohjaajilta kuin tavallisilta kansalaisiltakin.

Yrityksen työntekijöiden on väitetty kohtelevan asukkaita mielivaltaisesti ja rasistisesti ilman kunnioitusta tai inhimillisyyttä. ”Meitä kohdellaan kuin karjaa tai vankeja”, sanoo yksi asukkaista.

Maahanmuuttoviraston johto tapasi Luona Oy:n johtoa keskiviikkona 20. tammikuuta keskustellakseen yhtiön toiminnasta tulleesta palautteesta sekä siitä, mitä palveluja turvapaikanhakijoiden tulee saada.

”He (Luonan edustajat) lupasivat keskustella omassa hallituksessaan siitä, mihin toimiin he ryhtyvät asioiden korjaamiseksi”, sanoo Maahanmuuttoviraston vastaanottotoiminnasta vastaava johtaja Jorma Kuuluvainen.

”Odotamme että saamme viikon sisällä tietoa toimenpiteistä. Odotamme myös että tulosta syntyy.”

Luona Oy aloitti varsinaisen toimintansa 2015. Sen hallituksen puheenjohtaja on Paavo Voutilainen, entinen Helsingin kaupungin sosiaalitoimen johtaja, joka herätti kohun muutama vuosi sitten 72 000 euron kalustehankinnoilla.