Nuoret toimittajat vaativat päättäjiltä vastauksia – ”Haluaisin Helsingistä paremman paikan”

Nuorten Ääni -toimitus tekee journalismia nuorilta aikuisille. Nuoret haluavat vaikuttaa päättäjiin.

journalismi
Teksti
Sanna Ihalainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Mikä yhdistää otsikoita ”Opettajakin voi olla rasisti” ja ”Linnanmäki käyttää hyväkseen nuorten tietämättömyyttä”? Molemmat ovat nuorten tekemiä uutisjuttuja, skuuppeja, jotka ovat laittaneet muun median pöhisemään perässä.

Nuorten Ääni -toimituksessa nuorten tekijöiden joukko pääsee tekemään uutisia Ylelle, Helsingin Sanomiin ja Suomen Kuvalehteen. Mediat julkaisevat sivuillaan nuorten tuottamaa sisältöä: uutisia, blogikirjoituksia ja videoita.

Tarkoituksena on saada nuorten ajatukset kuuluviin valtakunnan suurimmissa medioissa.

Nuorten Äänestä ovat ponnistaneet ainakin muun muassa Ylioppilaslehden päätoimittaja Robert Sundman, Ylellä ja Bassoradiossa työskennellyt Ina Mikkola ja Helsingin Sanomiin kirjoittanut Roosa Murto.

Nuorten Ääni täytti tänä vuonna kymmenen vuotta. Juhlavuoden kunniaksi toimituksella on näyttely 4. joulukuuta asti Päivälehden museossa Helsingissä.

Video: Nuorten Ääni -toimituksen esittelyvideo.

 

Nuorten Ääni -toimitus on hyvä ponnahduslauta alalle, mutta toimittajan ammatti ei kuulu kaikkien urahaaveisiin. Suurin osa tekijöistä suuntautuu jollekin yhteiskunnalliselle alalle.

Helsinkiläinen Aleksanteri Lindh, 16, lukeutuu kuitenkin niihin, joita toimittajan ura todella kiinnostaa. Muutama vuosi toimituksessa on paljastanut hänelle alan kiinnostavat puolet.

”Kirjoittaminen on mun juttu. Ennen en ollut kovin kiinnostunut kirjoittamisesta, mutta nyt äidinkielen numeroni on noussut kymppiin.”

Lindhin mukaan kokouksissa on tarpeeksi rento ilmapiiri. Aktiivisia tekijöitä on tällä hetkellä noin kymmenkunta, mutta kokouksiin saa tulla kuka tahansa.

”Voisi kuvitella, että on kovat paineet kirjoittaa juttuja näin isoihin medioihin. Ei ole. Tunnelma on samaan aikaan rento ja tsemppaava.”

”Aikuisten on pakko kuunnella.”

Tärkeintä ei olekaan journalististen työtapojen oppiminen vaan vaikuttaminen. Nuorten Äänen ohjaaja Anna Takala kertoo, että nuoret eivät tee esimerkiksi videoita vain opetellakseen videoiden tekemistä. He haluavat äänensä kuuluviin.

”Media on työkalu. Sitä pitäisi osata käyttää yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä, päätyi mihin tahansa ammattiin. ”

Takala ohjaa toimintaa yhdessä Marjaana Varmavuoren kanssa. Molemmat ovat itse toimittajia. Takala tietää, että nuoret pystyvät nostamaan esiin sellaisia puheenaiheita, joita aikuiset toimittajat eivät näe.

Tarkoitus ei kuitenkaan ole se, että nuoret tekevät pelkästään nuoria kiinnostavaa journalismia.

”Oikeastaan viesti kohdistuu nuorilta aikuisille, päättäjille. Nuoret oppivat ilmaisemaan asiansa niin, että aikuisten on pakko kuunnella.”

”Tuntee kuuluvansa johonkin suureen.”

Kerttu Tamminen, 13, kuuluu toimituksen nuorimpiin. Hän törmäsi Nuorten Ääneen nuorille tarkoitetussa hiihtolomatapahtumassa Reaktorissa. Nuorten Äänen pisteellä pääsi tekemään haastatteluja ja tutkimaan suuria tv-kameroita.

”Pääsimme pikkusiskoni kanssa haastattelemaan Saara Aaltoa. Se oli siistiä. Saimme kokeilla oikeita toimittajan hommia, vaikka emme tienneet mistään mitään.”

Toimittajan ammatista Tamminen ei haaveile. Hän haluaisi olla poliisi. Sitä odotellessa Nuorten Ääni on kuitenkin hyvä kanava vaikuttaa.

”Haluaisin tehdä Helsingistä paremman paikan nuorille. Se onnistuisi muuttamalla pieniä asioita, kuten alentamalla bussilippujen hintoja.”

Tamminen miettii Nuorten Äänen antamia eväitä. Ainakin koulussa äidinkielen tehtäviin on nykyään helpompi tarttua. CV:ssä näyttää hyvältä, että on toiminut nuortentoimituksen puheenjohtajana.

”On siistiä päästä tällaiseen juttuun mukaan. Tuntee kuuluvansa johonkin suureen. Meillä on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa.”

Video: Kerttu Tamminen teki Reaktori-tapahtumassa elämänsä ensimmäisen haastattelun. Hän pääsi heti tositoimiin jututtamaan laulaja Saara Aaltoa.