Nato-jäsenyys ei etene – Suomi rakentaa nyt suoraa suhdetta Yhdysvaltoihin

PÄÄKIRJOITUS: Vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen jenkkihuumana näkynyt uusi suunta on kova juttu.

Nato
Teksti
Ville Pernaa
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Entä sitten eli so what, kommentoi medialle Paavo Lipponen keväällä 2011. Wikileaks-aineisto oli paljastanut hänen eduskunnan puhemiehenä kertoneen presidenttien Vladimir Putin ja Tarja Halonen keskusteluista Yhdysvaltain Suomen lähetystölle.

Hienoinen moite tuntui laskeutuvan Lipposen ylle. Joillekin kommentaattoreille tuli mieleen kotiryssille tai kotiderkuille raportoiminen, vaikka ilmansuunta oli ihan toinen.

 

Wikileaks-paperit vahvistivat myös, että Suomen ulkopolitiikan silloinen johtokaksikko Halonen ja ulkoministeri Erkki Tuomioja olivat amerikkalaisten kirjoissa epäilyttäviä Vietnamin sodan vastaisen liikkeen kasvatteja. Ja että kokoomuslaisten suhteet jenkkilähetystöön olivat puolueista tiiveimpiä.

Kaikki suomalaiset olivat siis juuri niissä kirjoissa kuin olettaa saattoi. Silti yhteydenpidossa Yhdysvaltoihin oli vielä vuosituhannen alussa jotakin kummallista.

 

Eikä ihme, sillä mitään poliittista traditiota tiiviiden jenkkisuhteiden hoitamiseen ei Suomessa koko itsenäisyyden ajan ole ollut.

Saksa oli ollut Suomelle aina läheinen, briteillä ja jopa ranskalaisilla oli eri vaiheissa poliittisia ystäviä. Pohjoismaiden yhteistyötä kannattavia ja idänsuhteiden vaalijoita on jo maantieteen takia ollut aina ja paljon.

Mutta Suomesta katsottuna Atlantin toisella puolella on poliittisesti ollut pelkkää tyhjää, eikä kylmän sodan aikana muu olisi ollut mahdollistakaan.

 

Nyt ilmansuunta on toinen.Vaatimatonta historiaa vasten viimeisten vuosien aikana rakennettu ja viime aikoina julkisuuden jenkkihuumana näkynyt uusi suunta on kova juttu.

Sotilaallisen harjoitustoiminnan lisäksi on otettu merkittäviä poliittisia askeleita, huippuna presidentti Niinistön ja ulkoministeri Soinin osallistuminen pohjoismaiseen vierailuun Valkoisessa talossa.

 

Suomi kulkee nyt Ruotsin tietä. Ruotsilla oli jo kylmän sodan aikana turvaa tuonut erikoisjärjestely Yhdysvaltojen kanssa, vaikka maa oli virallisesti puolueeton. Ja erikoissuhde on edelleen voimassa.

Kun Nato-jäsenyys ei poliittisen tuen puuttumisen takia etene, Suomi on ryhtynyt rakentamaan suoraa suhdetta Yhdysvaltoihin. Se tapahtuu yhteistyössä Ruotsin kanssa ja osana pohjoismaista puolustusyhteistyötä.

Siihen sisältyy Yhdysvaltain aktiivinen osuus Pohjoismaiden puolustusyhteistyössä. Myös Baltian maiden turvallisuustilanteen vahvistaminen on liitetty kuvioon. Ei olekaan yllättävää, että Venäjältä tuli jo moitteita.

 

Suomessa Nato-vastainen kansa kannattaa yhteistyön tiivistämistä Yhdysvaltojen kanssa.

Tuoreessa kyselyssä (Aamulehti 16.5.2016) suomalaisten enemmistö toivotti jenkkihävittäjät lämpimästi tervetulleeksi Suomeen.

 

Kirjoittaja Ville Pernaa on Suomen Kuvalehden päätoimittaja.